Keskustelut Luonto Siperia

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
  • Siperia

    Merkitty: 

    A.Jalkanen kirjoitti: ”Siperiassa ei ole sopivaa metsää tikalle tai muille lehtimetsälajeille. Jos ilmaston muutos hyödyttää niitä, nähdään yleistymistä pohjoisen suunnassa kuten meillä käpytikalla. Ehkä siemensadot paranevat tai jotain.”

    Tätä minä epäilen kirjoitusvirheeksi tai ajatuskatkokseksi tai joksikin muuksi jota en ymmärrä.

    Tuntuu todella ihmeelliseltä ettäSiperiassa ei olisi tikkoja, onhan se maailman suurin vanhan metsän alue (luulen) boreaalisella havumetsävyöhykkeellä.

  • Tomperi

    Se onmuuten paksu teos jos kaikki pöljäilyt joita lehdissä lukee ja on saanut lukea joissa metsänhoitaja on viisautta paukuttanut mutta epätodeksi se on todettu.

    A.Jalkanen

    Kanadassa ne 1990 kadehtivat meitä suomalaisia siitä kun olemme saaneet niin paljon soiden ojituksia aikaiseksi. Nyt eivät enää taida kadehtia sitä niin paljon, mutta mainioita metsäkoneitamme varmasti edelleen.

    Tomperi

    Mikä on Kanadassa tavaralajimenetelmän osuus korjattavasta puustosta?

    A.Jalkanen

    Sitä sinun Tomperi pitää kysyä Googlelta.

    Timppa

    Tiedättekö mistä se ”Siperia opettaa” tulee?  Yksi selitys on tämä

    Ulkoministeri Ahti Karjalaisella oli papukaija.  Joskus Ahti sadatteli, ”Paska Bresnev” ja papukaija oppi toistamaan tätä.  Kävi sitten niin, erttä Bresnev tuli valtiovierailulle ja yllättäen sovitusta ohjelmasta poiken ilmoitti tulevansa Ahdin luo iltateelle.   Ahti mietti hädisssään, että munaako se papukaija koko tilaisuuden.  Tyrkkäsi linnun jääkaappiin.  Hyvin menneen tilaisuuden jälkeen muisti linnun ja avasi jääkaapin oven.  Sieltä lintu hihkaisi käheällä äänellä ”Hyvä Bresnev, Hyvä Brosnev”.  Ahti ihmetteli, miten sinä noin puhut, niin lintu vastasi ”Kyllä Siperia opettaa”

    Rangaistusvankeja ja epätoivottuja henkilöitä mm tuomarina toiminut tuleva presidentti P E Svinhufvud karkoitettiin Siperiaan.  ”Ukko-Pekka” pääsi onneksi sieltä ja osallistui Suomen itsenäistymiseen.

    Noilta ajoilta on tietysti tuo ”kyllä Siperia opettaa”

    Rukopiikki

    Niin se on vähän miten Siperia määritellään. Jos mennään kauas itään niin siellä merimaissahan tulee jo ihan jalopuumetsiä vastaan.  Varsinaisen Siperian alueenkin eteläosissa kasvaa reheviä lehtimetsiä joissa on ihan tukkikokoisia lehmuksiakin. Siperianlehmus on meidän kotoisen lehmuksemme alalaji.

    Tomperi

    Kysyin googlelta kun Jalkanen neuvoi kysymään:

    Väkiluku noin 40 miljoonaa

    Metsäala noin 20 kertainen Suomen metsäalaan verrattuna

    Hakkuumäärät reippaasti kaksi kertaa suuremmat kuin Suomessa

    En löytänyt selkeitä kuutioita tavaralajimenetelmistä koska kysntää ja tarvetta ei juurikaan ole muulle kuin päätehakkuista tuleville tukkipuille. Ymmärrän kyllä, metsiä on vuoristoissa ja siellä tavaralajimenetelmä on kallis työläs ja heikosti toimiva systeemi sekä sen vuoksi että jos tavalajimenetelmäsllä pätkitäämn arvokkaita tukkipuita pätkiksi arvopuun saanto vähenee .Jonkinverran tavaralajimenetelmää on käytössä lähinnä itäisimmissä osissa Kanadaa.

