Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kauriista keskustelua tänään A-Studiossa, näin ainakin luvattiin.

    Visakallo Visakallo

    Raivasin aivan  uimarannan ja kahden talon vieressä olevaa  puolen hehtaarin rantametsikköä. Kymmenkunta valkohäntäpeuran tai kauriin makuupaikkaa sieltä löytyi.

    Jantura

    Vapaasti mukaillen joku asiantuntija joskus totesi haastattelussa, että ysitietä ajaessa Akaan ja Turun välillä peuralaumoja ei voi erotella toisistaan, koska elukoita on niin paljon, että ne muodostavat teknisesti yhden ainoan lauman.

    Kantaa tuskin voi enää poistaa kokonaan, vähentäminen ja kannan kasvun rajoittaminenkin on jo hankalaa. En ole edes kovin vakuuttunut, että pyyntiluvasta vapauttaminen muuttaisi tilannetta. Toistaiseksi seurojen saama pyyntilupamäärä on ollut ikään kuin ulkopuolisen arvioijan antama vahva kehotus ampua tietty määrä peuroja. Jos pyynti vapautuisi niin niitä pihassa metsästäviä kaverin kavereita riittäisi ampumaan ja käsittelemään ruhoja tasan niin kauan kuin oma pakastin on täynnä. Alkuviehätyksen jälkee tuo ”lahtaus” on hyvin työlästä ja aikaa vievää hommaa, jota nyt tehdään seuroissa vapaaehtoisuuden pohjalta koko metsästyskauden, unohtamatta kaikkea keväällä ja kesällä tapahtuvaa pyynnin valmistelua. Vapaa metsästys saattaisi myös johtaa seuroissa varmuuden maksimointiin eikä saalismääriä välttämättä osattaisi suhteuttaa alueen peurakantaan.

    Timppa

    Ei metsästäjäjärjestöistä ole ainakaan apua.  Meillä Keski-Suomessa ongelmaa ei ole ainakaan vielä.  Olen pari kertaa keskustellut Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtajan kanssa siitä, että talviruokinta pitää lopettaa.  Ei kyllä ymmärtänyt yhtään.  Vaikka metsästän, niin olen sitä mieltä, ettei harrastus saa haitata muiden elämää.  Pari päivää sitten keskustelin erään sastamalaisen kanssa, joka kertoi, että kaikki pihakukat häviävät peurojen suihin.  Tietysti myös punkkivaarakin on suuri.

    Tehkää kansalaisaloite peurakannan kurissapitämiseksi kieltämällä metsästyskauden jälkeinen talviruokinta.  Tästä olisi apua myös villisikojen leviämisen estämiseen ja sikaruton torjumiseen.  Kannattaa myös painostaa peura-alueen kansanedustajia.  Metsästäjiä on äänestäjistä kuitenkin vähemmistö.

    T

     

    jees h-valta

    Voimme ainakin kieltää tämän jokasyksyisen omenien laahaamisen metsäteiden varsiin jopa jätelain nojalla.

    Jantura

    Ilman ruokintaa kyttäys on hankalaa.  Omenakasoilta kuitenkin ammutaan valtaosa peuroista, vieläpä turvallisesti. Talviruokinnasta voi olla montaa mieltä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos saisi statuksen muutettua riistalajista haitalliseksi vieraslajiksi, silloin valkohäntiä saisi pitää vain aitauksissa.

    Gla Gla

    Timppa: ”Ei metsästäjäjärjestöistä ole ainakaan apua.”

    Totta. Tällä hetkellä pahimmilla alueilla yritetään hillitä kannan kasvua mikä sekin on kovaa työtä. Muualla tuskin halukkuutta tällaiseen on. Eihän villisikojen vähentämiseenkään ole halua.

    Pyynnin vapauttaminen tuskin auttaisi muuhun kuin seuraan kuulumattomien mahdollisuuksiin metsästää. Kun kauris vapautettiin, seurat alkoivat rajoitta sen metsästystä. Vhp:n kohdalla kävisi taatusti samoin. Tarvitaan siis valtionvallalta selkeä linjaus peurojen hävittämisen puolesta.

    puunhalaaja

    Alkuviehätyksen jälkee tuo ”lahtaus” on hyvin työlästä ja aikaa vievää hommaa, jota nyt tehdään seuroissa vapaaehtoisuuden pohjalta koko metsästyskauden,

    Janturalla ihan perusteltu näkemys edellä. Olisi hyvä kuulla tästä enemmänkin.

    Ymmärtääkseni peurojen kannan kasvu selittyy suuresti sillä, että riistanhoidolla kantaa on koetettu kasvattaa, eikä ole ammuttu niin paljon kuin olisi ollut mahdollista. Tärkeä kysymys onkin nyt seuraava: Voiko metsästäjissä ja seuroissa tapahtua sellainen merkittävä mentaalinen käänne, jotta nyt samalla innolla koetettaisiin ampua kanta alas? Onko tästä mitään merkkejä olemassa? Entä millaisilla keinoilla seuroja voitaisiin ohjata tähän suuntaan?

    suorittava porras suorittava porras

    Kannattaa miettiä sitäkin , että mahdollinen talviruokinnan lopettaminen edistää peurojen leviämistä niillekin alueille , jossa niitä ei ole totuttu tapaamaan.Kun ravintoa ei löydy tarpeeksi ,siirrytään muualle ravinnon perässä. Kuluu useita vuosia , kun valkohäntäpeuroja  ymmärretään ryhtyä jahtaamaan riittävässä määrin uusilla reviireillä . Mennään siis käytännössä ojasta allikkoon.

    Myös vapaa metsästys ilman määriteltyjä pyyntitavoitteita on kuolleena synynyt ajatus. Kiistoja ja eripuraa moisella uudistuksella tosin saadaan aikaan , josta hyötyy lopulta vain saalis metsästäjien kiistellessä keskenään aktiivisen metsästämisen sijaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 2,447)