› Keskustelut › Harrastukset › Suppilovahveroiden kasvu

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Suppilovahveroiden kasvu

    Sent on: 25.1.2013, 10:02

    Tämän päivän Hesarin mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava ”tietää”, että hehtaarilta irtoaa vuodessa helposti 50 kg suppivahveroita arvoltaan 250 euroa. Hänen mukaansa siis metsänomistajan kannattaa olla hakkaamatta männuköitään ja ryhtyä kasvattamaan sieniä. Tietysti Sulkava ”unohti” metsäteollisuuden vaikutuksen Suomen kansantalouteen.

    Oleellista kuitenkin on se, että puhuiko hän totta siitä sienisadostakaan. Omakohtaisten havaintojeni mukaan ei todellakaan. Meikäläisen ”puuhamailla” Keski-Suomessa on sekä nuoria että vanhoja männiköitä yhteensä satoja hetaareja. Ne on tullut myös tarkkaan koluttua. Muutamia varmoja pienialaisia suppilovahveropaikkoja löytyy normaalina sienivuonna. Suurin osa on kyllä täysin sienetöntä. Suppilovahveroiden suhteen tilanne muuttunee vielä huonompaan suuntaan. Nehän kasvavat yleensä paikoissa, jossa ei ole esimerkiksi mustikkaa. Typpilaskeumat näyttäisivät ainakin meillä päin runsastavan mustikkavarvustoa. Tietysti sitten on vielä vuosia, jolloin satoa tulee tuskin nimeksikään.

    Siispä. Millaisia sienitiheyksiä löytyy. Onko luonnonsuojelijoiden luontotuntemus aina tätä tasoa?

    Tekijä
    Timppa
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • kisi 29.1.2013, 18:32

    On varmaan pitkä tie, ennen kuin päästään omaa matsutakea maistamaan. Sienirihmastojen kotiutuminen maaperään ja mykorritsan kehittyminen vienee vuosia – kuka tietää? Sienijuurta muodostavat sienet ovat kuulemma vielä kranttuja eri puuyksilöidenkin suhteen. Selvitettäviä asioita on valtavasti. Mutta siis ehdottoman mielenkiintoinen visio: Korit täynnä itämaisen mausteiselta tuoksuvaa matsutakea, suuria, painavia, kiinteitä itöemiä. Syödä vai myydä?

    hemputtaja 29.1.2013, 18:42

    ### Joskus 90 luvulla Kainuussa oli sieni boomi. Tutustuin työni puolesta yhteen sen aktivisteihin.
    Hän kehitteli sienirihmastoalustaa mm. kanttarellille, mustalle torvisienelle ja suppilovahveroille.
    Niitä hän istutteli omille mailleen. taisi saada jonkinlaisia tuloksiakin.
    Nyt asia lienee hautautunut unholaan koska hän muutti paremmille sienimaille jo toistakymmentä vuotta sitten.

    Lähetetty: 25 min sitten
    Lähettäjä: 6 m3 ###

    Vahinko, teki taatusti hyvää työtä. Saattaa jossain olla tuloksiakin, mutta ota tuosta selvää.

    Onhan Metsälehdessäkin ollut joskus ohje korvasienen kasvatuksesta. Taisi olla mallia kuoppa, sanomalehtiä (peitettävä) ja maanpinnan putsaus kuopan ympäriltä.

    Tuo sienirihmaston siirto on luultavasti muutenkin kokeilun arvoinen. Jossain Tiede -lehdessä/2012 oli juttu puiden konsteista (mm.). Siinä arveltiin esim, että puut näyttäisivät hamuavan sienirihmaston haltuunsa eivätkä luovuta sitä kuin omille sukulaisilleen. Sienirihmaston istutus taimille voisi siis olla pieni ravinnesysäys.

    Muutenkin tuosta kasvien olemisesta on tippunut viime vuosina kaikenlaista odottamatonta. Lähinnä sellaista, että pöljän maineen saa jos jossain seurassa niitä kertoo.

    6 m3 6 m3 29.1.2013, 18:42

    Osa kannattaa kuivata ja kätkeä sinne perintö piirongin laatikkoon, nostaa haisteltavaksi jouluna ja juhannuksena.

    Jonkun tiedon mukaan Matsutakea ei kannata hakea alle 60 vuotiaista männiköistä.
    Olikohan niin että sotkettavissa helposti suomuorakkaaseen?

    (Korjasin kun kasvupaikka kuusettui)

    6 m3 6 m3 29.1.2013, 18:49

    Mies vei tietonsa mennessään vaihtaessaan sienimaastoja taivaallisempiin.
    En tiedä jäikö siitä mitään dokumenttia.
    Sen verran hän valotti menetelmiään että nuo kasvualustat perustuivat eri puulajeista tehtyihin hakkeisiin joihin hän ymppäsi sienirihmastoa kasvupaikoilta.
    Samaan tapaan kuin siitakesientä kasvatetaan.

    vänkäri vänkäri 29.1.2013, 23:25

    Kanttarellin kasvatus ei taida vaatia muuta kuin perkeitten kantamista sopivaan paikkaan. Eräs tuttu on onnistunut saamaan tuolla tyylillä kesämökkinsä pihalle koivujen sekaan takuuvarman sienipaikan. Kuivana kesänä voi paikkaa kastella niin ei jää silloinkaan ilman sieniä.

