Keskustelut Metsänomistus Supin metsästys lisää supeja

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
  • Supin metsästys lisää supeja

    Viimeisessä Metsästys ja Kalastus-lehdessä oli juttu, jossa tiivistettynä tutkijat totesivat supeista: ”Mitä enemmän niitä tapat, sitä enemmän niitä syntyy”.

    Näinhän voi todeta myös insinöörijärjellä, kuten olen joskus näillä palstoilla kirjoittanutkin. Kun metsästys oli vähäistä, supisaalis oli 60 000 yksiöä/v. Eikä kanta tainnut enemmän lisääntyä. Tehostetun metsästyksen aikaan saalis on 180 000 yksilöä/v. Eikä kanta vaan vähene. Siis johtopäätös on, että rauhoitetaan supi, niin sen kanta romahtaa.

    Mielenkiintoista olisi kuulla esimerkiksi Antonin kommentti siitä, että ne supin metsästäjät ovat täyttäneet Antonin toiveen supikannan lisääntymisestä. Siis Antonin pitäisi lähettää vähintäänkin kiitoskirje konjakkipullon kera.

    Miksi metsästys lisää supikantaa? Selitys saattaisi olla esimerkiksi se, että jäljelle jääneet ovat paremmassa ravitsemustilassa, mikä kasvattaa pentuekokoja.

    Mitä sitten tämä suuri supikanta sitten vaikuttaa myyräkantoihin tai myyräkannat supikantoihin. Kuten olemme voineet tilastoista todeta, ei sitten yhtään mitään. Oli myyrähuippuja 2006 ja 2009. Nyt on ollut myyräkannoissa pitkä aallonpohja. Supien määrä on kuitenkin pysynyt vakiona.

  • Gla Gla

    Kysy Pöllöltä, onko investointi kannattava, jos sadan vuoden jälkeen puu alkaa kasvaa.

    On kuitenkin eri asia ajatella tulevia sukupolvia kuin tehdä kannattamattomia investointeja.

    jees h-valta

    Mitenkäs se ”ennallistaminen” eli ojien tukkiminen lisää investoinnin kannattavuutta?
    Eli sehän ei tule koskaan tuottamaan mitään jos turvekkin laitetaan piperryslistalle. Itse ainakin katselisin ennemmin pikkuhiljaa metsäski muuttuvaa kuin takaisin ”jääkauteen” menevää.
    (Sitähän toki voi nopeuttaa metsäpohjan käsittelyillä).

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kunnostusojituskelpoisuus kertoo nimen omaan uusinvestoinnin olevan taloudellisesti kannattamaton. Rajaus menee lämpösumman ja suotyypin (ravinteisuus) mukaan. Kelvottomiin ei saa kemeratukia.

    Ennallistaminen kevyin menetelmin auttaa suota palautumaan nopeammin kohti luonnontilaa ja tuottamaan hyötyjä joita soista saadaan, esimerkiksi marjat ja riekot. Useimmiten paras strategia on odottaa ennallistumista (ei tule kaivuun aiheuttamia uusia vesistöpäästöjä). Suuri osa näistä kohteista voisi olla otettavissa turvetuotantoon.

    Gla Gla

    Jees: ”Mitenkäs se ”ennallistaminen” eli ojien tukkiminen lisää investoinnin kannattavuutta?”

    Ei mitenkään, eikä sitä metsätaloudellisena toimenpiteenä tehdäkään. Rahat tulee ihan eri litteralta, koska tavoitteetkin ovat erilaiset.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Supikoiratutkimusta on esitelty heikki henttosen puheenjohtaman nisäkästieteellisen seuran nisäkästieteen päivillä 2011.

    Aiheesta kirjoittaa mukana ollut biologi:

    ”Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta esitteli massiivisen aineiston, jossa oli mukana lähes kaikki supikoiran ruokavaliosta missään päin maailmaa tehty tutkimus. Tulos oli yksiselitteinen: kana- ja sorsalintujen osuus ruokavaliossa on mitätön, ja uhka riistalintukannoille kuviteltu.”

    Supikoiran pääravintokohde ovat myyrät.

    On täysin kiistatonta, että 1980-luvun puolivälistä voimakkaana jatkunut supikoirakannan vähentäminen (kuviteltu uhka riistakannoille) on yhtenä osasyynä massiivisiin myyrätuhoihin viime vuosina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsähallituksen mielestä vähäpuustoisten rämeiden reuna-alueilla on merkitystä riekon habitaattina. Metsähallitus on ennallistanut kai lähinnä omia kunnostusojituskelvottomia soitaan. Riekkohan on pohjoisessa avoimien alueiden lintu, joten on se aika loogista jos se etelässä suosii myös matalia kasvustoja – avohakkuita ja kitukasvuisia rämeitä.

    Supi on jo tutkijoiden toimesta (mm. Kaarina Kauhala) päästetty pannasta eli osoitettu ettei se ole riistantuhooja. Ketun osalta en tunne tutkimusta riittävän hyvin mutta epäilen että merkitys riistalle on vähintäänkin yliarvioitu. Kanahaukasta on osittain ristiriitaista tietoa: joissain tutkimuksissa sen on todettu verottaneen rankasti kanalintuja (esim. Risto Tornbergin tutkimukset), toisissa sen on todettu ikään kuin säästävän kesäisin isoja riistalintuja jotta sillä olisi talvella ravintoa (norjal. Magne Husbyn tutkimus).

    Metsuri motokuski

    Siitä huolimatta minä puollan supin tehometsästys, koska se ei ole Suomen peruseläimistöä vaan tuontitavaraa tuolta ryssänmaalta. Minkki kuuluu myös tähän samaa lajistoon vaikka se ei olekaan tuotu tuolta itärajan takaa. On sitten kyseessä supi tai minkki niin ainakin saariston lintukantaa kumallakin on erittäin haitalliset vaikutukset. Supin ongelmana on tehokas lisääntyminen ja kaikki ruokaisuus sillä se lisääntyy vaikka luontainen ravinto on vähentynyt. Sille kelpaa viljasta raatoihin asti. Siten supipopulaatio vähene vain tautien kautta. Jossain vaiheessa tämä liiaksi suurentunut kanta tulee aiheuttamaan ongelmia niin tautien kuin muidenkin syiden vuoksi.

    Kettu kanta on ollut Suomessa suht tasainen viime vuosina. Tästä oli tilastoja viimeisessä Metsästäjä-lehdessä. Varsinais-Suomessa tuntuu olevan vahvimmat kettu kannat.

    mehänpoika

    Metsästys ja Kalastus-lehden uutinen lienee tarkoitushakuisesti uutisoitu RKTL:n tutkimuksen pohjalta. Näillä yhteispeli varmaan sujuu. Mielestäni turhaa melua tyhjästä. Eihän tuonlainen ole mitenkään mahdollista. Supien määrä vähenee jos tehopyynti on todella tehopyyntiä. Luonnostani epäilen kaikkea, mikä liittyy metsästyspiirien tiedotukseen.

    6 m3 6 m3

    Nii. Kontron lobbaama tulos,,,

    jees h-valta

    Niin, kuten jälleen uutisista saimme nähdä ja kuulla eipä metsästäjiin enää suurta luottoa voi ladata. Viidakon lait tuntuvat lisäävän siinä porukassa kannatusta ja ainut keino ovat ehdottomat vankeusrangaistukset kuten syyttäjä vaatiikin oikeutetusti.
    Pitää tulla selvä viesti yhteiskunnalta että laittomuudet loppu ja piste.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)