Supien lisääntyminen/vaikutukset

Tämä aihe sisältää 27 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, 10 kuukautta sitten Anton Chigurh toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)

1 2 3

Supien lisääntyminen/vaikutukset

Sent on: 25.5.2017, 17:35
Merkitty: myyräkannat supien lisääntyminen

Pitkään aikaan ei ole ollut keskustelua supien vaikutuksesta metsätalouteen ja lintukantoihin. Tämänaamuisessa luontoradiossa oli keskustelua supien lisääntymisestä. Olen joskus irvaillut sitä, että supien metsästys ei vaikuta niiden kantoihin. Tutkija Katja Holmalan mukaan näin todellakin on. Hänen mukaansa supi saa normaalisti 5 pentua. Jos metsästyspaine on kova ja reviirit kasvavat, niin pentueissa voi olla jopa 12 pentua. Siis syksyisin on aina sama määrä supeja metsästyspaineesta riippumatta. Itsestään selvää on, että runsaan metsästyksen alueilla vanhoja eläimiä on suhteessa vähemmän kuin rauhoitusalueilla.

Mitä siitä seuraa? Rauhoitusalueilla on keväisin runsaasti vanhoja supeja, jotka sitten luonnollisestikin usein osuvat kanalintujen pesille, mistä seuraa paljon pesätuhoja aivan kuten metsästäjätaho väittää. Metsästyspaineen alaisilla seuduilla syntyy runsaasti poikasia, jotka tarvitsevat runsaasti proteiinipitoista ravintoa. Tämä merkitsee siis sitä, että supien on pyydystettävä runsaasti myyriä, jotka ovat niiden merkittävin proteiinilähde.

Lopputulema siis. Metsästys vähentää supien aiheuttamia kanalintutuhoja ja samalla vähentää myyräkantoja. Minäkin ole aiemmin ajatellut, että säästämällä supeja vaikutettaisiin myyräkantoja vähentävästi. Valitettavasti totuus näyttää olevan päinvastainen.

Tekijä
Timppa

Theme Metsänhoito

A.Jalkanen 25.5.2017, 19:54

Supeja voi tosiaan olla aina suunnilleen sama määrä, riippumatta metsästetäänkö vai ei. Tästä seuraa se, että myös niiden vaikutus ravintoketjussa voi olla metsästyksestä riippumaton. Mikä se vaikutus on, paha sanoa, kun niiden lumijälkitieto ja sitä myöten runsaustieto pääosin puuttuu.

Osa tutkijoista on sitä mieltä, että supikoiraa on turhaan syyllistetty metsäkanakadosta, mutta riistakamerakuvissa sen on nähty käyvän pesillä. Metsästäjilllä on havaintoja myös siitä, että ainakin meren rannikolla ne tietävät ja ratsaavat vesilintujen pesät keväisin perin tehokkaasti.

jees h-valta 25.5.2017, 20:36

Metsästyshän on turhakkeista pahin ja aivan yhtähailee metsien eläin/tahi lintukantoihin. Saisi lailla kieltää moisen turhan elukoiden ja lintujen kiusauksen. Luonto hoitaa nuo kanta-asiat paljon ihmistä paremmin. Kun tulee tauti se tappaa kaikkein tehokkaimmin. Eihän metsästys muuta kuin elinvoimaistaa kantoja kun vanhaa ja tautiherkempää populaa on vähemmän.

arto 25.5.2017, 21:52

Jos ei metsästettäisi millaiset olisivat hirvikannat. Nytkin niistä moni valittaa että liikkaa. Samoin muut tuholaiset villisika, ketut, supit, minkit, siinä muutama esimerkki.

6 m3 25.5.2017, 22:15

Nojohannyton. Supilta puuttuu lumijälkitieto! Pitäisköhän tutkijoiden ”rantautua” metsää talvikeleilläkin? Eikä vaan pysytellä päällystetyllä ja auratulla tiellä?

Jostain kumman syystä supi ei huppuroi metrisessä hangessa,mutta jostain syystä jos niin käy, niin jäljen päästä löytyy verijäljet, samoilla jäljillä ollut joko ahma tai ilves. Joskus suksilatu.

