Keskustelut Luonto suojavyöhykkeet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • suojavyöhykkeet

    Merkitty: 

    Makasiini lehdessä oli kysymyksiä niiden vaikutuksesta ja purojen ja vesistöjen varsilta.

    Onko kukaan ymmärtänyt millaista ruovittumista ainakin pieniin jokiin vyöhykepakko aiheuttaa.Joen yli kaatuu juurakkoineen isoja tukkipuita alalta.Pajukot röyhistyvät rannoilla aina jokeen asti pitkin rantoja tukkien kaiken näkyvyyden ja umpeuttaen joen täysin.Keräten vielä ruovikkoa ja muutaa rojua virtauksen mukana.Lopulta virtaus vähenee liruksi.Ainoa mikä liruttelee läpi on jätevesipuhdistamon vedet.

    Pahasti tukkiutuneena huomautin kuntaa raivaamaan rantoja ei auttanut.Kunnan metsänhakkuun yhteydessä motomiehelle puhuin jotta korjaisi veteen kaatuneet ja pajukot samassa yhteydessä.Ei saa korjata kun pitää olla suojavyöhykettä.

    Kumpi ompi tärkeämpää avoin joki/vesistö vai ruovittunut umpeenkasvattava suojavyöhyke?

  • A.Jalkanen

    Se vastaus riippuu Ritva keneltä kysyy. Täällä pk-seudulla on ainakin Helsingissä ja Espoossa raivattu puronvarsia ja siinä meni ainakin väliaikaisesti kuningaskalastajalinnun talvehtimispaikat.

    Timppa

    Meillä jätettiin lähteen ympärille pystyyn järeä kuusikko.  Osa puista kuoli, osa kaatui.  Surullinen ryteikkö.

    Nämä suojavyöhykkeet ovat osa luontojärjestöjen vallankäyttöä, ei useinkaan biologisesti perusteltuja.  Metsälain mukaan ne saisi usein kaataa, muttei serttien.

    Järkevää olisi joko jättää hyvin toimiva suojakaista tai sitten luoda sille edellytykset hakkaamalla isot puut pois ja istuttamalla esimerkiksi tervaleppiä.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän metsälaki määrittää metsälakikohteille suojavyöhykkeen. Yleensä se on keskimäärin valtapuun pituus. Sertifikaati sitten määrittää selkeämmät metrimäärät. Mielenkiintoista on että metsälaki määrittää esim purolle tai norolle oman suojavyöhykkeen ( puunpituuden) mutta sertifikaati määrittää joko 10 m tai yli 20 m. Toki metsälaki on näissä tapauksissa määräävä.

    Minusta sertifikaatista ja metsälakikohteissa on selvä ristiriita suojavyöhykkeillä. En ole kyllä huomannut että mitä eroa on metsälaki lähteellä tai sertifikaati lähteellä. Nythän näihin kaatuneisiin puihin sovelletaan metsätuholakia ja yli 10 motin ylittävät puut voi korjata metsätuholain perusteella pois. Tämä on hyvä uusi linjaus. Ympäristöjärjestöt eivät tietenkään tätä hyväksy.

    Timppa

    Näin sanoo Metsälain 10§:

    Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. 

    Laki on viisaampi kuin sertti.  Aivan selvästi saa laillisesti hakata puroon asti, jos em edellytykset eivät täyty.  Asia erikseen on siis sertti.

    mehtäukko

    Vesilaissakin on omat väiveensä. Vaikka mo ei olisi sertissä, klusteri pystykaupassa on.

    .

    r.ritva

    Onko tärkeämpää säilyttää linnunpesät jos joki tukkiutuu lähes kokonaan.Lintu voi pesiä uudelleen jossain.Sillä on siivet.

    Joki ei ikinä puhdistu tai avaudu.Muuttuu ryteiköksi.Sitähän täällä riittää.

    On järjettömyyttää vaikkapa se metsäpuro säästää jos isotkin puut rojahtavat yli pitkin poikin.Tulos lopulta rytöä.Puro,noro hetken vielä räpistelee.Saattaa muutua suoksi.Maalaisjärki ohjeeksi.

    suorittava porras

    Vähätkin maa-ainekset huuhtoutuvat purojen ja norojen lähistöltä vesistöön ,kun sekä kaatuneiden puiden  juurakot ,että sen alta paljastunut  maa ovat alttiina eroosiolle. Kun tehdään reilu aukko ja kaikki isot puut poistetaan ,ei huuhtoutuminen pääse vauhtiin. Äkkiä vain uutta puuta tilalle .

    Visakallo

    Kotikylillä on melko runsaasti entisiä uittoväyliä, pieniä jokia sekä puroja. Vuoden 1948 ilmakuvissa kaikki nämä rannat oli raivattu, ja molemmin puolin uomaa kulki uittomiesten polut. Nyt nämä samat paikat ovat kulkukelvottomia, ryönää ja kaatuneita puita täynnä olevia ryteikköjä.

    Petkeles

    Saisi joku teistä tehdä HS:iin mielipidekirjoituksen ja laittaa yllä olevia ajatelmia sinne rungoksi. Saataisiin 2020-luvun metsänomistajan reaalitodellisuus paremmin esille

    Visakallo

    Nythän Petkeles kirjoittaakin täyttä asiaa! Ennen puhuttiin virkistysarvoista, kun ihmiselläkin oli vielä jokin osa luonnon monimuotoisuudessa. Nyt on vallassa luontoarvot, joihin ihminen ei enää kuulu.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)