Keskustelut Harrastukset Siemensyntyisen taimen koko?

Tämä aihe sisältää 10 vastausta, 7 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 2 viikkoa, 5 päivää sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvinkin todennäköisesti ovat hengissä. Osa siemenistä saattaa itää vielä ensi kesänäkin.

    Jätkä

    Yhtäkö siementäkö olet laittanut paikkaansa? Ja tämän vuoden keväällä kylvetty? Miksi noilla ei ole ”lakkia” päässään?

    Jalapa

    Kylvö tehty vuosi sitten syyskuussa. Tosiaan siemeniä oli luskallinen, niistä tuli muutama kylvökohta, viisi siementä samaan paikkaan.Naapurin ajouralta löytyi ehkä satoja ’ lakkipäitä ’ . Sateenvarjoja ilman kangasta ja jopa pari ’mustapäätä’.  Etelän variksena ihmettelen vain ehtivätkö tuleentua ennen talvea. Etelässä kylvömänniköt kymmensenttisiä.

    Tolopainen

    Hyvä jos ovat hengissä, vielä parempi jos kuivuvat, lepästä tulee nopeammin polttopuuta. Täysin arvoton puulaji. Lehtikuusi ei kelpaa edes selluksi, miksi noitakin piti Suomeen tuoda tutkimatta ensin. Puulajeja ei pitäisi muutenkaan siirrellä maasta toiseen, jenkkilään ei saa viedä edes kuormalavaa, jos laudoissa on parkkia. Kyllä ryssien puistakin tulee kuoriaisia Suomeen, kun niitä surutta tänne rahdataan.

    sitolkka

    Lehtikuusihan on ennen jääkausia kuulunut puustoomme. Hyvin lähellä se on jo nytkin luontaisesti Venäjältä tulossa. Mutta puutavaran siirteltyyn liittyy kyllä suuria riskejä. Yksi koppana voi tuoda jonkun pahan taudin mukanaan.

    Puuki

    Kiinalaisesta kuormalavasta taisi tulla yksi koivun tuholainen jokunen vuosi sitten. Avohakkuu 100 metrin säteellä tartunnan saaneista koivuista esti sillä kertaa isomman leviämisen.

    Lehtikuusta on kotimaista alkuperää kasvatettu jo pitkään. Alunperin Raivolan lehtikuusimetsästä tuotu siperianlehtikuusen alkuja.

    Lehtikuusesta saisi tehtyä mm. luomulastulevyä. Ei tarvitse käyttää lisättäviä liima-aineita ollenkaan. Sopisi hyvin nykyiseen usein kemikaalien täyttämään rakennustarvikerepertuaariin parempana vaihtoehtona.   Vanhoilla lehtikuusilla suht. hyvä lahonkesto paaluina ja kyllästysaineita välttäville esim. terassilaudoiksi omiaan.

     

    Jätkä

    Lehtikuusta haki puulaivaharrastaja laivojen mastopuiksi Suomenlinnan telakalle. Ja saikin ostettua. Oli sopimus yhdestä rekkakuormasta ja niinpä minä kaadoin, karsin ja katkaisin 16 mastoaihiota. Osa oli 14 metrisiä  ja suurin osa oli 24 metrisiä.

    (Merikapteeni valikoi puut pystyyn ja maalasi pituusmerkin kylkeen)  Latvan piti olla vähintään 20 senttiä. Noista 16 pölkystä tuli 48 kiintoinen kuorma, Koskitukin osarunkopuiden kuljetusrekka haki aihiot.

    Kippari väitti, että lehtikuusi kestää kaksi kertaa pidempään mastona, kuin meidän muut havupuut.

    Jalapa

    Kylläpä osui ( ja upposi ) Tolopaista arkaan paikkaan. Ajouran sateenvarjot ovat luontaisia männyntaimia. Huomasin muuten tässä lähellä Ounasjoen rannalla on lehtikuusitaimikko. Pitänee menmä ottamaan valokuva.

    Remie

    Viisas kippari, mutta ei tiennyt että lehtikuusi kestää 4 kertaa  kuusen iän. 2x haavan , mänty lahoaa oitis kun poikki saa. Jotkut lataa mäntyä ulkoseinään , siinä on vitsit vähissä kun maalikaan ei pysy.

    Jätkä

    Kyllä kippari mastoasiat tiesi. Kuusimasto kestää kuusi vuotta. Lehtikuusimasto 12 vuotta, ei sen pidempään.

    Ulkovuorilauta tehdään kuusesta ja ”sydänpuoli säätä vasten”.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)