› Keskustelut › Metsänomistus › Suomen petopolitiikka umpikujassa

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 58 total)
1 2 3 4 5 6

  • Suomen petopolitiikka umpikujassa

    Sent on: 4.5.2014 at 17:38

    Suomen talous, kuten petopolitiikkakin ovat nyt omatekoisessa umpikujassa.
    Molempien ratkaiseminen vaatii uutta ajattelua.
    Tähän asti on suojeltu vahingon tekijöitä ja korvattu aiheutetut vahingot lainatulla rahalla.
    Tämä tie on nyt käyty loppuun.
    Nyt on poistettava vahingon aiheuttajat, sillä se on ylivoimaisesti paras ratkaisu kansantalouden kannalta.

    Creator
    Puun takaa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • suorittava porras 5.5.2014 at 19:21

    Lainaus :

    ”Tämän perusteella lupatulot pitää suoraan tulouttaa maanomistajille, joiden mailla hirvet ovat. Tämä tarkoittaa myös sitä, että maanomistaja voi päättää montako hirveä hänen maallaan on. Määrä voisi olla siis nollakin. ”

    Niin…metsästyskaudella hirvien määrä saattaa hyvinkin olla vähäinen tai nolla jonkun maanomistajan kohdalla . Pyyntiajan ulkopuolella voi tilanne olla aivan toinen . Nykyinen korvausmenettely on tasapuolinen , koska korvauksia maksetaan yhteisistä varoista vahinkoilmoitusten perusteella siellä , missä vahinkoja ilmenee.

    Voi olla hankalaa saada aikaiseksi metsästysvuokrasopimusta , jossa metsästysseura vastaa hirvivahinkojen korvaamisesta tilanteessa , jossa alueella ei esiinny juuri lainkaan hirviä metsästyksen aikana , mutta vahinkoja syntyy jahtikauden ulkopuolella
    (= talvilaidunalueet). Toisaalta kesälaidunalueilla on hirviä , mutta niiden aiheuttamat vahingot ovat vähäiset . Mahdolliset vahingot saatavat syntyä aivan eri kinkeripiirillä metsästykseen nähden.
    Homman tekee ongelmalliseksi sekin , että hirvien erityisen kiinnostuksen kohteena olevat alueet vaihtelevat jopa vuosittain.
    Laaja-alaiset taimikonhoidot ja harvennushakkuut saavat hirvet muuttamaan helposti pitkiäkin matkoja kohti parempia elinolosuhteita.

    Hiluxmetsuri 5.5.2014 at 19:21

    Niin. Tässä nykymallissahan tuhot on sosialisoitu ja korvaukset on viety monimutkaisen hakuprosessin taakse piiloon.

    Rohkenen silti ajatella niin, että vastuulliset metsästäjät mielellään maksavat saamastaan saalista käyvän hinnan sille, joka tosiasiassa kantaa kustannukset tuon lihakarjan kasvatuksesta.

    Enhän minäkään voi ostaa valtiolta naudanruhoa ja mennä sen jälkeen hakemaan sitä sinun navetastasi. Häh?

    Ehkä tälle jutustelulle löytyy kirjallisuudesta esikuva…http://fi.wikipedia.org/wiki/Don_Quijote
    🙂

    Niin ja edellä esitettyhän on ihan mahdoton jo senkin vuoksi, että kymmenet lupaviranomaiset jäisivät taas vaille mielekästä työtä… Voi voi…

    Hiluxmetsuri 5.5.2014 at 19:27

    En malta olla jatkamatta.

    Jos metsästäjät maksaisivat suoraan maanomistajalle, niin osa maanomistajista voi tosiasiassa perustaa hirviparatiiseja, joilla hirvet viihtyisivät ja hyväksyisivät tuhot eli laidunnuksen alueellaan, koska saisivat suoran korvauksen siitä. Toki asia pitäisi sopia.

    Miksi pitää aina ajatella niin,että kaikkien pitää olla samanlaisia? Miksei hirvistä voi tehdä oikeaa businestä?