    Ei taida tämäkään metsämaahan sovellettuna olla jokamiehenoikeudet kumoava viljelytyyli. Viljelyähän tämäkin nyt tavallaan on, mutta ilman kustannuksia. Jos tällä systeemillä aikoisi sieniä myyntiin asti kasvattaa, pitäisi se nykyisellään tehdä puutarhan mallisesti asumusten lähellä. En tiedä miten muualla, mutta kotikulmilla on ollut aina käytäntönä ettei mennä näköetäisyydelle maanomistajan rakennuksista. Eli silloin puhutaan yleensä jostain 200-300 metrin etäisyydestä. Aitaaminen on tietysti aina merkki jostain, mutta esim. muutaman hehtaarin aitaus metsässä vaikka sienten viljelyn takia on kyllä oikeastaan kuollut idea. Tai sitten aidan pitäisi olla panssariverkosta.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 29.1.2013, 23:44

    Hemputtaja:
    ”Epäilen, että jokamiehen oikeus loppuu, jos vaikka lannoittaa metsäkuviotaan ja tavoittele sillä parempaa marja- sienisatoa.”

    Tanelilla on jo vanha harva pää, mutta muistelisin että olisi käyty joskus jopa oikeudessa siitä onko lannoittaminen riittävä viljelytoimenpide marjasadolle, niin että Jokamiehenoikeus poistuu. Ihan muistelisin että maanomista hävisi jutun.
    Kovasti pohdintaa asiasta on kuitenkin ollut jo joskus 80- 90- luvuilla.

    Me täällä ajattelemme maalaisjärjellä näitä asioita ja silloin viljely on viljelyä meidän mielestä. Sitten kun lakimiehet puuttuvat asiaan maalaisjärki on ensimmäinen joka joutaa romukoppaan.

    Uskon vakaasti että tästä asiasta on jollain ihan kokemusperäistä tietoa ja lain tulkintojakin on tehty. Tieto vain pitäisi löytää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 29.1.2013, 23:47

    Vänkäri:
    ”Tai sitten aidan pitäisi olla panssariverkosta.”

    Ja silloin se on laitonta jokamiehen kulkuoikeuden rajoittamista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2013, 08:37

    Tuolla http://www.ymparisto.fi palvelussa on tietoa jokamiehenoikeuksista, ja usein kysytyissä kysymyksissä käsitellään korvasienen viljelyä. Vastaus ei ole tyhjentävä, mutta ilmeisesti tulkinta on niin, että viljelmä ei enää kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin jos siinä on maanomistajan työpanosta huomattavasti mukana. Eli sienet on muualta tuotu ja viljelmä on aidattu tai muuten selvästi merkitty.

    kisi 30.1.2013, 09:51

    Vänkärin tuttu kantarellin kasvattaja on varmistanut hyvin, että ei jää ilman himottua herkkuaan, kuivanakaan kesänä. Perkeiden mukana tulleista itiöistäkö kasvusto sai alkunsa? Vai oliko siellä koivujen juurella kenties jo ennestäänkin esiintymää? Oli miten vain, eipä tarvitse sitten lähteä vieraille maille kilpasille; joskushan sitä juostaan huppu päässä kyyryssä sankoja piilotellen että kuka ensin ennättää…

    Sieniviljelyksen saattaa saada aikaan joskus tahattomastikin. On tullut kasatuksi syksyisin samaan suojaisaan paikkaan suuret määrät vaahteranlehtiä. Siellä on mukavia kerrostumia eriasteisesti lahonnutta ainesta. Toissa syksynä siihen ilmestyi ihan kamalasti sientä, jota en ennen ollut huomannut tai noteerannut sienireissuilla. Nyt sienen uljas ulkomuoto kiinnitti huomioni ja määritin sen härmämalikaksi. Nimi ei ehkä houkuttele, mutta minusta tuli sen persoonallisen makuisen ruokasienen ystävä. Sitä on vielä yksi askillinen säästössä pakastimessa. Ei raatsi syödä viimeisiä! Viime kesän viileys ja sateisuus ei tainneet olla härmämalikan mieleen.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 30.1.2013, 12:38

    A.Jalkanen:
    ”Vastaus ei ole tyhjentävä, mutta ilmeisesti tulkinta on niin, että viljelmä ei enää kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin jos siinä on maanomistajan työpanosta huomattavasti mukana. Eli sienet on muualta tuotu ja viljelmä on aidattu tai muuten selvästi merkitty.”

    Tyypillinen tilanne muutenkin jokamiehen oikeuksien suhteen. Tästäkään ei sitten ole ilmeisesti ennakkopäätöksiä olemassa, joihin voisi vedota.
    Tuo, että sen pitää olla kunnolla merkitty, on selvä asia, muu onkin sitten jo epäselvempää.

    Peltoviljelyssäkään ei saa kieltää tai estää kulkemista, mutta vahinkoa ei saa tehdä kulkiessaan. Sillä puolen on kai jonkinlainen tapakin jo että kasvavaa laihoa ei tallata ja ymmärrys siitä, että sato ei ole yhteistä omaisuutta.

    Mitenkähän tuollaisen tavan ja ymmärryksen saisi sitten siirtymään metsänkin puolelle, silloin kun siellä on erityinen viljelmä.
    Olen hiukan epäilevällä kannalla, kokemusteni valossa. Villiintyneet mustaherukkapensaat tuntuvat olevan jo jokamiehen oikeuden piirissä, jonkun mielestä. Pensaat ovat alle viisikymmentämetriä kesäasunnosta, jossa todellakin kesällä asutaan. Pensaitten ympäriltä on myös heinä niitetty, että voi sanoa niitä hoidetunkin. Ei oikein auta huomautuslaputkaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4