› Keskustelut › Luonto › Suomusalmi. Raakkujoki

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 1,273)
1 2 3 … 107 108 109 … 126 127 128
  • Husq165R 9.10.2024, 15:21

    AJ taisi sen jo pariin kertaan selostaa. Kunnostivat jokea koneellisesti ja puut piti hakata rantoja myöten niiden samojen koneiden takia.

    Visakallo Visakallo 9.10.2024, 17:27

    Kyllähän sitä kovin mielellään kuulisi selkeän syyn, miksi maanomistajille ei anneta tietoa raakuista eikä muista uhanalaisista lajeista? Onko vaarana, että voisikin tulla tietoon, että ko. lajit eivät olekaan niin harvinaisia ja uhanalaisia, kuin annetaan ymmärtää? Pelätäänkö tikkojen ja oravien kaltaista suojeluarvojen inflaatiota?

    kmo kmo 9.10.2024, 18:12

    Suurempia vaaroja on erilaiset oman elämänsä helmenkalastajat, ja ne metsänomistajat jotka keksivät että kun heittelevät raakut rannoille niin eipä niistä sitten enää mitään haittaa ole.

    Visakallo Visakallo 9.10.2024, 18:32

    Aivan sama lauluhan se oli aikoinaan tikkojen ja oravien kanssa. Eipä niitä kovinkaan moni silloin ampuillut. Tokko monikaan metsänomista lähtisi raakkupuroissakaan kahlaamaan. Suojeluväki vain haluaa näillä jutuillaan korostaa omaa erinomaisuuttaan. Koen myötähäpeää heidän puolestaan.

    Rane 9.10.2024, 18:45

    ”Kunnostivat jokea koneellisesti ja puut piti hakata rantoja myöten…”

    Huski on asian ytimessä.

    Kun hakataan raakkujoen  20-30 metrin rantavyöhyke paljaaksi ja sitten kaivinkone tulee mylläämään sen vyöhykkeen perusteellisesti joen reunaa myöten niin Metsähallituksen luontoarvojohtaja Pekka Sulkava vakuuttaa että raakut ovat täysin turvassa.Samaa vakuuttavat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan Elytkin.

    Kun metsänomistaja jättää 20 metrin suojavyöhykkeen joen varteen ja harjoittaa metsätaloutta sen takana niin raakut ovat kuolemanvaarassa ja metsänomistaja rikollinen.

    Lukijalta: Livojoen raakut ovat turvassa – ennallistamistyö on suunniteltu tarkasti – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Kurki Kurki 9.10.2024, 21:54

    ne metsänomistajat jotka keksivät että kun heittelevät raakut rannoille niin eipä niistä sitten enää mitään haittaa ole.

    Näihän se on, että äärisuojelijan epäluuloisuus on suurin uhka suojelulle.

    Jos liito-orava, valoselkätikka tai raakku olisi luokiteltu elinvoimaiseksi, niin niiden suojelu olisi turvattu.

    Visakallo Visakallo 10.10.2024, 07:01

    Ylivoimaisesti halvin ja tehokkain tapa turvata jotain uhanalaisena pidettyjä lajeja olisi maksaa maanomistajille pieni palkkio siitä, että heidän maillaan tai vesillään on ko. lajeja. Jos leimataan ilman mitään syytä epäillyksi tai jopa rikolliseksi, katoaa motivaatio keneltä tahansa.

    Rukopiikki 11.10.2024, 12:54

    Raakku rauhoitettiin jo 50 luvulla. Kuinkahan monta raakkua nosteltiin kaivinkoneella ojanmultakasoihin 60-80 luvulla kun järkiään luonnonojia perattiin. Ei tainnut kukaan puhua raakuista mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2024, 13:12

    Tuo Visakallon ehdotus pienestä kannustinpalkkiosta uhanalaisten lajien esiintymien vaalimisesta on hyvä. Hukkajoella ja vastaavilla se toteutuisi esimerkiksi bonuksena normaalia leveämmistä suojakaistoista tai ympäristötuen kautta. Jotkut yhtiöt maksavat jo nyt bonuksia ylimääräisistä säästöpuista. Poimintahakkuut voisivat olla sallittuja suojavyöhykkeellä hyvin suunniteltuina.

    Kommentti HS. ”FSC vaatii kaksinkertaiset suojakaistat verrattuna PEFC-järjestelmään. Kun näitä aletaan ynnäillä pitkin maata, kertyy suuria pinta-aloja. Toisaalta nämä alueet voivat toimia monien hyötyjen tuottajina ja kustannus ei ole mahdoton jos jatkuva kasvatus on sallittua.

    Mielestäni suojakaistaa ja metsätalouden vesistövaikutuksia kannattaa tarkastella kokonaisuutena tosiasioiden pohjalta. Jotenkin Hukkajoki on kehittynyt erinomaiseksi raakkujoeksi, vaikka sen rannoilla on harjoitettu aivan tavallista metsätaloutta kymmeniä vuosia eli jo ennen metsäsertifikaatteja. Tämä mysteeri kaipaa lisäselvityksiä.

    Alan kirjallisuudesta saa käsityksen, että suurimpina haittoina raakuille nähdään ensinnäkin lisääntymisessä tarvittavien kalojen puuttuminen ja toiseksi veden laatutekijät. Laadussa suuri haitta tulee kai nyt vanhoilta ojitusalueilta (joiden päästöt ovat pysyviä eikä väliaikaisia kuten avohakkuiden päästöt), joten juuri niissä on suuri tarve saada aikaan parannuksia. Vaikeimmin ratkaistava ongelma on humus.

    Jos joen yli ei ajeta, pelkkä avohakkuulta tuleva päästö lienee valuma-alueen tasolla usein suhteellisen pieni verrattuna ojavesiin. Päästötaseiden laskelmissa tulee huomioida luonnonhuuhtouma ja laskeuma. Metsätalouden ravinnepäästöjen osuus kaikista päästöistä on yllättävän pieni: suuria eriä tulee maataloudesta, yhdyskunnista ja laskeumasta (kuiva ja märkä). Lähde: Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.”

    https://www.hs.fi/suomi/art-2000010748443.html

    Tikkula Tikkula 11.10.2024, 18:13

    Lappeenrannassa suuniteltu aurinkovoimalaa konnunsuon suoalueelle. Oliko vanhaa turpeennostosuota suurin osa. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksen. Ainoa eriävän mielipiteen jättänyt oli vihreitten Hanna Holopainen. Arvokasta uhanalaisten lintujen pesintä ja muuttoaluetta (?). Birdlife suomi ja e-k lintutieteellinen yhdistys aikovat valittaa kaavasta maailman tappiin asti. Erityisesti harvinaiset valkoposkihanhet(?) käyttävät aluetta levähdyspaikkana muuttomatkallaan. Vi–u, tässä nähdään tää vihreä propaganda.

     

Esillä 10 vastausta, 1,071 - 1,080 (kaikkiaan 1,273)
1 2 3 … 107 108 109 … 126 127 128