Keskustelut Metsänomistus SUO

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 107)
  • SUO

    ”Synkeäksi näytti tämä suo, jonka pinnalla vaihetteli mutaisia, rämeisiä aukkoja, sammaleisia mättäitä, karpalon kotoja, ja siellä ja täällä seisoi matala, kuihtuva koivu, alakuloisesti nyökytellen päätänsä iltatuulessa. Mutta keskeltä oli suo kaitaisin ja siinä maa myös naveampi ja kiinteämpi. Seisoi siinä lyhykäisiä mäntyjä sammaleisessa puvussa ja mättäillä tummanviheriäisiä, väkevästi hajahtavia juovuke-pensaita. Ja yli tämän taipaleen juoksi vaivaloinen tie suon toiselle rannalle, jossa taasen alkoi pimeä korpi.”

    Kukahan kirjailija näin mestarillisesti kuvasi suota?

    Ja sitten: Onko mitään todellista syytä tuhota luonnonsuojelullisesti mittaamattoman arvokkaita suoalueitamme turvetta nostamalla? Ja vaikka kuinka muka tehdään laskeutusaltaita, sun muuta, niin turpeen nosto pilaa järviä väistämättä.
    Turpeen osuus energian tuotannosta on vain 6-7%! Eikö osuus ole aika marginaalinen?

  • vänkäri vänkäri

    Omalta kohdalta turpeennoston kannatus loppui siinä vaiheessa kun saunavedet piti tuoda mukanaan rantasaunalle tullessaan, jos ei sitten ajatellut kuivapesua suorittaa. Saihan siinä tietysti muodikkaan mutakylvyn kun uimaan loikkasi, mutta mieluummin olisi kumminkin uinut siinä entisajan kirkkaassa vedessä. Onneksi on Vapon touhu edes vähän alkanut muuttumaan. Tässä viime kesänä tulivat jo siihen tulokseen, että pintavalutuskentät eivät todellakaan toimineet. Päästöt vesistöihin olivat suuremmat kuin mitä näissä perinteisissä avo-oja/kalikkapato-viritelmissä. Nyt tulee sitten kemiallinen puhdistusjärjestelmä. Järvien pohjaan kertynyttä humustahan se ei mihinkään poista, enkä oikein tiedä mitä se ferrosulfaatti taas vuorostaan aiheuttaa. Vesieliöille sen ainakin pitäisi olla haitallista.

    jabe

    Jos soita arvostaa, niin joulumielellä olleessaan voi vaikka lahjoittaa jokusen euron Pohjanmaan soiden vapaaehtoiseen suojeluun:

    Ensimmäinen suojelualue Pohjanmaan suokampanjassa:
    http://goo.gl/WoLTn

    Tee lahjoitus:
    http://goo.gl/LFyzV

    Tai jos sinulla on hyvä palsta suojelemattomalla luonnontilaisella/luonnontilaisen kaltaisella suolla, voit tarjota sitä ostettavaksi suojelualueeksi…

    jees h-valta

    Miltä tai keneltä niitä soita suojellaan?
    Ihminenhän suojelee määräajan ja kun tarpeeksi monta sukupolvea mennään kukaan ei ole komppaamassa arkistoja että mitä siitä nimenomaisesta suosta on päätetty vuonna 2012 tai -13.
    Esim. kaivoslakihan pyyhii nytkin pielukset niihin pipertäjien suojelupergamentteihin.
    Todella lyhytkin aika jo riittää hautaamaan suohon tuollaiset suojelut. Lakihan on vain ihmisen keksimää ja vapaassa muuntelussa aikatarpeiden mukaan. Suohan on se sama tylsä muuttumaton rutakko oli sitten vuosiluku vaikka 2100.
    Muutama sukupolvi ja ihmetellään että mikä ihme ettei tuo rutakko ole kelvannut kelleen. Ja aletaan rullata turvetta ylös.
    Ja ihmetellään historiasta kun tämä sukupolvi suojeli itseltään tuottavaa materiaa ja kärsi vilua sähkö-tai kivihiililämmitetyssä ”kanakopissaan”.

    jabe

    ”””Miltä tai keneltä niitä soita suojellaan? ”””

    Ihmisiltähän niitä, ojittajilta, pellontekijöiltä, turpeenottajilta jne.

    Ja ihmisille niitä myös suojellaan, niille luonnosta kiinnostuneille jotka suoluontoa arvostavat, tai edes suon lintuja muuttoreittien varsilla ihailevat.

    Siinä jeessi on oikeessa, että suojelukaan ei varmaan ole ikuista. Jos kovin valtion talous heikolle menee, niin kyllä niitä suojeluita varmaan tullaan purkamaan, tai jättämään huomiotta.
    Tai jos kovin valta vaihtuu, tsaarinvallan alle joudutaan, niin kyllä suojelustatuksetkin voivat siinä hötäkässä unohtua.

    Mutta toisaalta, nykyisille ja lähitulevaisuuden ihmisillehän niitä kai ensisijaisesti suojellaan, kuten melkein kaikessa muussakin toiminnassa.

    Ehkä niitä parempiakin joskus käytetään sähkön tuotantoon, tai sitten on keksitty paremmat keinot, ja ne nauttivat soista jotka haluavat.

    Voihan niinkin käydä ettei puullekaan enää 100 vuoden päästä löydy kovin paljoa käyttöä, paperia ei tarvita, eikä puutaloja tehdä merkittäviä määriä. Energiaksikaan ei kannata kerätä.

