› Keskustelut › Metsänhoito › Suometsät

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5
  • Panu 23.5.2021, 10:52

    Tämä oli minulle uutta:

    ”niukkaravinteisia soita, jotka ovat heikkotuottoista siksi, ettei turpeesta ole puiden saatavissa riittävästi typpeä kunnon kasvua varten.”

    Luulin, että turpeessa on aina typpeä tarpeeksi.

    hemputtaja 23.5.2021, 10:59

    Kiitos hyvistä linkeistä.

    Noille Suoseuran tutkailuille on selvä tilaus. Tietysti myös Luke:n. Liian yleisiä ovat perusteettomat huhut luonnon perusteellisesta pilaantumisesta ojitetuilla soilla. Älytön vouhotus soiden ennallistamisesta olisi myös hyvä saada loppumaan.

    Hyvä esimerkki tilanteesta on Tiede -lehden yksi artikkeli – tosin sama kohtalo voisi olla myös muullakin metsän tutkimuksen jutuilla. Nimittäin, joku vuosi sitten Tiede -lehti uskaltautui julkaisemaan jutun suontutkimuksesta. En muista tutkijan nimeä – taisi olla Parkanon tutkimusasemalla.

    Palautetta tuli ja lehti muutaman niistä julkaisi. Eipä ole lehti sen jälkeen juuri uskaltautunut metsäalan tutkimuksista jutustelemaan. Tietysti on mahdollista, että metsäntutkijat eivät juttuja edes tarjoa.

    A.Jalkanen 9.4.2024, 09:20

    Tutkijoiden mietteitä suometsien hoidosta.

    Tässä ei otettu kantaa siihen onko soiden ennallistaminen hyödyksi vai haitaksi ilmastomielessä, mutta siitä aiheesta on lisätietoa Luken blogeissa (muisteleisin että Juha-Pekka Hotanen on kirjoittanut tästä). Hesarin keskusteluissa ehdotettiin ilmastotoimeksi 800000 tuhannen kunnostusojituskelvottoman suohehtaarin ennallistamista, mutta tutkijat eivät taida pitää näitä ainakaan kiireellisimpänä kohteena, ja ne ennallistuvat itsekseenkin. Asiantuntijat kehottavat ennallistamaan runsaspäästöisiä mutta heikosti puuta tuottavia reheviä kohteita. Niillä saadaan paras hyöty kun ilma- ja vesipäästöt vähenevät ja suoluonnon monimuotoisuutta palautuu.

    Laurén ym. julkaisussa ennustetaan Etelä-Suomen suometsien ongelmaksi kuivuutta. Sitä vastaan voidaan varustautua erilaisilla vedenpinnan säätöratkaisuilla. Lisäksi kerrotaan että kuusen neulasmassa on kolminkertainen mäntyyn verrattuna ja siten myös haihdutusvoima. Hieskoivun haihdutusvoimasta ei kerrota mutta se lienee vielä suurempi kuin kuusen? Ehdotetaan harkintaan jopa kokeilla mustikkaturvekankaiden metsittämistä männylle koska mänty kestää parhaiten kuivuutta.

    Huom. jatkuvan kasvatuksen lisäksi myös avohakkuu pitää olla edelleen mukana turvemaiden metsänhoidon repertuaarissa.

    Annamari Laurén, Raija Laiho, Marjo Palviainen. (2024). Metsänhoidon keinot käyttöön ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24006.

     

    A.Jalkanen 9.4.2024, 11:09

    Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli id 10372.

    ”Pelkkä männyn siemenpuuasento on todennäköisesti liian harva ylläpitämään puuston kasvun kannalta riittävää haihduntaa.”

    Rukopiikki 9.4.2024, 11:32

    Tarviiko männyn siemenpuita siementämisen takia missään. Olen havainnut että hyvinkin suuret aukot taimettuvat reunametsistä. Oma veikkaus on, että aukolla olevista siemenpuumännyistä iso osa siemenistä menee tuulten mukana kokonaan aukolta pois. Voi jopa käydä niinkin että montaa siementä ei aukolle siemenpuista laskeudu vaan siemenet tulevat sinne vierusmetsistä. Varjostava ja suojaava vaikutus lienee siemenpuiden tärkein merkitys. Näin olen miettinyt.

    Amerikkalaisista tutkimuksista löytyy tietoa siitä mille etäisyydelle mikin osa tietyn puun siemenestä päätyy. Yllättävän kauas näkyy siemen päätyvän. En löytänyt vastaavaa tutkimusta suomalaisesta männystä. Onkohan miten paljon tutkittu.

    Nostokoukku 9.4.2024, 11:49

    Käytännon tutkimushavaintoja suomalaisista männyistä: jos siemenpuut jäävät liian pitkäksi aikaa uudistusalalle, jokaisen siemenpuun ympärillä on iso kehä, jossa ei ainoakaan taimi menesty.

    Rukopiikki 9.4.2024, 11:53

    Ja sitten poikkeus joka vahvistaa sääntöä. Katselen juuri isoa mäntyä jonka ihan rungon vieressä kasvaa heinäseipään kokoinen pikkumänty.

    Kurki 9.4.2024, 12:14

    Laurén ym. julkaisussa ennustetaan Etelä-Suomen suometsien ongelmaksi kuivuutta.

    Tämäpä yllättävää.

    Turvepellot kestävät kuivuutta paremmin kuin kivennäismaat ja viime vuosien turvemaaojitusten männyntaimikotkin ovat olleet erinomaisessa kasvussa. Ainakin kuivan ja lämpimän kesän 2018 jäkeen männyntaimet kasvoivat pituutta 2019 enemmän kuin koskaan. Turvemaillahan pohjavesi on lähellä ja sitä riittää, jos edellisenä syksynä (yleensä näin tapahtuu) on satanut paljon kuten tapahtui ainakin täällä viime syksynä ja syksyllä 2017.

     

    Rukopiikki 9.4.2024, 12:53

    Märällä maalla puu voi kasvattaa juuret pintaan ja kun tulee sitten poikkeuksellisen kuivaa niin se on ongelmissa. Suopohjia on niin monenlaisia. Karkeajakoisilla pohjilla voi olla ettei pohjavesi olekaan niin lähellä tai pääse kapillaarisesti vaikuttamaan. Kesällä 2018 olisi monet ojanpohjat voinu tervata.

    Nostokoukku 9.4.2024, 13:01

    Täällä vedenjakajaseudulla useat joutuivat kesällä 2018 tekemään palovakuutuksia kaivoihin. Olivat kuivia kuin kananpesät.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5