› Keskustelut › Luonto › Suomusalmi. Raakkujoki

Esillä 10 vastausta, 1,771 - 1,780 (kaikkiaan 1,795)
1 2 3 … 177 178 179 180
  • Visakallo Visakallo 22.10.2026, 22:25

    Myyri Sysivesi kertoi 2024 tapahtuman jälkeen, että oli nähnyt aikaisempina vuosina useampia koneiden ylitysjälkiä Hukkajoella, mutta silloin ei oltu näyty itse yliajoja. Raakkukanta oli siitä huolimatta säilynyt joella erittäin runsaana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.10.2026, 22:43

    Niin minäkin muistelen että olisi kerrottu raakun poikasista. Mutta lohikaloista en muista mainintoja. Varmaan löytyy kun kaivelee netin syövereitä.

    Nostokoukku 22.10.2026, 22:50

    Hukkajoessa on raakkuja 100 000-120 000. Joessa on myös jonkun verran taimenta. Alle 10 vuotiaita raakunpoikasiakin on löytynyt. Tutkijoiden mukaan raakut eivät kuitenkaan lisäänny niin, että kanta olisi säilyvä. Tähän vaikuttaa se, että raakut ovat liian vanhoja lisääntyäkseen säännöllisesti, taimenen pääsy jokeen on vaikeutunut vesivoimarakentamisen vuoksi, taimenen parhaat kutualueet ovat liettyneet. Samoin pienten raakkujen ensimmäisinä elinvuosinaan tarvitsemat puhtaat hiekka- ja sorapohjat ovat vähentyneet liettymisen seurauksena.

    Lähde: keinoäly.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.10.2026, 23:56

    Kiitos Nostokoukku ja keinoäly! Hukkajoella ei siis ole kaikki kunnossa, vaan tarvittaisiin kunnostushanke Simojoen tapaan.

    Visakallo Visakallo 23.10.2026, 06:00

    Wikipedia kertoo Hukkajoen raakkukannan olevan elinvoimainen. Olen ymmärtänyt, että Wikipedian tiedot ovat jollakin tavalla tarkistettuja. Tekoäly poimii tekstejä hyvin monista eri lähteistä, ja tämän takia tekoäly-yhtiöt itse varoittavat siitä, että heidän julkaisemissa tiedoissaan saattaa olla virheitä.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Hukkajoki_(joki)

    Visakallo Visakallo 23.10.2026, 08:45

    Suomesta on löydetty viime aikoina erittäin merkittäviä uusia raakkuesiintymiä.Tehostetun kartoituksen ansiosta  on paljastunut laajoja, aiemmin täysin tuntemattomia jokihelmisimpukkapopulaatioita. Viimeisimmät suuret löydöt ovat:

    Inarin kaksi uutta raakkujokea (lokakuu 2026): Luonnonmetsät Sápmi -projektin yhteydessä tutkijat löysivät yhden päivän aikana kaksi uutta jokea, joissa elää nuoria raakkuja. Löytöä pidetään poikkeuksellisena, ja jokien tarkkoja nimiä ja sijainteja ei kerrota julkisuuteen raakkujen suojelemiseksi.

    Rovajärven kymmenet tuhannet raakut (elokuu 2026): Metsähallitus löysi Rovajärven ampuma-alueelta kahdesta pienestä joesta arviolta jopa 30 000 raakkua. Kyseessä on poikkeuksellisen suuri ja elinvoimainen esiintymä pienten jokien kokoon nähden.

    Ivalojoen valuma-alueen esiintymä (marraskuu 2025): Alueelta löydettiin uusi, aiemmin tuntematon populaatio, josta laskettiin heti ensi-inventoinnissa 735 yksilöitä. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen puolelta löydetty Paatsjoen vesistön raakkukanta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.10.2026, 08:56

    Hyvä että kartoitetaan ja etsivä löytää.

    Kaavamaiset 45 metrin suojakaistat kaikkialla raakkumailla voivat olla ylimitoitetut. Suojelutoimet olisi suunniteltava valuma-alueen tasolla. Suojakaistoissa mm. ilmansuunta, maankäyttö ja maalajit huomioiden. Päähuomio voisi olla turvemaiden ojituksilla ja viljellyillä alueilla. Lisäksi ne toimet mitä lohikalat tarvitsevat.

    Visakallo Visakallo 23.10.2026, 09:48

    Mietin tässä, miten raakut mahtoivat aikoinaan tulla kotipaikkani pieneen jokeen ja muodostaa sinne hyvin runsaan ja elinvoimaisen populaation. Suomen lohikalat ovat lohi, taimen, nieriä, siika, muikku ja harjus. Tässä tapauksessa ainoat vaihtoehdot ovat olleet siika ja muikku.

    Ola_Pallonivel 23.10.2026, 09:49

    Wikipedia ei todellakaan ole luotettava lähde. Sinne voi kirjoittaa jokainen ihan mitä haluaa. Joku toinen käyttäjä sitten korjaa tiedot, jos korjaa.

    Visakallo Visakallo 23.10.2026, 10:09

    Tekoäly tarjoaa tällä hetkellä Suomen parhaaksi ja elinvoimaisimmaksi raakkujoeksi Sodankylän ja Inarin Luttojokea. Joessa ja sen valuma-alueella elää arviolta puolet Suomen jokihelmisimpukoista. Joki on säästynyt suurilta vesivoimarakentamisilta ja perkausmuutoksilta. Koska jokea ei ole padottu, raakun elinkierrolle välttämättömät lohikalat pääsevät nousemaan jokeen vapaasti, mikä mahdollistaa simpukan tehokkaan lisääntymisen.

Esillä 10 vastausta, 1,771 - 1,780 (kaikkiaan 1,795)
1 2 3 … 177 178 179 180