    Metsänkasvatus monipuolistuisi vieläkin kun saisimme herkupihlajatiheikköjä ja muuta mukavaa. Muualla hirvet vähenisivät.

    Liekö tämäkin ihan utopiaa :)?

    Puun takaa 5.5.2014 at 19:55

    Metsänhoito- tai paremminkin hoitamattomuustilastot näyttävät selvästi, että nämä hirviparatiisit lisääntyvät nyt vauhdilla Suomen metsissä.

    Puun takaa 5.5.2014 at 21:39

    No, eipä tuolla elintasolla ja pedoilla oikein ole asiayhteyttä.
    Romaniassa on eniten susia ja elintaso matalimmasta päästä.
    Britaniassa, Hollannissa, Tanskassa ja Saksassa ei juuri petoja ole, mutta elintaso korkealla.
    Tuosta 4,2 miljardista eurosta suurin osa tuli venäläisistä matkailijoista. Heistä ei kovinkaan moni tullut Suomeen petoja katsomaan!

    Korpituvan Taneli 5.5.2014 at 21:53

    Roisto Reipas:
    ”Joo, Suomi on tullut takavuosina toimeen ilman suurpetoja. Suomi oli myös tuolloin köyhä ja takapajuinen. Ei ole enää. Ei kai kukaan sitäkin takaisin halaja?”

    Sus siunakkoon tuostakos se menneitten vuosikymmenten leivän kapeus olikin kiinni. Siis jos olisi ollut enemmän petoja ja hirviä niin olisi ollut parempi elintasokin. Kuinkahan korkealla se elintaso sitten oikein mahtoi olla 1600…1700-luvuilla kun silloin oli sekä petoja että hirviä runsaasti.

    Kyllä tämä oli ennätyksellinen väittämä riippuvuussuhteistä. Kaikkea se vihertävyys alleen kätkee. Niin no, onhan homekin vihertävää…..

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä 5.5.2014 at 22:03

    kun puhutaan taimistotuhoista joita sorkkaeläinlaidunnus aiheuttaa niin onko korvausten taso lähelläkään aiheutettua tuhoa?

    Esimerkiksi jos yritetään kasvattaa koivun laatutyviä 500 kappaletta hehtaarille 40 vuodessa ja 5 vuoden jälkeen taimisto tuhoutuu, kuinka suuri on se työmäärä millä saadaan aikaan heinittyneessä maastossa seuraava taimikko ja kuinka paljon tuotto-odotuksien viivästymiselle lasketaan?

    jees h-valta 5.5.2014 at 22:03

    Väittäisin että on yhteyttä. Meinaan elintasolla ja petojen sietävyydellä. Mutta aivan toisinpäin eli kun elintaso nousee niin valitettavasti luonnonsietokyky heikkenee. Pullamössökansa pelkää petoja kun tietää ettei selviä edes näkemäetäisyydelle ilman sydänkohtausta tai keuhkoveritulppaa. Ja onhan se kammottavaa kun jälkipolvelle ei jää kuin luut ja piukalle kiristynyt nahka kuopattavaksi.
    Vaikka se peto tosiaan olisi mennyt valmiiksi katettuun pöytään.
    Raaka luonto ja ylikypsä hemmo ei pelaa yhteen eikä edes puoli kahteen.

    Puun takaa 6.5.2014 at 16:58

    Jostain syystä keskustelu meni taas petopelkoon, kun aloituksessa oli kysymys aivan muusta, eli rahasta.
    Suomi ei kestävyysvajeessaan pysty enää rahoittamaan nykyisen kokoisia hirvivahinkoja eikä petovahinkoja.
    Vapaaehtoisia rahoittajiakaan ei ole ainakaan tällä palstalla vielä ilmoittautunut.
    Nyt sen voisi kyllä hyvin tehdä!

    Metsuri motokuski 6.5.2014 at 18:33

    Hein puuntakunen. Juuri tuolla aiemmin kerroin että hirvivahingot korvataan kaatolupamaksuilla ja peto vahingot metsästyskorttivaroista, Ei niihin valtion rahoitusta ole käytetty ennenkään.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 58 total)
1 2 3 4 5 6