Keskustelut Luonto Suomusalmi. Raakkujoki

Esillä 10 vastausta, 1,391 - 1,400 (kaikkiaan 1,452)
  • Nostokoukku

    Luonnonsuojelupiiritkö ne raakut litistelikin? Kyllä muistelen, että Enso siellä ajeli raakkujen yli. Mutta ymmärsin varmaan taas väärin.

    Olipahan kuka oli, mutta siinä tekivät pahan virheen, kun eivät kysyneet tämän palstan raakkuasiantuntijoilta neuvoa raakkujen pelastustöihin. Olisi säästynyt miljoonia euroja rahaa ja lopputulos olisi ollut parempi.

    kerimäkeläinen

    Kallis eläin vaikka esiintyy lähes koko euroopassa ja Suomessakin 120 joessa. Maailman kaikkien saimaannorppien arvokin on ainoastaan reilut 5 miljoonaa euroa.

    Rane2

    ”eivät kysyneet tämän palstan raakkuasiantuntijoilta neuvoa raakkujen pelastustöihin. Olisi säästynyt miljoonia euroja rahaa ja lopputulos olisi ollut parempi.”

    Nostokoukku on ihan oikeassa.Edellisen hakkuun puiden ajo on mennyt täsmälleen samasta kohti puron yli.Mitään ”jälkisuojelutöitä” ei silloin ole tehty kun kukaan ei todennäköisesti ole tiennyt raakkujen olemassaolosta (salainen).Joen vesi on saanut kirkastua itsekseen.Tästä huolimatta tai sen takia kyseessä oli ja on edelleen ”Suomen paras raakkuvesistö”.Ja tuo yliajokohta oli ja on vieläpä se paras raakkuesiintymä…

    Nostokoukku

    Niinhän se on aina. Paras lehmä kuolee aina navetasta ja paras hevonen tallista.

    140ärrä

    Ja hirvet syö parhaan taimikon ja hakkuu pilaa parhaan luonnonmetsän.

    Visakallo Visakallo

    MT kertoi, että metsaan.fi:ssä on nyt  merkittynä 81 000 hehtaaria, jolla on 147 000 suojeltavaa kohdetta. 20%, eli 37 000 kpl kohteista on edelleen merkkaamatta, eli viranomaisilla ja maanomistajilla ei ole niistä tietoa. Lukeutuiko Hukkajoen raakut tähän jälkimmäiseen ryhmään? Ainakin tuli kova kiire tuoda kaikki suojeltavat kohteet näkyviin, vaikka aikaisemmin sanottiin niiden salaaminen maanomistajilta olevan tärkeää! Niin ne vaan nytkin mannerlaatat liikkuvat ja me ja maailma niiden mukana…

    Visakallo Visakallo

    Suomen vahingoksi koitui 1970-1990 -lukujen vahva itäinen ajattelu ja salailukäytäntö, silloin kun ympäristöhallinto alkoi meillä kehittyä kohti nykyisiä mittapuitaan. Periaatteeksi muodostui, että maanomistajat ovat epäluotettavia, ja pidettiin suojeluasioista sivussa, ja tieto suojelukohteista tuli heille viimeisenä. Nämä linjausten jäänteet ovat yhä edelleen olleet vaikuttamassa, vaikka toki kehitystä kohti läntistä avoimuutta on paljon tapahtunutkin. Hieman hirtehisesti voisikin sanoa, että Suomen ympäristöhallito ja -järvestöt, sekä jotkut yliopistot  ovat toimineet DDR:n henkisen perinnön viimeisinä vaalijoina.

    Rane2

    Visalle lisäyksenä että reilu 30 vuotta sitten Sopenmäen savotalla suojelijoina oli pääasiassa opiskelijoita jotka eivät suinkaan kaikki ole nykyään luomukannabiksen kasvattajina vaan ovat valmistuttuaan suuntautuneet  virkamiehen tai naisen uralle ja edenneet päättäviin asemiin (mm.savottakaverini Sinnemäen Anne).Ja Luontoliiton yms. asennekasvatettujen nuorten ja lasten  tuotantohan on pyörinyt katkotta näihin päiviin…

    Nostokoukku

    Kyllä metsäteollisuuden olisi täytynyt pysyä kelkassa mukana ja perustaa omia asennekasvatuskeskuksia Luonto-Liiton vastapainoksi. Edes muutama luokkahuone paperitehtaiden yhteyteen. Ei kiiltokuvilla kuvitetut jäsenlehdet lasten vanhemmille enää riitä.

    Rane2
Esillä 10 vastausta, 1,391 - 1,400 (kaikkiaan 1,452)