› Keskustelut › Metsänhoito › Sisäinen korko istutusinvestoinnille

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3

  • Sisäinen korko istutusinvestoinnille

    Sent on: 25.8.2017, 09:24

    Yleensä ajatellaan, että ensiharvennuksessa ei saa istutusinvestoinnille mitään tuottoa. Laskeskelin tuossa ihan taimikohtaista sisäistä korkoa istutukselle. Minulla on Keski-Suomessa istutusmännikkö jonka laitoin alulle 2012. Kannonnoston yhteydessä tehtiin kääntömätästys, siitä ei tullut laskua. Istutus ja taimet maksoivat yhteensä 0,25€/kol (alv0%). Varhaisperkaus kesällä 2016 maksoi kemeran jälkeen 100€/ha, eli yhtä taimea kohden 0,04545€ (istutin 2200kpl/ha). Seuraava käsittely on taimikonhoito/harvennus 12 vuotta istutuksesta arvioisin että kustannus on luokkaa 150€/ha (jonkinlainen kemera tod.näk. säilyy), eli 0,06181€/kpl. Ensiharvennus 25 vuotta istutuksesta jolloin poistuman keskijäreys 80litraa/kpl. Kuitupuun hinta 15€/motti (hyvä tieyhteys ja kesäkorjuu) joten yhdestä puusta saa 1,2 euroa. Nämä luvut kun lykkää exceliin, niin sisäinen korko 25 vuoden aikana tehdyille investoinneille on kohtuulliset 5,6%.

    Kakkkosharvennuksessa poistettavien puiden sisäinen korko nousee 8,39 prosenttiin, oletuksena hakkuu 37 vuotta istutuksesta, poistettavien puiden koko 133litraa ja poistuman keskihinta 25€/motti

    Päätehakkuuseen 60 vuotta istutuksesta kasvatettavat puut ovat 500litraisia ja poistuman keskihinta 45€/motti. Näiden puiden istutus ja hoitoinvestoinnit tuottavat 8,9 prosentin sisäisen koron

     

    Laskinko väärin?

    Tekijä
    Pete
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 25.8.2017, 16:08

    Siirsin harvennuksia ja taimikonhoitoa viidellä vuodella. Muut kulut, kertymät ja oletukset ennallaan. Ensiharvennuksessa poistetun puun sisäinen korkotuotto 3,12%, harvennuspuun 5,02% ja päätehakkuupuun 6,88%.

    Tästä laskelmasta näkee ainakin sen, että kannattaa tuottaa tukkia ja mahdollisimman nopeasti.

    Satapiin esimerkki sovellettuna niin, että istutetaan 2000kpl mäntyjä ja taimien hinta hieman alhaisempi 0,18€/kpl. Kannannostoa jos ei tehdä, niin laitetaan muokkaukselle hintaa 350€/ha, eli alkuinvestointi taimet plus muokkaus 0,355€/kpl. Istutus ja raivaukset omatoimisesti. Oletetaan että kemeraa saa jatkossakin varhaisperkauskeen 150€/ha, eli 0,075€/kpl ja taimikonhoitoon 210€/ha, eli 0,105€/kpl. Nämä olisivat siis tulopuolta.

    Ensiharvennuksessa poistettavan puun sisäinen korko 6,6%, harvennuksessa poistettavan 6,42% ja päätehakkuussa poistettavan 7,8%

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.8.2017, 16:11

    Mikä se semmoinen päätehakkuun ennakkoraivaus on? Onkohan jotain mennyt pieleen aikaisemmin, jos tuohon joudutaan turvautumaan. Joissakin tapauksissa tästä taimiaineksesta voisi syntyä uutta metsääkin.

    Puuki 25.8.2017, 16:32

    Kemerat on nykyään verollisia ; 112 ja 161 eur nettona.

    Kannonnosto muuten hidastaa kasvua kun aikaa kuluu. Asiasta on tehty aikoinaan Ruotsissa tutkimuskin.

    Taimikkojen kasvattaminen tiheässä nopeuttaa elävän latvuksen supistumista ja hidastaa kokonaiskasvua sitä kautta.

    Korj : ..hidastaa järeytymistä, (kokonaiskasvu ei välttämättä muutu)

     

    pikkutukki 25.8.2017, 16:47

    Jos aikoo raivata uudistusalan se kannattaa tehdä ennen hakkuuta .

