Keskustelut Metsänomistus Sellutehtaitakin vielä tarvitaan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)
  • Sellutehtaitakin vielä tarvitaan

    Tällä palstalla on jo pitkään sanottu kuiduttavan teollisuuden olevan auringon laskun ala. Erityisesti on katsottu että se loppukin siirtyy kokonaan etelän nopeakasvuisten metsien äärelle.

    Metsälehdessä, sekä Mikko Häyrynen että Eliisa Kallioniemi povaavat suurta havusellutehdasta, jonka yksi potentiaalinen sijoituspaikka voisi olla Suomi.
    Ei näköjään euka ole se autuaaksi tekevä asia, eikä kelpaa eteläisten maiden havupuukaan. Tarvittaisiin nimenomaan Pohjois-Amerikan tai Pohjois-Euroopan pitkäkuituista havusellua.

    Tässä olisi nyt markkinarako Suomen metsäteollisuudelle, meillä kun puuta riittää ja itänaapuri myy mielellään lisää.
    Erityisesti katse kääntyy Metsägroupin suuntaan. Hehän irrottautuivat Uruguain sellutehtaasta, niin eiko nyt olisi kotimaan investoinnin paikka.

    Sijoituspaikkojakin lienee valita asti.
    Yksi sellainen on Kaskinen. Siellä on tyhjä tontti odottamassa. Sille oli aikanaan laskettu sopivan hyvin kaksi jopa kolmekin sellulinjaa ja nyt se ainoakin on purettu.
    Vettäkin löytyy, on 2 km kalliotunneli Närpiönjoen suulta. Aikanaan vanhan tehtaan suunniteltu vedenkulutus oli 100t vettä sellutonnia kohti. Siihen rajaan päästiin kohtuudella ja muutosten myötä kulutus laski noin 50 tonniin ennen tehtaan sulkemista. Nykyiset tehtaat käyttävät n. 25t, joten olettaa sopii että uudessa suunnitteluarvona voisi olla joku 20t per sellutonni. Jäteveden käsittelyäkään ei tarvitse rakentaa aivan alusta asti uutta.
    Satama on vieressä. Ainoa ongelma rannikon tehtaalla on se että puunhankinta-alue on puoliympyrän muotoinen ja se venyttää ajomatkaa.

    Pitäisiköhän Pohjanmaalla taas herättää kansanliike, niinkuin 70-luvun alussa kun edellistä sellutehdasta puuhattiin.
    Joskus on naureskeltu kasaan saadun rahan pienehköä määrää kokonaiskustannuksiin nähden. Pitää kuitenkin muistaa että se oli kaikki ns omaa pääomaa, jolla ei ollut edes muita tuotto-odotuksia kuin se että puu menisi paremmin kaupan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • suorittava porras suorittava porras

    Kannatettava ajatus . Kun tähän vielä lisätään mahdollisuus tuottaa pienellä vaivalla energiaa samoissa raameissa ja kehitteillä olevat uudet tuotteet , ei kannattaisi kovin kauaa tuumailla . Nykyisessä taloustilanteessa hankkeen kustannuksetkin olisivat kohtuulliset .

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Epäilen, että sellutehdas Suomeen on jo pilkkeenä ”isojen herrojen” silmäkulmissa.
    Mutta mutta, mistä raaka-aine? Onko sen saatavuus Venäjän puun varassa?

    jees h-valta

    En ole koskaan hyväksynytkään kohinaa sellun teon poistumisesta suomesta. Tietyt tahot, esim vihreät ovat mielellään käyttäneet lyömäaseena koko metsäteollisuuden häviämistä ja sillä painostaneet suojeluun laajoja aloja. Kaskinen olisi jälleen hyvä paikka ja kyllä täällä suunnilla puu kasvaa ja tavallaan uusi tehdas tukisi myös jo olevan kemihierteen säilymistä. Hyvä satama ja meriyhteys.

    Pähkäilijä

    Kaskisten sellutehdas, 450 000 t/a sulfaattisellu (suljettu 13.3.2009)
    Tervasaaren sellutehdas, Valkeakoski, 235 000 t/a sulfaattisellu (suljettu joulukuussa 2008)
    Kemijärven sellutehdas, 250 000 t/a sulfaattisellu (suljettu 27.4.2008)
    Tervasaaren sulfiittisellutehdas/sap-sellulinja (suljettu 2007)

    Viimeisen 6 vuoden saldo, yksikään ei puupulan takia ole laittanut lappua luukulle…

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Juu, ei ole puupula vaivannut todellisuudessa. Tosin Metsäliitto varsin häpeämättömästi markkinoi Kaskisten tehtaan lopettamista, sillä että puu ei riitä. Oli aika erikoinen tunnelma jäsentilaisuuksissa ympäri maakuntaa kun piiripäällikkö Kari Lahdenmäki pantiin todistelemaan isännille puun riittämättömyyttä. Oli kuin olisi kerrottu keisarin uusista vaatteista, kaikki tiesivät ettei puun riittämättömyys ole totta. Erityisesti sen tiesi Lahdenmäki itse, olihan hän vuosikymmeniä junaillut puuta tehtaalle.

