Keskustelut Metsänhoito Suometsät

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 47 total)
  • Kuitupuunkasvattaja

    <p>Rako onnistuu turvepellolla, jos muokkaus on tarpeeksi raju.</p><p>Suopellolla on 0,7-1,0 m turvetta ja kun syvät valtaojat perkattiin, tuli penkkojen kivennäismaahan luontaisesti rauduskoivua. Hieskoivua tuli vähemmän, koska  sulfaattimaata tuli pintaan ja siinä ei kasvanut alkuun edes heinä.</p><p>Raudus lähtee kasvamaan sulfaattisavessa tai vaikka kalliomurskekasassa. Mitä rajumpi muokkaus, sen varmemmin raudus kasvaa.</p><p> </p><p> </p>

    Puuki

    Niinhän se kasvaa, jos kivennäismaata on saatavilla. Mutta turvekerros voi olla myös niin paksu, että tarvitaan lannoitusta lisäksi.

    Makarov

    Raudus on kivenmäismaan puu. Vanhoilla turvetuotanto aloilla näyttää viihtyvät lähinnä penkoilla ns. ”Juoksevan veden äärellä” kun turve on koluttu ekana pois. Ei siinä lannoitukset auta vaikka kuinka ravinteet on suotuisat jos turvekerros on paksu. Pieneliötoiminta on ratkaisevaa ja sitä ei tahdo olla riittävästi turvemailla

    Rukopiikki

    Tästä asiasta on ollut täällä ennenkin puhetta. Suopeltoja on niin monenlaisia ja maatuneisuus ja turpeen laatu vaihtelee. Kauan viljelty on käytännössä multaa ja sinne on usein ojista tullut kivennäismaata sekaan.

    Rauduskoivu näyttää havaintojeni mukaan kasvavan suolla varsinkin ojanmultakasoissa hyvin 20-30 vuotta mutta sitten kasvu tökkää ja tai hidastuu paljon. Jotkut sanovat että rauduksen kasvu loppuu suomaalla kun juuret saavuttavat pohjamaan. Riippunee sen laadustakin.

    Luontaisissa koivuissa on paljon hies ja rauduskoivun risteymiä jotka voivat kasvaa hyvinkin suomaalla. Samoin sekä hies että raudus ovat hyvin vaihtelevia puulajeja joista on olemassa paljon erilaisia tunnistettavia muotoja. Osa kasvaa suolla paremmin osa huonommin.

    Nostokoukku

    Ei ole mitenkään varmaa, että se turvemaan ojanpenkalla hyvin kasvava rauduksen tunnukset omaava laadukas runko on juuri rauduskoivu. Se voi olla joku sekasikiö, risteymä.

    Makarov

    Harvon KeMeRatin kanssa olen samaamieltä mutta nyt olen. Kyllä ne turvemaat olisi täynnä rauduksia jos ne siellä viihtyisi. On niitä sen verran paljon ojittu ja lannoitettu että kyllä ne olisi sinne ilmestyneet.

    Jätkä

    Rauduksen menestyminen turvemaalla tyssää siihen, että pohjavesi on liian korkealla.

    Raudus vaatii vähintään kahden metrin syvyiset ojat, että se menestyy turpeessa. Se on nähty vanhoilla turvesoilla. Kun latvus on kymmenessä metrissä, se kuolee ja puu muodostuu sellaiseksi latvattomaksi raakuksi.

    Visakallo

    Eli yhteenvetona rauduksen onnistuneeseen kasvattamiseen turvemaalla pitää olla syvät ojat, jotka myös johtavat ylimääräisen veden varmasti pois, sekä korkeat mättäät, joihin kauha on kouraissut myös kivennäismaata mukaan.

    Makarov

    Ei onnistu. Pitäisi vielä löytyä se vettä läpäisevä maa. Eli=juokseva vesi

    Puuki

    Ohutturpeisella maalla onnistuu, jos myös kivennäismaata on saatu esiin eikä se ole liian karkeaa eikä liiasta vedestä ole haittaa eli ojitus on kunnossa. Karkeilla mailla pitää lannoittaa avuksi PK-lannalla tai tuhkalla.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 47 total)