Keskustelut Metsänomistus Suometsien uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 101)
  • Suometsien uudistaminen

    Suometsien hoitoa ja uudistamista on tutkittu paljon, mutta tutkimuksen pääpaino on ollut selvittää maanmuokkausmenetelmien ja uusimistavan vaikutus taimien määrään. Taas tullaan tähän perinteiseen metsänhoitomalliin, jossa katsotaan määriä (yleisesti motteja, mutta tässä tapauksessa lukumääriä). Vaihtoehtoisten ratkaisujen tulojen ja menojen nettonykyarvojen arviointi on unohtunut näissä tutkimuksissa. Tämä jos mikä olisi tärkeää, koska neljäsosa puuaineksestamme sijaitsee turvemailla.

    Omaan metsänhoitofilosofiaan on vahvasti sisäistynyt luontainen uudistaminen. Sillä en tarkoita tässä yhteydessä siemenpuuasentoa vaan sitä, että viimeisessä harvennuksessa puuvalinnoilla ja harvennuksen voimakkuudella helpotetaan alikasvoksen syntymistä. Aina tähän viimeiseen harvennukseen ei pääse vaikuttamaan ja uusittavan alan vieressäkään ei aina ole siementävää puuta. Mikäli avohakkuu suometsään tulee tehdä eikä hyödynnettävää alikasvosta ole käytettävissä, olen päätynyt seuraavaan luokitteluun;

    Mustikkaturvekangas; kaistalehakkuu. Uusiutuu luontaisesti helposti esim. kaistalehakkuulla eikä vaadi aina maanmuokkausta. Omat kokemukset ovat, että kaistale saa olla huomattavasti suositeltua (25 m) leveämpi ja silti taimettuminen onnistuu.

    Varputurvekangas, ei uudistusta. Näistä pitää yrittää päästä eroon.

    Puolukkaturvekangas onkin sitten haastavampi ja tapauskohtaisempi pohdittava, missä vaihtoehtoja on monia. Turvemailla äestystä pidetään yleisesti huonona vaihtoehtona, mutta hieman uskallan kyseenalaistaa tätä kannattavuusmielessä. Käytännössä mitä enemmän pintaa rikotaan, sitä enemmän siihen syntyy vesakkoa. En itse pidä hieskoivua niin ongelmallisena. Ilmaiseksi syntyy suhteellisen peittävä taimikko… Kalliimpi vaihtoehto on laikutus + kylvö männylle. Tässä tapauksessa alkaakin sitten jo kustannukset nousemaan puhumattakaan vaihtoehdosta laikutus/mätästys/navero- tai ojitusmätästys + istutus. Vielä kun tähän lisää hirvituhoriskin, on moni MHY päätynyt suosittelemaan kuusen istutusta puolukkaturvekankaalle, voidaan todeta ettei jälkimmäisistä vaihtoehdoista saa isommalla laskentakorolla kannattavia.

    Lyhykäisyydessään voi sanoa, että turvemailla itselle riittää, että saa edullisesti muodostumaan taimikon, joka täyttää vaatimukset. Mielellään kuulisi muiden kokemuksia suometsien uusimisesta talousnäkökulma huomioiden

  • Näätä

    Niin tuota 25 metriä tarkoitin juuri reunametsästä. Jos molemmin puolin on metsää, niin kaistale voi olla leveämpi. Mutta omat kokemukset ovat, että sekametsän saa huomattavasti suositusta leveämmällä kaisteellakin.

    Kukaan ei ole suoraan  suometsän uusimista luontaisesti hieskoivulle ja etenkin äestyksen käyttämistä maanmuokkauksena. Miksi näitä ei sitten esim. MHY markkinoi aktiivisesti metsänomistajille?

     

    Jätkä

    Jos energiapuulle olisi säälliset markkinat, niin hieskoivu tulee vuorenvarmasti ojituksen jälkeen ja sitten ensimmäinen hoitotoimenpide on päätehakkuu 40 vuoden kuluttua ja uudestaan …..

    Visakallo Visakallo

    Suomensyöjät tekevät ilmastonmuutoksen nimissä joka päivä oikein hartiavoimin töitä, jotta kotimaisen energipuun käyttö loppuisi kokonaan Suomesta. Meilläkin tarvittaisiin tänne jonkinlainen suomalainen versio Trumpista puolustamaan Suomen etuja.

    arto arto

    Tänään katselin suometsää hieskoivu raivattu 20v ikä pituus 8m… Naurettava kasvu. Vieressä männikkö lannoitettu tuhkalla ikä 20v harvennettu. …Hie kasvaa ranka mittaan mutta sitten loppuu. Metsät sijoittajien mailla ei omia.

    pikkutukki

    Voisi muuten metsälehti kaivella jutun ja kuinka metsät on kehittynyt tällä pottiputken keksijällä  . Muistaakseni hän oli kehittänyt jonkinlaisen ojaporan/jyrsimen , jolla oli käsitellyt rämeet tiheään hyvin tuloksin . Muistaako kukaan ?

    Puuki

    Hieskoivukin kasvaa tukkipuuksi asti sille sopivassa paikassa. Ilmainen metsitys ja liian kosteuden haiduttaminen on sen etuja vaikka k-ajan kasvu ei tietenkään ole rauduksen luokkaa kangasmailla.

    Äestykseen ei kannata tuhlata roposiaan paksuturpeisilla rahkaturvemailla.

    Ei kiirettä.

    15 keväällä iskin 2 v kuusen taimia paksuturpeiseen ojitusmätästys alueeseen(ei moreenista)tietoakaan.Hukkaan näytti menevän.Ehkä parempi ois ollu olla koskematta ja antaa luonnon päättää.

    Visakallo Visakallo

    Hieskoivikko kyllä kasvaa tukkikokoon, mutta sen hoito ja harvennukset on tehtävä ajallaan, ja ojienkin pitää pelittää. Hieskoivikoiden kohdalla näin ei useinkaan ole ja tukkikoko jää saavuttamatta. Kesäretkellä voidaan vertailla samanikäisten hies- ja rauduskoivikoiden kasvueroja. Nyt viikolla 23 alkaa rauduskoivikoiden kolmas harvennus. Hieskoivikoissa sille ei ole tarvetta. Nyt taitaa käydä sattumalta niin, että toisen yhtiön moto tulee samaan aikaan harventamaan viereisiä kuusikoita ja läheisiä männiköitä.

    kuusessa ollaan

    https://havel.fi/fi/tuotteet/kantojyrsimet-ja-maanmuokkain/maanmuokkain

    Tuota laitetta on kehitetty nimenomaan turvemaiden muokkaukseen, muodostaa kukkapenkkimäisen ja tasakostean alustan siemenille.

    Näätä

    Etusivulla Mikko Riikilän artikkeli: ”7 kysymystä luontaisesta uudistamisesta” käsittelee perinteisesti asiaa ilman minkäänlaista taloudellista näkökulmaa. Tiedä sitten onko asiaa käsitelty tarkemmin Metsämakasiinissa, mutta epäilen.

    Kyllä olisi tilausta Metsälehdellä tehdä laaja artikkeli, miten uusia suometsä kustannustehokkaasti. Saattaisi aiheesta riittää tutkittavaa vaikka ihan väitöskirjaan saakka.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 101)