    Aika näyttää kuinka käy. Silti me kovasti yritämme tulevaisuuteen vaikuttaa.

    6 m3 6 m3

    Lohtua vihreille. Uusi ympäristön suojelulaki valmisteilla.
    Jos menee läpi, sen perusteella yksittäinen ympäristölupavirkamies voi jatkossa estää minkä tahansa luvanvaraisen investoinnin, joka uhkaa ”merkittävää luonnonarvoa” tai ”erityistä kauneus- ja maisema-arvoa”.

    Lähde uusin Koneviesti. (Jokohan Leevi oin ennättänyt lukea kannesta kanteen?)

    6 m3 6 m3

    Samaisessa Koneviestissä kysytään:”Ajaudummeko kivihiilen pakkoinvestointeihin?”

    ”Hiilen käyttöön joudutaan investoimaan, koska useimmissa vanhoissa kattiloissa ei voida polttaa puuta ilman tukipolttoainetta eli turvetta tai tuontihiiltä.”

    ”Suomen talous käy vajaalla. Suomessa käytettävästä energiasta 70% tuodaan tänäkin päivänä ulkomailta, vaikka meillä on täällä kotimaassa mahtavat energiavarat”

    ”Panostukset kotimaiseen energiaan parantaisivat selkeästi vaihtotasetta nopealla aikajänteellä. mikäli tuonnin sijasta tuottaisimme käyttämämme energian omista paikallisista lähteistämme kestävällä tavalla, vaihtotaseemme voisi vahvistua varsin nopeastikin 2-3 miljardilla eurolla. Tämä vahvistaisi siten myös kuralla olevaa valtion taloutta”

    ”Bioenergia on yksi kustannustehokkaimmista ja työllistävimmistä tavoista fossiilisen tuontienergian korvaamisessa. Tähän pääseminen edellyttää kuitenkin valtiolta selkeää ja johdonmukaista energiapolitiikkaa ja riittäviä tulevaisuusinvestointeja.”

    Siinä parhaat ”selkäpalat” Koneviestistä. Oli siellä myös mielenkiintoinen pätkä kaivannaisteollisuudesta toisessa artikkelissa.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Luonnontilainen suo on taatusti tärkeämpi juttu kuin esim. Jessen haapaplantaasit, joten on tosi typerää väheksyä vaikkapa tätä soiden suojelua. Puhumattakaan puhtaista vesistöistä, joita kaivosteollisuus on vakavasti uhkaamassa.
    Toivotaan nyt uutta ympäristölakia, jolla on jotain konkreettista merkitystä puhtaan luonnon säilymisen kannalta.

    Jesse voisi ajatella muutakin kuin omaa napaansa. Luontoarvoista piittaamattomuuuden lisäksi tuo pihapiirisusien suojelu on jo aika härskiä. Kyllä niitä laumoja tuntuu siellä Satakunnassa olevan ja tunkevat pihoihin, eikä se ole hyvä juttu jos joutuu pelkäämään lastensa joutumista suden suihin.

    Mäntymies

    Jokaisen tietämä mutta osan jo ehkä unohtama… Luonto ei ole perintöä vanhemmiltamme vaan lainassa lapsiltamme. Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

    jabe

    Aivan. Luontoa tulee säästää myös lapsillemme.
    Eikä se toimi niin että me hakkaamme kaikki ja toteamme että jättäköön sitten lapset hakkaamatta jos haluavat vanhaa metsää katsella. Metsä kasvaa niin hitaasti, saatikka erirakenteistuu, että sitä ei yhdessä eikä oikein kahdessakaan sukupolvessa tapahdu. Lapsemme elävät niissä metsissä joita me ja meidän vanhempamme ovat muokanneet.
    Meidän pitää siis jo nyt huolehtia siitä että jätämme tuleville sukupolville riittävästi luontoa, joka ei ole radikaalisti ihmisen muuttamaa, vaan luonnollisempaa ja monipuolisempaa, monen mielestä kauniimpaakin.

    Keskiviikon Luonto-Suomessa oltiin seuraamassa suon ennallistamista Lauhanvuoren kansallispuistossa, sekä katsomassa vanhaa ennallistamiskohdetta Kauhanevan kansallispuistossa (kohdasta 01:08:00 alkaen):
    http://goo.gl/KY4ob

    Pinsiön vaari

    Kirjailija taitaa olla Aleksis Kivi?

    Soita on monenlaisia. Toiset on muodostunut pelkästään turpeesta. Toiset taas umpeenkasvaneita ruoko, kaisla ja ruohokasveista muodostuneita mutasoita. Välillä on voinut kasvaa paljonkin puuta ja taas välillä jostain syystä vettynyt ja sammaloitunut. Mitään yhtä ohjelmaa tai tapaa soiden käyttöön ei voi olla.

    Ojittamalla on saatu paljon hyviä puun kasvupaikkoja ja pystytty myös pysäyttämään puun kasvua huonontavaa soistumista. Suuret määrät on myös muutettu pelloksi tuottamaan ruokaa. Osaa pelloista ei enää edes ymmärretä alkuaan suoksi. Turvetta nostaessa on kyllä tehty pahojakin virheitä alapuolisien vesistöjen suhteen. ”Virheen tekee viisaskin mutta ottaa opikseen, tyhmä tekee saman virheen uudestaan!” Näin sanoo vanha sananlasku. Suomessa on niin paljon suota että sitä riittää kaikkiin käyttötarkoituksiin. Otetaan oppia virheistä ja hyödynnetään kestävästi suurta luonnonrikkautta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 107)