Susivahingot mitättömät, verrattuna hirvivahinkoihin
Sent on: 6.2.2013, 20:05
Kyllä alkaa olla jo lapsellista vouhkata suden vaarallisuudesta. ( Hyi hyi!) Kuinka monta ihmistä on kuollut 40 vuoden aikana hirvikolareissa? Entä vahingot metsätaloudelle?
Jatkan myöhemmin…
Kannattaa suhteuttaa vahingot eläinten määrään. Kun korvatut susivahingot jaetaan eläinten määrällä , päästään melkoisiin lukihin / susiyksilö. Jos susien määrä kymmenkeraistettaisiin (toivottavasti ei), olisi ihmisuhrejakin varmasti enemmän , kuin nykyisten hirvieläinonnettomuuksien tuloksena liikenteessä.
Suorittava, mikähän niitä sitten aiheuttaisi?
Meinaan niitä ihmisuhreja. Meinaatko että ne usean pakastimen maatalot ja niiden ihmiset kuolisi nälkään kun se viimeinenkin pakastin olisi syöty tyhjiin. Voi se kyllä olla. On ne senverran nuukelia porukkaa ettei ne kaupasta malttaisi ostaa kummiskaan.
Tuoreethan menisi susien suihin enenevissä määrin.
Ihmisten henki olisi varmasti vaarassa , jos susien määrä olisi eräiden piirien tavoitteeksi asettama 1 000 yksilöä. Samat tahot ihmettelivät , että susien määrä ei ole kasvanut , vaikka niitä heidän ajattelemansa kehityksen mukaan pitäisi olla tällä hetkellä 700!!! Onneksi jossakin on oltu viisaampia….
Nykyiset petovahingot(ei pelkästään suden aiheuttamia) ovat noin 5 milj.euroa vuodessa . Valtio on tinkinyt korvauksista ja maksaa vain 4 milj. euroa vahingonkorvauksia . Pelkästään poroja susi tappaa n. 1 000 eläintä vuodessa jo nykyiselläkin ”vahvuudella”. Kun tähän lisätään muut kotieläinvahingot , voidaan puhua jo useamman tuhannen euron vahingoista yhtä Suomessa asuvaa sutta kohden vuodessa.Vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja ihmisten suojelemiseen (koulukuljetukset) käytetyt varat on myös laskettava petojen hyysäämisen aiheuttamiksi kustannuksiksi.
Huomattavasti halvemmalla päästään tulevaisuudessa , kun liian kesyt , alle 150 metriä asumuksista ja eläinten laitumista liikkuvat pedot julistetaan lainsuojattomiksi . Saloilla olevat pedot puolestaan jätetään rauhaan , kunhan vain pysyvät poissa ihmisasutuksen läheisyydestä.
Ja vielä halvemmalla päästään (hirvituhot) kun annetaan susien määrän kasvaa sinne tuhannen yksilön huitteille. Mutta se tässä ihmetyttää kun metsästäjillä on niin kova vimma salametsästää ne lähes loppu. Kun annettaisiin niiden lisääntyä metsästystä kestävälle tasolle niin ei tarvitsisi lakia rikkoa ja sanktioita maksaa.
Jos sudet tappavat tuhat poroa vuoteen ei se siltikään pelasta kaljuiksi kaluttuja jäkälikköjä. Jostain syystä ei poroja ole Lapissa siltikään liikaa vaan susia.
Petovahinkoja oli tilaston mukaan havaittu vime vuonna 3378 kpl poronhoitoalueella. Havaitut ovat arviolta viidennes todellisista. Korvaukset luokkaa 4 miljoonaa euroa. Nämä luvut ovat aika hyvin verrannollisia hirvivahinkokorvauksiin metsissä. Niissäkin korvaukset ovat jonkin tutkimuksen mukaan noin viidennes todellisista vahingoista.
Jos lasketaan hirvivahinkoihin ja porovahinkoihin lisäksi liikennevahingot, tulee molemmista aika paljon kuluja. Poro on sikäli hankalampi tapaus että korvaus tulee valtion budjetista eikä lupamaksuvaroista.
Lisäys: taloudellisesti ajatellen tulisi siis vähentää susia poronhoitoalueella ja antaa kannan kasvaa muualla. Kun vasahävikki pienenisi, voitaisiin aikuisten porojen kantaa myös pienentää metsävahinkojen välttämiseksi. Niitä ei korvata mistään varoista.
Porojen luontoa kuormittava vaikutus on liian kova joten aikaa myöten on sitäkin pakko alkaa säännellä. Nytkin se on jo kaukana alkuperäisestä ja rehuruokinta on sielläkin jo arkipäivää.
Mielestäni porot kuuluvat kasvattajiensa omiin aitauksiin suljetuiksi.
Ei muiden metsiä raiskaamaan. Vaikka tiedän ettei tästä mielipiteestä pidä kaikki täällä niin mielipiteeni kerron kuitenkin.
Ja pedot kuuluvat ja parhaiten sopivat pojoisen laajoille erämaa-alueille. Aivan hullu ajatus niitä olisi alkaa sieltä kaikkia tuhoamaan.
Viiime kesänä katselin erään metsätuhotutkijan kanssa suomen puolelta tunturin laelta venäjän lähes lumivalkoisina hohtavia jäkäläkankaita, kun itse seisoimme porojen mustalle muralle raastamalla maalla. Porotalous on tullut tiensä päähän. Tuo ekosysteemin lähes täydellinen tuho on sudettomuusvahinko, joka on helposti korjattavissa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.