Keskustelut Metsänhoito Suomalainen metsätalous tuottaa runsaasti puuenergiaa

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Suomalainen metsätalous tuottaa runsaasti puuenergiaa

    ”Suomalainen metsätalous tuottaa runsaasti puuenergiaa, mutta sen uusiutuvuutta on alettu kyseenalaistaa.”

    Paljonko tuottaisi metsätalous jos valtio ei suoraa tukea siihen satsaisi tieverksotojen yms teollisuustukien lisäksi?  Paljonko hiilidioksidi päästöt ovat verrattuna hiilen kertymään verrattuna hiilen määrään joka on polttolaitoksen pihassa?

    Jos pantas 10 tuhatta työtöntä kolmivuorotyöhön maataloustyöntekijöiden palvelusehdoilla ja tuntikorvauksella työskentelemään Imatran koskelle siten että jono menis kosken alapuolelle turbiinien lu ja sieltä muodostaisivat letkan joka siirtäsi kädestä käteen vesisankoja ja heittäisivät sen suoraan uudelleen kierrätykseen niin oisko siinä hommassa suurempi kannattavampi energiansaanti tapa kuin varvikoista koneellinen polttopuiden keräily yhteiskunnan tuella. Laskisin jos ossaisin., ja lissäisin siihen monimuotoisuuden mukhaan jollakin arvolla.

  • mehtäukko

    Alun lainaus on käsittämätön. Se päätös, että maakaasu on vihreää, on käsittämätöntä. Turpeen uusiutumattomuus on valhe,arvalla ratkaisten.

    Puuki

    Jos metsäenergian uusiutuvuutta epäilee, kannattaa mennä vaikka 5-15 vuotta vanhaan kunnolla  uudistettuun taimikkoon seisomaan .  Hiiltä on kertynyt ensin muuhun kasvustoon ja sitten vesakkoon ja kasvatettavaan taimikkoon .  Hiilestä suurin osa kiertää kasvukauden mukana , ei siis haihdu ilmaan kuin osa, suuri osa varastoituu takasin puihin.

    Puiden korjuu ja kuljetus kuluttaa polttoaineissa vain n. 16 % (saattaa olla allekin tuon) puuhun varastoituneen hiilen määrästä.  (suhde on keskimäärin n. 30 l löpöä / 3 h 3:n koneen työtä.  Paljonko tuli puuta sillä laanille ja edelleen tehtaalle ? Puut on esim. keskikoko 300 l /runko joita tehdään.  Laske siitä. )  Ja se määrä on pian korvautunut korjuukohteessa  uudella kasvulla ja hiilen sitoutumisella.

    Tuet on olemattomat verrattuna puusta saatavaan arvonlisään jalostusketjun eri vaiheissa.  Nehän valtio saa takasin jo heti kättelyssä, kun perii kantorahasta isoa veroa (30/34%) ja sen jälkeen monesta muusta välistä vielä enemmän.  Luen kaikki metsätalouden mo:lle tulevista tuista valittajat joko katteellisuuden tai tietämättömyyden piikkiin joten ei ole mitään merkitystä niillä valivali-puheilla.     Metsäteiden tuki (jos sitä on saatu) perustuu siihen , että omakustanteinen tien teko kattaa kustannukset yleensä liian pitkän ajan päästä, jotta olisi kannattavaa.   Muille kyllä on sopivaa ajella sitten toisten pääosin kustantamaa ja rakentamaa tietä, kun pieni osa kuluista on yhteiskunnan sponsorointia ja tie saatu tehtyä.

    A.Jalkanen

    Pienpuun korjuun tuki tai nuoren metsän hoidon tuki tms. on ehkä se merkityksellisin energiaa ajatellen. Se kyllä kannattaa maksaa ettei tarvitse tuoda ulkomailta energiaa. Edellisessä vaiheessa toki tuki taimikoiden hoitoon myös tärkeä. Samalla parannetaan tulevaa kasvua ja raaka-aineen laatua seuraavissa hakkuisssa ja jalostusvaiheissa ja alennetaan korjuukuluja kun korjattava puu on järeämpää. Win win -tilanne mitä suurimmassa määrin.

    Tomperi

    ”Pienpuun korjuun tuki tai nuoren metsän hoidon tuki tms. on ehkä se merkityksellisin energiaa ajatellen.” yllättävän isot tuntuu olevan uusiutumattoman energian tarve saantoon verrattuna näissä risusavotoissa joita monitoimikonein tehdään.

    Noh eikös ne metsälehden toimittajat olleet  tämäntyyppisillä kohteilla kun totesivat että liiian voimakkaita ovat olleet harvennushakkuut ohjeisiin verrattuna, ja tapiot metsänomistjat tyytyväisinä maksavat kun se metsä on totta tosiaan tiuha parinkymmenen vuoden kuluttua hakkasipa sen vaikka kuinka harvaksi, Suoomessa, jossa vedestä ei ole puutetta.

    Puuki

    Liian harvaksi ei kannata harventaa metsää se pitää paikkansa.  70-luvun lopulla tehtiin kotitilan metsään työllisyystöinä e-puuharvennus.  Sitä metsää ei ole tarvinnut harventaa (olisi voinut kyllä jo harventaakin muutamia vuosia sitten) uudestaan vieläkään sen homman jälkeen.  Saanto/ha  oli kyllä hyvä ja isoja puitakin oli pinossa, melkonen määrä paloi nuotiopuunakin paikanpäällä, kun oli silloin kylmät talvikelit manu-tekijöillä.       ”Kunnan ukot” harvensi metsän suoraan tukkipuuasentoon vähän liian aikasin. Olisikohan tehneet nuoren metsän hoidon reippaalla yläharvennuksella, sitä en muista mutta tod. näk. niin se meni.

    Motolla tehden saanto on hyvä , jos tulee esim. 40-50 mottia/ha e-puuta. Sillä puun energiamäärällä korvaa melko ison säiliöllisen löpöä tai kivihiiltä ison kasan –  Puiden n. 90 000 kWh energiasisältö. 85% hyötysuhteella ja  20 c/kWh hinnalla arvo olisi yli 15 000 €. (kantohinta mo:lle tuosta olisi n. 270 €).  Mietittääpä vaikka sitä.

    Jätkä

    Puuki. Teidän risusavotassa ei tainnut olla minkäänlaista ammattilaista valvomassa? Taikka sitten pohja oli uskomattoman karu.

    Joku 45 vuotta risusavotasta olisi monessa paikassa jo avohakkuun aika hyvin lähellä.

    Puuki

    Rehevää osin soistunutta turvemaata se oli.  Mutta kun jäljelle jäi sekalainen tappimetsä,niin eihän se ihan heti ole tukkipuukoossa päätehakkuuta varten.    Jotain vastaavuutta siis turvemaan harsinnalle liian harvaan asentoon.   Pitkään puusto kituu osin liian märässä kasvupaikassa, jos jää liian vähän pystypuuta.

    Luultavasti yhdelläkään toimijalla ei ollut metsäalan koulutusta eikä juuri muuta kuin kork. puistometsän hoidosta kokemusta.

    mehtäukko

    ”Suomalainen metsätalous tuottaa runsaasti puuenergiaa”- lukee aloituksessa.

    No entäpä, jos suomalainen metsätalous hulluutettaisiin pää-osin jk:n !? Loppuisi rehvastelu siitäkin uusiutuvasta energiasta kuin seinään. Ja mistä sitten haalitaan energia??

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)