Keskustelut Metsänomistus Sellutehtaitakin vielä tarvitaan

Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)
  • Sellutehtaitakin vielä tarvitaan

    Tällä palstalla on jo pitkään sanottu kuiduttavan teollisuuden olevan auringon laskun ala. Erityisesti on katsottu että se loppukin siirtyy kokonaan etelän nopeakasvuisten metsien äärelle.

    Metsälehdessä, sekä Mikko Häyrynen että Eliisa Kallioniemi povaavat suurta havusellutehdasta, jonka yksi potentiaalinen sijoituspaikka voisi olla Suomi.
    Ei näköjään euka ole se autuaaksi tekevä asia, eikä kelpaa eteläisten maiden havupuukaan. Tarvittaisiin nimenomaan Pohjois-Amerikan tai Pohjois-Euroopan pitkäkuituista havusellua.

    Tässä olisi nyt markkinarako Suomen metsäteollisuudelle, meillä kun puuta riittää ja itänaapuri myy mielellään lisää.
    Erityisesti katse kääntyy Metsägroupin suuntaan. Hehän irrottautuivat Uruguain sellutehtaasta, niin eiko nyt olisi kotimaan investoinnin paikka.

    Sijoituspaikkojakin lienee valita asti.
    Yksi sellainen on Kaskinen. Siellä on tyhjä tontti odottamassa. Sille oli aikanaan laskettu sopivan hyvin kaksi jopa kolmekin sellulinjaa ja nyt se ainoakin on purettu.
    Vettäkin löytyy, on 2 km kalliotunneli Närpiönjoen suulta. Aikanaan vanhan tehtaan suunniteltu vedenkulutus oli 100t vettä sellutonnia kohti. Siihen rajaan päästiin kohtuudella ja muutosten myötä kulutus laski noin 50 tonniin ennen tehtaan sulkemista. Nykyiset tehtaat käyttävät n. 25t, joten olettaa sopii että uudessa suunnitteluarvona voisi olla joku 20t per sellutonni. Jäteveden käsittelyäkään ei tarvitse rakentaa aivan alusta asti uutta.
    Satama on vieressä. Ainoa ongelma rannikon tehtaalla on se että puunhankinta-alue on puoliympyrän muotoinen ja se venyttää ajomatkaa.

    Pitäisiköhän Pohjanmaalla taas herättää kansanliike, niinkuin 70-luvun alussa kun edellistä sellutehdasta puuhattiin.
    Joskus on naureskeltu kasaan saadun rahan pienehköä määrää kokonaiskustannuksiin nähden. Pitää kuitenkin muistaa että se oli kaikki ns omaa pääomaa, jolla ei ollut edes muita tuotto-odotuksia kuin se että puu menisi paremmin kaupan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Metsäkupsa:
    ”Kyllä täysin uuteen paikkaan sellutehtaan rakentaminen melkoista utopiaa Suomeen on.”

    Mihin sitä nyt sitten uuteen paikkaan on kaavailtu?

    Myös Kaskinen on tälläkin hetkellä metsäteollisuuspaikkakunta. Siellä on TCMP-tehdas M groupilla.

    Siellä on sellutehdasta varten valmiit makeavesijärjestelyt, samoin jätevesi systeemi. On myös verstaat. Kunnossapito yksikkökin löytyy. Tuleva linja voisi tehdä energia yms yhteistyötä TCMP:n kanssa. TCMP:n lämpöenergiakulut noisivat kun sellutehdas lopetettiin.
    Kaskisiin tarvitsisi rakentaa vain sen sellukinjan ei muuta. Sama rakennusprojekti se on edessä missä hyvänsä. Näitä ei tehdä koskaan vanhoihin rakennuksiin, vaan rakennukset tehdään laitteistojen ympärille, kuin kutistekalvo pakkauksessa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kai se on tulkinta kysymys,mutta Kaskisten ”tyhjä” entinen sellutehdas kertoo kaiken.Pyyhe on silloin heitetty kehään,kun koneet myytiin ulkomaille ,eikä pidetty valmiustilassa parempia aikoja odottamassa. Joten lisäkapasiteetin lisäys tälläiseen ” uuteen sellupaikkakuntaan” epätodennäköistä mielestäni.Toivossa voi silti elää.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Se miksi uuteen paikkaan tehdasta ei yleensä tehdä on perus infran kustannukset.

    Aikanaan Kaskinen 70-luvulla todella oli uusi sellutehtaan paikka. Silloin jo asiasta puhuttiin ja veikkaitiin että sellaisena se taitaa olla viimeinen.

    Nykyisellään sinne tehtaan tekeminen maksaa juuri sen minkä linja maksaa mihin tahansa rakennettuna. Perusinvestoinnit ovat olemassa.

    Yksi syy miksi se on hyvä paikka on se että siellä on puulla pitkä matka muihin tehtaisiin.
    Tietysti Kajaani ja Kemijärvi ovat tässä toki vielä parempia paikkoja.

    Nämä ovat asioita, jotka me sitten luemme lehdestä kun päätöksiä on tehty.
    Aikanaan näin kävi myös silloiselle Metsäserlan Äänekosken paikallisjohtajallekkin. Metsä-Botnia toinen tehdas kun rakennettiin sinne hänen takapihalleen. Toki hän tiesi että tälläistä asiaa tutkitaan, mutta investoinnin ajankohdan ja sen että se tulee Metsä-Botnian nimiin eikä Metsä-Serlan, niin sen hän luki lehdestä aamulla ja kahvi meni väärään kurkkuun.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Uppia

    ei tainnu kukaan arvata paikkakuntaa oikein. Hieno uutinen Åånekoskelle ja koko Suomelle kuten myös metsäkonealan palkkakehitykselle 🙂

Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)