    Pete 25.8.2017, 17:21

    Ennen tehtiin sellaistakin kuin uudistusalan raivaus. Ja tehdään firmojen mailla vissiin edelleenkin jos tarvetta on. Kyllä minä olen ennakkoraivannut ennen päätehakkuutakin. Ja taskuttanut haapoja. Samalla tulee merkattua jättöpuutkin. Päätehakkuun ennakkoraivauksessa poistan myös jonkun mielestä kasvatuskelpoisen kuusialikasvoksen. Jos niityä jättää niin seurauksean on epätasainen taimikko ja juurikäävän pysyminen kuviolla. Samaa mieltä pikkutukin kanssa, ennakkoraivaus on järkevämpää kuin uudistusalan raivaus.

    Mielestäni ainakaan männyntaimikko ei ole tiheässä jos se kasvaa alusta lähti 2000-2200kpl/ha tiheydessä ensiharvennukseen. Yksityismetsissä näitä on varmasti aika vähän.

    pihkanaama 25.8.2017, 18:57

    Olen minäkin tehnyt useamman kerran päätehakkuuta edeltävän raivauksen. Esim. Omt pohjan kuusikon alla on välillä pihlaja vitelikköä. Sen kun raivaa pois muutama vuosi ennen päätehakkuuta se ei veso valon puutteessa.

    Metsuri motokuski 26.8.2017, 10:27

    Tuohon kun lisäät vielä ainakin yhden raivauksen kun kannot on revitty niin saat toisetkin kuntosaliliput, ehkä kolmennetkin. Antakaa ne kannot vaan olla siellä maassa ja mahdollisimman vähän maanpinnan rikkomista muutoin kuin istustuspaikan osalta niin voi selvitä vähilläkin ”kuntosalilipuilla”.

    Itse olen vuosien saatossa huomannut ettei kai tyhmpää homma ole kuin kantojen repiminen maasta. No ehkä raivausten tekemättä jättäminen kokonaan. Minun kai ei pitäisi valittaa kun metsureitahan se vain työllistää, mutta kun se raivaus on niin kallista……

    wanhajätkä 26.8.2017, 11:53

    En ole näiden metsäekonomistien kans ollenkaansamalla aaltopituudella. En ole vielä nähnyt semmoista tilaa jossa kolme sukupolvea olis peräkkäin hoitanut tilan sataprosenttisesti….joka aari optimaalisesti tuottaen. Vaatiihan se ainakin sen kolme sukupolvea. Lähtötilanne on joka kerta mitä se nyt sattuu olemaan. Ainahan sitä voi pyrkiä parantamaan tuottoa, joskus onnistuen, joskus ei vaan niin satasella. Muuttuvia tekiöitä luonnossa on niin paljon ettei siellä kaavoilla ja exeleillä pelata. Tokihan ne suuntaa antaa ja onhan luvuilla kiva pelata.

    Kyllähän se vaan on kaikessa viljelyssä, viljeltiimpä viljaa tai puuta, niin ettäIsännän askel se pellon höystää. 50 vuotta olen opiskellut metsää ja yritysten ja erehdyksen kautta olen oppinut mitä nyt oon oppinu. Enimmäkseen onnistunutkin ja kasvukin on nyt keskimäärin kohtalaista. Ei tietenkään semmosta ku täällä parhailla asiantuntioilla mutta iloa ja tuloakin se metsä on antanut. Kyllähän nämä tilat kestää nyt parikin laiskaa sukupolvea menemättä ihan pilalle…kiertohan on täällä pohjoisessa pitempi.

    Pete 26.8.2017, 11:59

    Kannonnosto ei ole nyt kovin ajankohtainen asia, mutta sekin aika koittaa kun taas kauppa käy. Metsien terveyden kannalta olisi hyvä jos tyvitervasmännikötkin kelpaisivat nostoon. Niissä ei muuta puulajia kuin mäntyä kannata kasvattaa, karuja ct ja vt pohjia.

    Vesakoitumisalttius riippuu täysin maalajista ja kosteusolosuhteista. Tässä esimerkkini tapauksessa kannonnosto ei erityisemmin lisännyt lehtipuun määrää. Maalajina kivinen moreeni.

    kuusessa ollaan 26.8.2017, 12:56

    Toimiiko muutoin lehtikuusi tyvitervaksen tai maannouseman isäntänä?

     

    Siinä olisi hyvä välipuukasvi moneen paikkaan, ei omien kokemusten mukaan ihan hirvien herkkuakaan. Pelkän kuitukasvatuksen metodilla kiertoaika voisi olla haavan luokkaa, kunhan teollisuus pystyisi hyödyntämään. MH:lla on tulossa muutenkin paljon 90-luvun lehtikuusikoita ensiharvennukseen, kasvu on ollut melkoisen hyvää karummillakin paikoilla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3