Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta rankaisisi Suomea EU:n komissiotakin pahemmin metsien hakkuista, jos ne pienentävät metsien hiilinielua.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) professorin Antti Asikaisen mukaan Suomelle uhkaa jäädä mustapekka käteen, jos EU:n parlamentti päättää maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloutta koskevasta lulucf-asetuksesta ympäristövaliokunnan ehdotuksen mukaisesti syksyllä.
–Valiokunnan parlamentille esittämä hiilinielujen vertailukausi 2000–2012 on Suomelle huonompi kuin komission esittämä 1990–2009 -kausi. Täsmälleen ottaen se on viisi miljoona tonnia hiilidioksidiekvivalenttia huonompi, Asikainen laskee Talouselämälle.
Ympäristövaliokunnan esittämänä aikana Suomen metsien hiilinielu oli keskimäärin noin 35 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Vuosien 1990–2009 aikana nielu oli keskimäärin siis viisi miljoonaa tonnia pienempi – 30 miljoonaa tonnia.
Suomen Kansallinen metsästrategia 2025 -raportissa arvioidaan, että hallituksen biotavoitteiden toteuttaminen pienentäisi Suomen hiilinielun vuosien 2021–2030 aikana 13–20 miljoonaan tonniin.
Jos EU hyväksyy parlamentin ympäristövaliokunnan näkemyksen, Suomen metsien hiilinielu olisi ”pakkasella” parisenkymmentä miljoonaa tonnia, mikä pitäisi kompensoida vähentämällä päästöjä muilta sektoreilta tai ostamalla mahdollisesti päästöoikeuksia.

–Meillä ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia päästä niin suuriin hiilinieluihin kuin meillä oli noilla vertailukausilla, Asikainen sanoo.
Suomen kannalta ratkaiseva on silti direktiiviehdotukseen tehty muutos ja sen tulkinta: ”Jäsenmaata, joka on äskettäin julkistanut tai haluaa julkistaa uuden metsänhoidon ja -käytön politiikan, joka aiheutuu kasvavasta puunkorjuusta, ei pidä rankaista (hiili)velalla tämän regulaation puitteissa, jos politiikka on ennakoivaa eikä se johda pitkän aikavälin hiilensidontakyvyn alenemiseen jäsenmaan metsissä.”
Tämä mahdollistaisi hakkuiden noston ilman päätössanktiota.
Asikainen näkee asian siten, että vain huonoimman vaihtoehdon toteutuminen vaatisi todella rajua muutosta Suomen metsäpolitiikkaan.
–Puun tuonti Venäjältä tai muualta palautettaisiin yhtä korkeaksi kuin se oli tuolla vertailukaudella. Tämä tarkoittaisi hakkuiden ulkoistamista maan rajojen ulkopuolelle. Tällä ei ilmastonmuutoksen kannalta olisi järjen häivääkään, mutta EU:n hiilikirjanpidon kannalta se saattaisi olla ihan fiksua.
–Toinen tapa ratkaista asia on ajaa puun metsä- ja energiakäyttöä lamavuosien tasolle, joka taas kansantalouden kannalta olisi tuhoisaa. Esityksen johdannossa tunnustetaan onneksi EU:n biotalousstrategian paineet metsille biotalouden raaka-ainelähteenä.
Suomen hallitus tehnyt virheitä
EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström on silti huolissaan. Konsulttiyhtiöiden arvioiden mukaan päästöoikeuksien tonnihinnat ovat viimeistään 2030-luvulla 30–36 euroa.
–Jos nieluasiaa voidaan kompensoida päästöoikeuksien ostoilla, niin pienimmilläänkin 10 miljoonaa tonnia tulisi maksamaan noilla luvuilla 300 miljoonaa euroa vuodessa Suomen valtiolle.
–Ja tuskin valtio tätä verovaroista haluaisi maksaa, vaan maksut kerättäisiin ehkä lisäveroina tai erillisinä maksuina yrityksiltä ja kansalaisilta. Kannattavuuslaskelmat erilaisista bioinvestoinneista menisivät varmasti uusiksi, Ohlström sanoo.
Ohlströmin mukaan myös Suomen hallitus on tehnyt asiassa virheitä, kun se julkisti kansallisen energia- ja ilmastostrategiansa.
–Strategiassa Suomen metsien kasvuksi on merkitty 105 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kuitenkin metsien kasvu voi olla selvästi tätä suurempaa tulevaisuudessa, ehkä jopa 130 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Jos metsien kasvu yltyisi noin hurjaksi, Suomi pystyisi Kansallinen metsästrategia 2025 -raportin mukaisesti nostamaan teollisuuden hakkuut 80 miljoonaan kuutiometriin runkopuuta vuodessa. Metsien hiilinielu pysyisi silti EU:n parlamentin ympäristövaliokunnan vaatimassa noin 30 miljoonassa tonnissa.
Suomen hakkuut olivat viime vuonna 62 miljoonaa kuutiometriä.
Olisiko EU:n ja Suomen hiilinieluasia sitten ratkaistavissa näin yksinkertaisella tavalla – kasvua kiihdyttämällä, jota tutkitaan Luken Metsä 150 -projektissa?
–Valitettavasti ei, eikä ainakaan näin suoraviivaisesti, sanoo Antti Asikainen.
–Suomen metsien kasvu kyllä kiihtyy sekä nykyisen metsänhoidon että ilmaston lämpenemisen avulla noin miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuonna metsät kasvoivat jo lähes 110 miljoonaa kuutiometriä