Turhakkeempaa on haavan viljely. Siinä juostaan vaan aitovieriä ja lasketaan vaikkapa parkkalin lumijälkiä, joskus jopa hirven.

jees h-valta 25.5.2017, 22:24

Se haavan viljely on luonannut aidoilla erinomaisesti ja vaiva siitä on palkittu 100%:sti sillä ettei ole tarvinnut niitä hirvituhoja harmitella. Nyt laitetaan rauduskoivua ja aidataan sekin, tosin vasta vuoden päästä. Yksivuotinen koivun taimi ei ekavuonna vielä paljon kärsi hirvien läpijuoksuista. Jos olisin sensijaan turvannut metsästykseen olisi haavat raiskiona ja motiivi lehtipuun viljelyyn 0%:ia. Kuten varsin hyvin näkyy taimien välivarastolla tänään käydessä. Yhtään muuta lehtipuun tilaajaa ei ollut. Kuusta oli hallin laate täys. Eli metsästys ei pelasta ketään tuhoilta eikä mitään kantoja säätele. Se vain on karu totuus. Minulle on metsästäjä tänä päivänä vastenmielinen huijari ja ei ansaitse mitään sympatiaa.

suorittava porras 25.5.2017, 22:28

Olis kiva olla kärpäsenä katossa muutama vuosi ensimmäisen haapakuvion avohakkuun jälkeen . Ei tule olemaan pula hirvistä .

jees h-valta 25.5.2017, 22:35

Ei ne aidat sinällään mitenkään pois kuvioista ole vaan ne vain ripustetaan tarpeen mukaan uuteen käyttöön. Tai aletaan ampua niitä hirviä kasalle sinne joukkoon. raatokin harventaa sopivasti taimikkoa aina paikastaan.

Anton Chigurh 25.5.2017, 23:05

Helsingin yliopiston talvilintulaskennan (aloitettu 1956, vanhin yhtäjaksoinen laskenta maassamme) vuoden 2016 syysosiossa havaittiin 542 laskentareitillä yhteensä 47 metsoa (0,087 laskentareittiä kohti). Vähemmän kuin joka kymmenennellä reitillä.

Tiilikkajärven, Kolin ja Patvinsuon kansallispuistoista löytyi yhteensä 6 metsoa (2 laskentareittiä kohti). Missään niistä ei saa metsästää. Supikoirat ja muut myyränsyöjät saavat lisääntyä vapaasti. Värriön luonnonpuistossa on samassa laskennassa havaittu 6 metsoa. Siellä ei ole saanut metsästää mitään 1995 jälkeen. Siellä tosin ei ole supikoiria, mutta minkkejä, näätiä ja kettuja sitäkin enemmän. Ja lähes 13 prosenttia tuon laskennan koko maan metsoista.

Noiden neljän (4) kansallis- ja luonnonpuiston (joissa ei saa metsästää supikoiraa eikä mitään muutakaan) metsot edustavat yli 25 prosenttia koko maan havainnoista.

MJO 26.5.2017, 10:42

Anton:

Noiden neljän (4) kansallis- ja luonnonpuiston (joissa ei saa metsästää supikoiraa eikä mitään muutakaan) metsot edustavat yli 25 prosenttia koko maan havainnoista.

Kansallis- ja luonnonpuistoissa ei myöskään hakata puuta. Metso tarvitsee laajoja metsäalueita elinympäristökseen, joten metsien voimaperäiset hakkuut ja myös tiheä metsäautotieverkosto heikentävät elinoloja.

Lue metson elinympäristöstä, levinnäisyydestä ja lisääntymisestä. Se varmaan antaa viitteitä. Miksi metsoja on enemmän laajoilla suojelualueilla.

Metsuri motokuski 26.5.2017, 10:58

Kansallispuistot eivät vain edusta meidän nykyisten metsien rakennetta mitenkään. Kanalintu viihtyy alueella hyvin mutta näätä, hirvi ja osin pienpetokannat ovat pienemmät ravinnosta johtuen. Kansallispuistoissa ei ole sellaisia jyrsijäkantoja kuin talousmetsissä. Tuosta supikoiran lisääntymsestä vois todeta että erään metsästysseuran metsästysalue rajoittuu suurehkoon järveen ja metsästysalueen koko on noin 3000 ha. Tältä alueelta yhden talven aika metsästettiin 240 supikoiraa. Uskon että kaikkia ei saatu siitä huolimatta pyydettyä mutta jokainen voi kuvitella kuinka maassa pesivien linnunpesien ja lentokyvyttömien poikasten käy tuolla alueella.

Se että jesse arvostelee metsästystä johtuu vain siitä että hän ei harrasta metsästystä. No eihän se nyt kuitenkaan tarkoita sitä että jos jotain touhua en itse harrasta niin sitä ei tarvitse kenenkään muunkaan harrastaa ja sitä voi arvostella. Mutta jostain kumman syystä hirvikannan koko sitä kuitenkin kiinnostaa.