    Jalkanen käski kysyä, siihen en löytänyt sellaista selkeää vastausta jonka toivoin saavani Jalkaselta.

    Vierailukutsu minulla on Kanadaan, jos saan aikaseksi sen että lähden Kandaan tähän kysymykseen saan kyllä selkeämmän ja omin havannoin tarkan vastauksen.

     

    Olen kyllä vankasti sitä mieltä että se on todella pieni ryhmä Kanadalaisia, lähinnä he jotka ovat kohteliaita vieraita kohtaan siten että ilmaisevat olevansa kateellisia…  ehkä jotkut siitä että metsien käyttöaste on uuri suomessa verrattuna Kandaan, isoja haaveiilevat metsäteollisuusjohtajat… tiedä häntä

     

    A.Jalkanen

    Tomperi, anna armoa, siitä on yli 30 vuotta kun oleskelin Kanadassa. Kuukkeli kertoi kuitenkin osittaisen vastauksen.

    Canada is the fifth largest paper and pulp producer in the world. The annual paper and pulp production in Canada is about $12.112 billion.

    Canada is endowed with vast forests which make it an ideal paper producing country.

    Canada’s paper and pulp industries are concentrated in Quebec and Ontario. Domtar Inc., whose annual net sales of paper products are about $5.482 billion, is the largest paper producing company in Canada.

    Tuotantomäärä (1000 tn)
    Canada 12,112
    Finland 11,329

    Huom. aiemmassa tekstissä puhutaan dollareista, tässä tonneista, huomautin kirjoittajalle että ainakin Suomen osalta kyse olisi tonneista. Metsäteollisuus ry:n tilasto kertoo että sellun ja paperin tuotanto yhteensä tonneina olisi vuonna 2020 – 2022 noin 12 miljoonaa tonnia, joten siltä osin luvut ovat oikein. Viennin kokonaisarvo puolestaan oli noin 10 miljardia, joten pelkkä sellu ja paperi olisivat vähemmän. Sellu lienee edelleenkin maamme arvokkain yksittäinen vientituote, vai onko se Nesteen biopolttoaine?

    Suomen ja Ruotsin välissä tommone yllättävä maa kuin Etelä-Korea! Mietippä Tomperi missä olisi suurimmat mahdollisuudet lisätä sellun tuotantoa: mikä pinta-alaltaan suuri maa puuttuu listalta kokonaan? Vastaus ei ole nyt Kanada – joskin sielläkin olisi paljon mahdollisuuksia laajentua. Sinne vaan investoimaan meidän 3 suurta, rahaa on.

    Tomperi

    Se on liiketaloudellisesti kannattamatonta, väestöstä suurin osa asuu kaupungeissa eikä logistisia yhteyksiä ole.  Yhteiskunta ei tue muuten metsätalouden hakkuita kuin vuokraamalla alueita hakkuuta varten esim 20 vuodeksi, puumäärät yms vissiin huomioiden, ostaja rakentaa tiet jos katsoo niitä tarvitsevansa siis vuokraaja, hakkuussa kelåpaamaton puu poltetaan talvella pois.
    Kyllä Waalruussi tietää mionne kannattaa mennä ja minne investoida sellun tuotantoa varten, etelä amerikan maa, siellä ei trvitse sopimusten jälkeen arssinoida muiden kanssa rakentaa aidat ympärille ja toimii kuten parhaaksi näkee.  Sinnehän vois mennä kanataan tutkimaan miten lajikatoon vaikuttaa tuollainen lempeä hakkuutapa luonnon kannalta.  Aikanaan joskus luin että Neuvostoliiton harjoittama tapa oli luonnon monipuolisuuden kannalta parempi kuin tämä suomalaiinen tapa.  Ehkä sen näkee siinä että karjalan kannaksen  ja Karjalan alueen metsät kehittyivät hyvin luonnon lkannalta sodan jälkeen kirveen ja raivaussahan koskematta….

     

    Tomperi

    Käytin tuota llähdettä Kanadaa koskien jonka Google tarjoili: ”https://teollisuudenmetsanhoitajat.fi/yhdistyksen-opintoretki-kanadaan-havaintoja-retkelta/”

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)