› Keskustelut › Luonto › Suomusalmi. Raakkujoki

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 1,334)
1 2 3 … 130 131 132 133 134
  • Kurki Kurki 5.9.2025, 09:23

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011430811.html

    Hesari Hukkajoella raakkuja laskemassa.

    Mihin katosi 111 raakkua?

    Kaarina Tonteri :Tutkija sanoo: löytyi 1111 elävää ja 40 kuorta (eli kuollutta). Toimittaja kirjoittaa: tuhat elävää ja neljäkymmentä kuollutta…
    Mihin hävisi 111 elävää raakkua? Pienistä pyörisrelyistä alkavat faktat murentua.

    Rane2 5.9.2025, 09:32

    Ehkä voisi hiukan ihmetellä poliisin tutkinnan sujumista tai pikemminkin sujumattomuutta.Kaikki todistajat ja epäillyt tulevat kuultavaksi poliisiasemalle kun kutsutaan ja kaikki asiaan liittyvät dokumentit löytyvät helposti.Ketään ei tarvitse etsiä tai etsintäkuuluttaa.Silti on jo reilu vuosi mennyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.9.2025, 11:08

    HS jutusta lainaus:

    ”Tuo valtava aukko, mikä tuonne on tehty… Pitkälle tulevaisuuteen kun katsotaan, niin tuosta on enemmän haittaa kuin yliajosta, joka sekin toki oli haitallinen. Tuoltahan tulee ravinteita ja kiintoaineita, kun on lähes olematon suojavyöhyke. Ja aukkohan on nimenomaan tehty tämän parhaan raakkualueen kohdalle ja yläpuolelle.”

    Kommentti tarjolle HS:

    Raakkukeississä on tietenkin lainsäädännöllinen puoli joka tulee selvittää. On lisäksi raakun elinoloihin liittyvä puoli, joka kaipaa lisää tutkimusta. Raakku on selvinnyt tähänkin saakka pohjoisen joissa, vaikka metsätalous on ollut intensiivistä ja suojakaistoja ei ole ollut.

    Kalakantojen elvytys lienee yksi olennainen asia raakuille. Raakku tiedetään myös veden laadun suhteen herkäksi eliöksi: veden happamuus ja lämpötila eivät saisi olla liian korkeita. Olennaisin riskin lisääjä lienee ilmastonmuutos, eli raakkualueilla vallitseva kesäaikainen sää lämpenee. Happamia piikkejä voi aiheuttaa ojitettujen suoalueiden lumien sulaminen keväällä. Kalojen elinolojen parantamisen lisäksi toinen olennainen parannuskohde voisi olla ojitusten vesiensuojelun parantaminen esimerkiksi ennallistamalla osia alueista.

    Suojakaistat voivat alentaa vesien lämpötiloja, mutta tästä tarvittanee lisää tutkimustietoa. Hukkajoella olisi nyt koeasetelma valmiina tutkia lämpötiloja, ja sitä kuinka paljon aukkohakkuu lisää ravinteita ja kiintoaineita silloin kun suojakaista on kapea. Vertailunäytteet ottaisi kahdesta paikasta: kohdasta jossa ei ole avohakkuuta sekä kohdasta jossa suojavyöhyke on 50 metriä. Lisäksi viereen on tulossa Metsähallituksen harvennushakkuu leveällä suojakaistalla vertailualueeksi.

    MetsäVesi-tutkimuksessa avohakkuu ei ollut mukana muuttujana vesien kuormitusmalleissa. Toisaalta tutkijat olivat sitä mieltä, että lisätutkimus aiheesta olisi tarpeen. 50 hehtaaria on poikkeuksellisen suuri avohakkuu; suurin osa on korkeintaan 5 hehtaaria ja mitä etelämmäs mennään, sitä pienempiä.

    Kurki Kurki 5.9.2025, 12:43

    Keskenkasvuinen huonosti kasvava kuusikko haluttiin pois ja ilmeisesti siksi nyt hakkuuala oli suuri. Metsätilalla on myös toisella puolella samanlaista huonosti kasvavaa istutuskuusikkoa, jota ei oltu hakattu. Siitä tämä päätelmä. Maapohjalla näkyi kyllä mänty kasvavan hyvin, joten uumoilen, että männylle alue uudistetaan, sillä kuusikko tuskin olisi kehittynyt tukkikokoon. Kysymysmerkki on miksi Murhivaaran laella kuuset kasvoivat niin hyvin. Taisi olla 1m3 kuusiakin. Suo-ojitukset taitavat olla jo vanhoja, mutta ojituksilla, olipa ne vastatehtyjä tai hakkuilla, kun niitäkin on tehty rantaan asti, ei liene ollut mitään merkitystä raakujen menestymiselle. Kaikki maankäytön synnit ovat olleet vaikuttamassa. Joen ylikin on ajeltu lukemattomia kertoja ja silti Hukkajoki on Suomen paras raakkujoki. Raakkujen suurin tuho on tullut mereen laskevien jokisuiden patoamisesta.