    Kaskisten tehdas oli vain tullut matkansa päähän. Tosin hiukan ihmetytti se kiire millä tehtaan ohjauslaitteita alettiin purkaa. Suhdanne parani huomattavasti, ellei olisi purettu, olisi ollut mahdollisuus puolitoista kaksi vuotta ajaa ja panna sitten pillit lopullisesti pussiin, kun suhdanne taas heikkeni. Näin tehtiin mm. Enson Uimaharjussa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Harrastelija:
    ”Onhan niitä muitakin rahoittajia, jos isot saman alan yhtiöt eivät pääse yhteistyöhön. Takuista vain tahtoo olla puutetta. Suomen pitäisi pommittaa Eurorahan suuntaan, onhan täällä jo tarpeeksi työttömiä ja tied’ä miten tuon Talvivaarankin kanssa käy ? ”

    Rahoituksesta se kivisti edellisenkin tehtaan suhteen. Senverran Metsäliittoyhtymä sai rahaa normaaliluototuksilla kasaan, että tehdas saatiin pystyyn. Sitten kun se oli jo juuri käynnissä ja oli nähtävissä että hyvin pelittää, niin ei ollutkaan enää rahaa käyttöpääomaan, eikä ollut vakuuksia mitä vastaan ottaa lainaa.
    Piti anoa valtion takausta. Silloin oli juuri meneillään Valcon konkurssi ja Lehdet kirjoittelivat että ei pidä tehdä uutta Metsä-Valcoa veronmaksajien maksettavaksi. Takaus kuitenkin tuli ja hillitön rahanteko saatiin käyntiin.
    Vuosittaiset käyttökatteet olivat yli 40% paras kuukausi kai 52%. Valtio oli kai alle kahden vuoden vapaa takuustaan ja sitä rataa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuolla Metsänhoito osiossa on virinnyt keskustelua täsätä asiasta.
    Jätetään ne ketjut raivaustarpeille ja KEMERAlle ja keskitetään sellutehdas haaveet tähän ketjuun.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kyllähän sellutehdas Suomeen taitaa olla toiveunta.Kiina ja Etelä-Amerikka vetovoimaisia kohteita,ei ympäristöväkikään ole torppaamassa,kuten täällä usein tuppaa olemaan.Myös muut kustannustekijät puhuvat valitettavasti vastaan ja todennäköisesti lisää direktiivejä kilpailukyvyn heikentymiseksi jatkossakin tulee.

    raivuri

    Siinä edellä tuli nämä ongelmat, joita meidän äänestämät poliitikot ovat hyväksyneet. Mutta onhan näitä hyviäkin. Vakaa yhteiskunta, hyvää havupuuta, koulutettua väkeä, ei luontokatastrofeja, yms…

    ”Valkeakoski, Kemijärvi tai Kaskinen vois olla hyvä paikka uudelle sellutehtaalle, alueilta vois löytyä vielä osaavaa työvoimaa.”

    Valkeakoskella tota on jo vähän kuulemma mietitty. Se vaan on, että riittääkö raaka-aine? Yli puolet on Häme-Uusimaan alueella jo käytössä. Energiakäyttö varmaan tulee kasvamaan. Kaikkia metsänomistajia ei kuitenkaan saada kaupoille. Hakkuusäästöjä on, mutta niiden varaan ei tehdasta kannata rakentaa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Pitää muistaa että metsälehden jutussa laskettiin nimenomaan maailmalla olevan yhden suuren, pohjoista pitkäkuituista havusellua tuottavan, tehtaan vajaus.
    Tämä rajaa tuntuvasti sijoituspaikkoja, mutta ei tietysti osoita sijoituspaikkaa suoraan Suomeenkaan. Suomessa vain olisi ylimääräistä puuta ja infra kunnossa. Venäjällä tietysti olisi puuta yllin kyllin, mutta alkaa olla tiettömien taipaleiden takana. Lisäksi venäjällä on monia muita investointeja haittaavia tekijöitä, sanalla sanoen pesä sekaisin.

    Lukaiskaapa se juttu vielä läpi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 34)