› Keskustelut › Luonto › Sienet ovat metsän selkäranka.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5

  • Sienet ovat metsän selkäranka.

    Sent on: 24.1.2019, 21:27

    Kuuntelin Areenasta Tiedeykköstä.

    Ilman sieniä ei olisi metsiä – sienet ovat metsän selkäranka.

    Oli minusta mielenkiintoista tarinaa – ainakin tällaiselle itseoppineelle rääpijälle ja metsäalalle kouluttamattomalle. Tuttua asiaa toki metsäalan opetusta saaneille, toki minullekin päällisin puolin.

    Puut ovat ulkoistaneet ravinteiden hankinnan sienille, jotka ovat maailman suurimpia elollisia organismeja ja iältään jopa tuhat vuotta. Puut vaihtavat sienien kanssa ravinteita sokereihin, joita sienet tarvitsevat. Ravinteita hankkivia sieniä voi puulla olla kymmeniä, jopa satoja. Vaihtokauppa ja kilpailu toimii kuten markkinataloudessakin. Huonommallakin vaihtosuhteella kauppaa käydään ja varaudutaan näin olosuhteiden muutoksiin. Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. (Minkähän lainen kilpailulainsäädäntö siellä on voimassa?) Huijauksiakin yritetään kuten puukaupassakin.

    Kyllä luonto on viisas – toivottavasti tyhmä ihminen ei tuhoa sitä.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Theme Luonto Luonto
  • Puuki 25.1.2019, 10:33

    Onhan se änkyrämatokin metsissä tärkeä suht.näkymätön tekijä ; ilman sitä puut ei juuri kasvaisi.

    Kelpaako muuten korvasienen rihmasto millekään puulajille kaveriksi vaihtokauppaan ? Sen itiöemiä tulee avohakatuilla aloilla usein ensin näkyviin.

    Gla Gla 25.1.2019, 10:49

    Jospa tuo juurikääpäsieni saataisiin käyttöön, se olisikin suuri edistys metsätaloudessa. Hirviongelmakaan ei olisi ihan niin akuutti kuin se nyt on.

    Reima Ranta 25.1.2019, 17:02

    Ymmärränkö oikein, että juurikääpäongelma on lisääntynyt – miksi?

    Puulla on kemiallisia torjunta-aineita, joilla se torjuu sienien pääsyn lahottamaan tervettä puuta. Sienet käyvät kovaa kemiallista sodankäyntiä elintilasta. Minkähän laisia muutoksia sienien voimasuhteille tapahtuu erilaisilla hakkuutavoilla, kun sienille välttämättömien sokerien tuottajia poistetaan osaksi tai kokonaan? Sienien koothan voi olla useiden jalkapallokenttien suuruisia. Lahopuun halkaisemalla voi solukossa näkyä tummia viivoja, jotka ovat sienien elintilasta käymien kemiallisten sodankäyntien rintamalinjoja.

    Ilmeisesti touhuamme metsissä enemmän tai vähemmän säkki päässä, ymmärtämättä mitä seurauksia toimillamme on, niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Aika moista lottoamista! Ohjelman kuunteleminen herätti paljon kysymyksiä ja vähemmän varmoja vastauksia, kun emme tiedä kuinka asiat ovat. Nähtävästi kysymys on erittäin monimutkaisesta järjestelmästä, josta todellista tietoa on vain hennon pintaraapaisun verran.

    Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää!

    Rane2 25.1.2019, 17:40

    Ehkä ei kannata hirveästi huolestua.Aina metsäpalojen jälkeen on tullut uusi metsä entistä elinvoimaisempana joten siitä voisi päätellä että sienirihmastokin toipuu ennemmin tai myöhemmin.

    Reima Ranta 25.1.2019, 18:02

    Mitä sienille tapahtuu metsäpalossa? Rane2 on nähtävästi alan asiantuntija.

    Ilmeisesti riippuu metsäpalosta, mm. maaston kuivuudesta jne. ”Yleensähän” osa puistakin säilyy.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 25.1.2019, 18:29

    Sieni-itiöt ovat varsin kevyitä. Myös kuusenjuurikääpäitiöt. Kuusenjuurikääpää vastaan kestävin puulaji on haapa, koivu on seuraava. Kuusenjuurikääpä pysyy maassa 40-50 vuotta hakkuun jälkeen, häthätää ehtii hävitä koivun kiertoaikana.

    sitolkka 25.1.2019, 18:41

    Pitäisi selvittää onko eri kuusiyksilöillä erilainen vastustuskyky juurikääpää vastaan ja ottaa tämä jalostuksessa huomioon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.1.2019, 19:43

    Mielestäni tämäntyyppistä tutkimusta on meneillään, eli valintaa juurikääpää vastaan. Jalostus on vain hidasta, kun käytännön metsänviljelymateriaali pitää olla myös muilta ominaisuuksiltaan huippuluokkaa.

    Rane2 25.1.2019, 20:30

    Niin,näitä ”säkki päässä” tehtäviä avohakkuita tehdään vuosittain muistaakseni reilulla puolella prosentilla metsäpinta-alasta.Kuitenkin ennen avohakkuiden aikaa tuli mullisteli metsiä huomattavan reippaasti ja siitäkin sienet selvisivät.

    Palovälit s.24.

    https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a176.pdf

    Gla Gla 25.1.2019, 20:39

    RR: ”Ymmärränkö oikein, että juurikääpäongelma on lisääntynyt – miksi?”

    Syitä on monia, enkä osaa niitä tärkeysjärjestykseen laittaa. Mutta listataan nyt jotain:

    Menneinä aikoina on hakattu kuusia kesällä ilman kantokäsittelyä ja nyt tulokset alkaa näkyä. Veikkaan samaa aiheuttavan kesäaikaiset kuusten raivaukset, ehkä varhaisperkaus poislukien.

    Entiset laidunmaat ovat kärsineet juuristovaurioita.

    Juuristovauriot etenkin kesäkorjuussa aiheuttavat juurikääpää.

    Kuusikon päätehakkuun jälkeen alan uudistaminen kuuselle lisää juurikäävän määrää 1,5-kertaiseksi.

    Ja varmaan sitten se kaikkien ongelmien vakiovastaus eli ilmaston lämpeneminenkin jotain vaikuttaa. Puuston kasvun kiihtyessä kiihtyy myös juurikäävän kasvu.

    Parasta torjuntaa olisi alan uudistaminen jollekin muulle puulajille kuin kuuselle, mutta hirvieläinten määrä rajoittaa sitä. Etua olisi myös luonnon monimuotoisuudesta, koska silloin vastustuskyky on parhaimmillaan. Siksi itse suosin sekametsiä. Lehtipuusekoitus tuottaa helposti hajotettavaa kariketta, jolloin maaperän sienet ja muut pieneliöt voivat hyvin. Puhdas kuusikko happamoittaa maaperää ja se taas hidastaa em. toimintaa.

     

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5