› Keskustelut › Metsänhoito › Savimaalla lampi ja metsä märkää, mitä voi tehdä ?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3

  • Savimaalla lampi ja metsä märkää, mitä voi tehdä ?

    Sent on: 24.5.2013, 17:00

    Mietin tässä yhtä pulmaa. Kyse on tuosta pitkään harventamata olleesta palstasta. Se on siis vahvasti savipohjainen maa ja vedenpidätyskyky on hyvä.

    Tuonne on aikanaan kaivettu ojat ja niissä vesi pysyy. Lisäksi yhdessä kohtaa on ehkä puolen aarin lammikko, syvyyttä ehkä metri. Siitä ei ole laskuojaa mihinkään. Vesi ei häviä itsekseen mihinkään ja kuuset ja muut lilluu lumpeen lailla kosteassa maassa. Lampi on arviolta 5 metriä lähellä virtaavan joenpinnan yläpuolella.

    Saako tuon veden pumpata pois ? Saako tuosta lammesta johtaa ojan kuivempaan paikkaan ? Lumpeita en haluaisi alkaa kasvattamaan…

    Tekijä
    Hiluxmetsuri
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 26.5.2013, 10:08

    Nykyinen vesilaki jätti metsänomistajat hyvin hankalaan tilanteeseen.
    Lain sanamuoto ei määrittele tarkemmin sitä, milloin pitää lupa hakea ely-keskukselta ja milloin taas ei.
    Maanomistajat joutuvat omalla kustannuksellaan hakemaan ratkaisut eri oikeusasteista.
    Tämä on tätä nykypäivää, eli ympäristöhallinnon mielivaltaa maanomistajia kohtaan.

    Timppa 26.5.2013, 13:12

    Meillä on vähän samantyyppinen kohde, mutta n. 100 metriä pitkä. Ei tule puroa. Ei lähde puroa. Normaalikesinä kuivui mutapohjaksi. Kun viereinen rinne hakattiin, niin puiden haihdutus väheni, jolloin ”lampi” pysyi vedenpeitossa kaikki kesät. Sinne ilmestyi myös runsas lummekasvusto, josta hirvetkin nauttivat.

    Kun sitten em rinne kasvoi uudestaan metsäksi, alkoi lampikin kuivua taas normaalikesinä. Viime kesä oli poikkeus.

    Voi siis kyseessä ola joku suppa (suunnistajan kieltä=kuoppa) tai jopa lähde. En kyllä minäkään alksaisi tekemään sille mitään. Antaahan se vaihtelua luontoon. Joku puu kyllä kuolee, mutta niitähän kasvaa kyllä muutenkin.

    Puun takaa 26.5.2013, 14:43

    Vesilain sanamuoto on suunnilleen: ”Vähäisistä kaivutöistä ei tarvitse tehdä ilmoitusta ely-keskukselle”.
    Ongelma on, ettei mitään ohjetta ole, mikä on vähäinen kaivutyö.
    Tämä antaa pahantahtoisille naapureille tai omatekoisille maailmanparantajille oivan tilaisuuden tehdä valituksillaan paljonkin kiusaa.
    Itse saattaisin kaivaa vedet lähtemään alamäkeen, enkä siitä muilta kyselisi. Toinen vaihtoehto voisi olla paikan jalostus jopa virkistyskäyttöön.
    Rantatonttien alkaessa olla useimpien tavoittamattomissa, pienet lampitontitkin saattavat olla kysyttyjä.

    Caballista 26.5.2013, 16:45

    Jos paikka ei ole luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia se ei ole koskaan metsälain 10-kohde. Metsälaki on tässä kohdin erittäin selkeä.

    Näkemättä kohdetta on mahdotonta arvioida on kyseessä lähde tai tihkupinta. Metsissä tarvitaan myös muissa tilanteissa ojitusta…

    Metsuri motokuski 26.5.2013, 16:50

    Nyt taisi edellä oleva juuri tulkita metsälakia niin kuin itse sen halusi. Tuo lakihan ei tarkoita sitä että kohde on luonnotilainen. Sehän riittää että se on kyseisellä hetkellä luonnontilan kaltainen. Siten esim ruoppaustoimet eivät välttämättä sulje pois kohdetta metsälain ulkopuolelle. Ilman kuvaa näkemättä on mahdotonta sanoa onko kyseessä metsälakikohde. Paikallinen mhy autaa tässä asiassa jos muuta apua ei ole saatavilla. Mikäli kohde ei ole metsälakikohde niin ilman muuta kosteikko kannattaa tehdä. Viehän se rahaa mutta paikallinen metsätysseura voisi tulla talkoisiin.

    Caballista 26.5.2013, 19:49

    Metsälaki määrittelee asian:”Jos 2 momentissa tarkoitetut elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla”.

    Halusin viestilläni muistuttaa, että metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt eivät ole kymppikohteita jos ne eivät täytä ”luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia” määrettä.

    Aukusti 26.5.2013, 20:45

    Tuntemani ”suppakuopat” ovat hikkaperäisillä mailla ja ne ovat muodostuneet jääkauden aikana kun suuret jäälohkareet ovat jäävesivirtojen aikana jääneet paikoilleen ja hautautuneet hiekkakerrosten alle. Sitten aikojen kuluessa jää on vähitellen sulanut ja maan pinta on vajonnut kuopalle.

    Mutta onko jäitä jäänyt myöskin savimaiden alle? Savimaat ovat laskeutuneet käsittääkseni syvän veden aikana talvella, jolloin vesien virtaus on ollut hitaanpaa. Voihan olla, että ensin on tullut jäiden päälle hiekkakerros ja sitten jäävesijärveen on laskeutunut veden sameudesta se savikerros ja koko kerrostuma on painunut kuopalle kun jäävesijärvi on kuivunut ???

    Kuka (geologi) osaisi selostaa asian paremmin?

    Hiluxmetsuri 27.5.2013, 05:59

    Niin, tämä lampi tai lätäkkö oikeamminkin, saattaa olla alueen alkuperäistä maastoa, mutta kyllä siihen ainakin oja johtaa, joten oisko sittenkään mikään suojelukohde?

    Metsuri motokuski 27.5.2013, 12:39

    laita pari kuvaa niin saadaan jotain ”kättäpidempää”.

    Caballista 27.5.2013, 15:54

    Jos lammen ympäristössä metsää on hoidettu talousmetsänä, ei ole väliä, että onko lampi syntynyt luonnollisesti. Laita ihmeessä kuvia lukijoiden kuviin niin pääsemme tekemään kaukomääristystä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3