    Hukkajoesta paikallisilla on tutkimustiedot valmiina. Ei kun menee ja kysyy. On ollut turvesuokin ihan rannalla ylityspaikan yläpuolella.

    Raakut elävät vain virtapaikossa eikä jokisuvannoissa. Hukkajoessakin niitä on suurimman osan matkaa. Näkyy olevat jokea pitkät pätkät jo luonnostaan ilman suojakaistaa, kun suo yltää jokirantaan asti.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.9.2025, 12:53

    Kurki täydentää oleellisia pointteja. Veden laatuun (ml. lämpötila) vaikuttaa koko valuma-alue – ei pelkästään avohakkuun tai harvennuksen tekeminen ja niiden kohdalla oleva suojakaista.

    Rukopiikki 5.9.2025, 13:15

    Kyllä se tuo maaperä vaihtelee hyvin nopeasti. Vaaran laetkin saattaa olla savikkoa tai hyvin savipitoista moreenia missä kuusi kasvaa ja sadevesi sitoutuu ja vettä nousee pohjavesistä kapilaarisesti ylös. Hieman karu kuusikko on paras lannoituskohde. Täälläpäin karuilla kankailla on savijuotteja joissa puut kasvaa erittäin hyvin ja kymmenen metrin päässä jo huonosti.

    Nostokoukku 5.9.2025, 14:47

    Rane. Tutkinnan pitkittyminen ”valaa öljyä laineille”. Mitä pitempään menee, sen vähäpätöisemmäksi asia vähitellen ihmismielissä muuttuu. Ja ehkä toisaalta hyväkin niin, että pahimmat tunnekuohut eivät vaikuta enää asiaan. Kenenkään ei hyödytä enää tienata kannuksiaan ärhentelemällä asialla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.9.2025, 17:17

    Avohakkuut keksitty syylliseksi raakkujen huonoon vointiin. Kommentoin:

    ”Todennäköisesti raakkuvesien laadun kannalta kiireisin korjauskohde ei liity avohakkuisiin, vaan se olisi ojitetuilta soilta tulevien ravinteikkaiden ja tummien valumavesien suodattaminen ennen vesistöjä. Keväällä soilta tulee toisinaan myös happamia vesiä ja kunnostusojitusten jälkeen paljon kiintoaineita. Korjaustoimissa pitää muistaa, että vesien laatu määräytyy koko valuma-alueen maankäytön mukaan, ei pelkästään avohakkuun tai harvennushakkuun kohdalla olevan suojakaistan mukaan.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.9.2025, 19:21

    Timo Korhonen kommentoi veden lämpötilan merkitystä raakuille.

    ”Suomen kannoista ei ole tutkimusta, mutta esimerkiksi Tšekin Etelä-Böömissä tehdyn tutkimuksen (1) mukaan vesien lämpötilalla ei ollut yhteyttä raakkujen selviytymiseen, vaikka tutkimuksessa vettä lämmitettiin 29 asteen lämpötilaan saakka, mihin Hukkajoella ei varmasti päästä vaikka joen rannat kaluttaisiin tyhjiksi koko matkalla.

    Tästä huolimatta veden lämpötila on ollut suojavyöhykkeiden varjostuksen takia keskustelussa. Toukat kyllä irroittautuvat lohikalojen kiduksista veden lämpötilan ollessa noin 15 astetta, mutta sen ajankohdalla ei tietääksemme ole väliä.

    Nyt Hukkajoelle jätetyt varsin kapeat suojavyöhykkeet ovat antaneet jokeen kaiken varjon mikä ylipäätään on mahdollista antaa.

    Raakkujen lisääntymiseen vaikuttavat eniten loisina eläville toukille isänniksi sopivat taimenet ja lohet, mutta sillä alueella ei metsäteollisuudella taida olla mahdollisuutta vaikuttaa.

    —

    1. Jaroslav Hruška. 1993. The freshwater pearl mussel in South Bohemia: Evaluation of the effect of temperature on reproduction, growth and age structure of the population”. </span><span class=”break-words”>Archiv für Hydrobiologie.</span>

    Rukopiikki 5.9.2025, 19:54

    Luin että tappava lämpötila on taimenelle 27 ja heikko happi jo 24 lämmössä.

Esillä 10 vastausta, 1,301 - 1,310 (kaikkiaan 1,334)
1 2 3 … 130 131 132 133 134