Päivän Hesarissa oli pääkirjoitustoimittajan mielenkiintoinen kolumni inflaatiosta.
Tärkein pohdiskelun tulos oli, että inflaatio ei ole sama kaikille. Kyllähän esimerkkinä inflaatiorasitus on Suomessakin ollut viime kuukausina hurja syrjäseudulla asuvalle ja pitkät työmatkat autoilevalle kansalaiselle. Pienemmästä inflaatiosta on päässyt nauttimaan velallinen korkojen edelleen vuositasolla laskiessa, jonka lapset ovat maksullisessa päivähoidossa…
Korot eivät kyllä näytä ainakaan merkittävästi nousevan. Tässähän oli muistaakseni Danske, joka myönsi suurehkon ikuisen lainan jokunen vuosi sitten institutionaaliselle sijoittajalle. Korko oli luokassa 3 % silloin. Samalla käytiin keskustelua korkokehityksestä. ”Oppineet” olivat sitä mieltä, että korot ovat kymmenien vuosien laskutrendillä ja ainakaan suuria nousuja ei ole odotettavissa. Nythän tuo 3,0% kuulostaa ”varmana” tuottona jo melkoisen hyvältä ja lainan on voinut korkojen laskiessa myydä jo paremmalla tuotolla poiskin.
Kalle K, en usko tuohon maallemuuttoon. Pitkän ajan trendi on täsmälleen päinvastainen. Vaikka työn voisi monikin tehdä vaikka puoli vuotta etänä mökiltä käsin, palveluja maalla ei ole. Soteuudistus ei tätä muuta, vaikka helpottaa siinä mielessä, että rahoitusta tasataan kaikkien alueiden kesken eli se tulee valtion veroista eikä kunnallisveroista.
>Kyllähän esimerkkinä inflaatiorasitus on Suomessakin ollut viime kuukausina hurja syrjäseudulla asuvalle ja pitkät työmatkat autoilevalle kansalaiselle. Pienemmästä inflaatiosta on päässyt nauttimaan velallinen korkojen edelleen vuositasolla laskiessa, jonka lapset ovat maksullisessa päivähoidossa.
Joudut kyllä perustelemaan näitä. Olen eri mieltä. Ei edes 50000 km vuodessa autoileva maksa 10 % polttoaineen hinnan nousun jälkeen kuin reilut 30 €/kk enemmän. Syrjäseudulla lämmitetään asunto useammin puulla ja taajamissa sähköllä tai keskuslämmöllä. Tuo yllä laskemani polttoaineen hinnannousun vuosikustannuskin oli samassa kokoluokassa kuin tutun sähkölämmittäjän kuukauden hinnannousu. Toki johtui myös osittain virheellisestä valinnasta.
Hesarin inflaatiolaskelma oli ihan asiantuntijan tekemä. Inflaatio on tietenkin jokaiselle erilainen. Itseäni pelottaa inflaatiota enemmän korkojen nousu, kun sijoitusasunnossa on velkaa kolme kertaa niin paljon kuin sijoitusta.
Jos AJ tarkoitti tekstinsä alkua minulle, niin en ole asiantuntijan tekstiä kritisoinut enkä siitä eri mieltä. Ehkä karikatyyrit vaan eivät osuneet aivan nappiin, koska sähköllä lämmittäjiä ei mielestäni ole eniten syrjäseudulla, vaan esimerkiksi kaupunkien lähistöjen omakotitaloalueilla. Sielläkin tarvitaan autoa.
Polttoaineen hinta ( bensa) on noussut suht.lyhyellä ajalla n. 30 % ja saattaa nousta lisää. 0- korolla pankissa olevat eurot kutistuu ostovoimaltaan entistä nopeammin, kun inflaatio% nousee. Kahvin hinta on n. 2 x:stunut. Puun kantohinta onneksi pysynee edelleen vakaana.
Tuo inflaatio ei vielä kohdistu pahasti tavallisiin kaupungissa asuviin palkansaajiin.Mutta jos ostaa vaikka glyfosaattia, hinnan tuplaantuminen tuntuu, joka sitä tarvitsee. Tietenkin myös banaanien hinnat ovat nousseet ja kahvin, mutta eipä nuo monta euroa vaikuta kuukaudessa.
Eipä ole kauan aikaa sitten kun maksoi alle 1,50 € ja nyt ollut n. 2 € . Alle 2 v:ssa nousi sen . (sen jälkeen kun Harakka vakuutti hinnan pysyvän entisellään) Seuraava nousu on jo odotettavissa. Siitä on tehty laskelmia joiden mukaan pitäisi nostaa lisää jotta patteriautoilu lisääntyisi riittävästi ja laskennalliset päästöt vähenisi (todellisilla ei ole niin väliä). .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.