Keskustelut Metsänhoito Suurin osa kantojen käsittelyyn tarkoitetusta aineesta menee hukkaan pienipuisilla käsittelykohteilla.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
  • Suurin osa kantojen käsittelyyn tarkoitetusta aineesta menee hukkaan pienipuisilla käsittelykohteilla.

    Juurikääpää on torjuttu avohakkuilla hakkuun yhteydessä jo pari kymmentä vuotta. Nyt torjuntatoimet on ulotettu harvennuksiin ja jopa energiahakkuisiin suuressa osassa maata. Aukoilla ja järeämmissä harvennusmetsissä puita yksin puin käsiteltäessä kantojen käsittelyyn tarkoitettu aine ohjautuu sinne , mihin kuuluukin eli kantoon.

    Pieniläpimittaisten puiden kohdalla suurin osa arvokkaasta aineesta kuitenkin suihkuaa aivan muualle. Mustikka , puolukka ja kanervat saavat suuremman annoksen , kun käsittelyn kohteena oleva puun kanto . Näin ainakin silloin , kun aine levitetään hakkuulaitteen terälaipan kautta. Erityisen paljon ainetta ohjautuu väärään kohteeseen joukkokäsittelyn yhteydessä .

    Kun hakkuukouraan kerätään useita runkoja , viimeisiä runkoja kaatosahattaessa terälaipasta suihkuaa kantojenkäsittelynestettä liian kauan käsiteltävän kannon kokoon nähden.

    On todellakin yllättävää , että varsinkin pieniä puita käsiteltäessä juurikäävän torjuntaan tarkoitettua ainetta kuluu lähes sama määrä aikayksikköä kohden , kun hakattaessa päätehakkuuta. Kuutiota kohden eroon valtava. Herääkin kysymys , onko viisasta polkaista metsään jopa viisinkertainen hiilijalanjälki todelliseen tarpeeseen verrattuna ? Villi arvaus on , että pieniläpimittaisia puita kaadettaessa ja joukkokäsiteltäessä jopa 80% aineesta menee ohi kannon! (urean hiilijalanjälki on 1 200kg / tonni)

  • A.Jalkanen

    Energian tukipolitiikka on sen verran poukkoilevaa, että hyvästä bisneksestä ei voi olla varma. Paitsi jos tekee polttopuut itse ja toimittaa suoraan loppukäyttäjille. Jos energiahakkuun mahdollisuus tulee eteen ”ilmaiseksi” taimikonhoidon laiminlyönnin vuoksi, sitten se kannattaa hyödyntää. En ole vakuuttunut kannattaako siihen erityisesti pyrkiä.

    Metsuri motokuski

    Jesse ! Emme ole kitisseet vaan tuoneet epäkohtia esille. Minulle henkilökohtaisesti ei ole mitään sitä vastaan että kantokäsittelyainetta mätetään harvennuksille. Mutta ymmärrät hyvin ”tarkan euron miehenä” että siitä saatava korvaus pitää olla oikea. Ei kukaan yrittäjä voi tänä päivänä töitä tehdä talkoilla normaaleina työaikoina.

    Se on aivan sama kuinka paljon sitä mömmöö työnnetään kunhan korvaus on oikea työhön nähden. Ei hetkauta pätkääkään vaikka sitä kuinka paljon menee mahan kunhan se vajaa puolidesiä menee siiihen katkaistuun kantoon.

    jees h-valta

    Nimim.kuusessa ollaan vastaan vain että iso laiva kääntyy hitaasti.
    Pienellä pitää olla notkeat nivuset tarkkailla missä mennään metsätaloudessa. Sitä samaa kuusta joka niemen notkoon ja ssarelmaaan lauluahan se on ollut joka palaverissa. Ja lehtipuu pois. Olen kyllä huomannut. Valitan, ei käy minulle. Tiliväli liian harvassa. En harrasta metsää huvittelun vuoksi vaan otan sieltä lähes joka kuviolta manit pois. Ja uudistan edelleen nopeakiertoiselle ja toivon nyppääväni vielä senkin tilin pois.
    Yksinkertainen matematiikka on kannattanut varsin hyvin ja turhaa työtä ja kuluja teen mahdollisimman harvoin. Tänään kyllä taimetin mäkäräisten pommituksessa jälleen lehtipuuta Metsäkeskuksen määrittämään männyn pohjaan. Alaan johon en saanut uudistustukea vaikka muut Tapaninmyrskyn kärsijät saavatkin uudet taimet. Minä maksan ja laitan silloin juuri sitä mitä aioinkin.
    Metsäkeskus-herra on pässi ja minä myös.

    Rane

    Kieltämättä hankala ongelma noin teknisesti.Maataloudessa rikkaruiskutuksissa samalla lailla suurin osa tehoaineesta menee jonnekin muualle kuin rikkoihin mutta niissä tehoaineiden kulutus on kuitenkin pientä,esim. pienannosaineilla jotain 20g hehtaarille.
    Jos laipan kylkeen saisi asennettua jonkinlaisen kosketus/kostutuspinnan niin tällöin aine menisi täsmälleen oikeaan paikkaan.Vaatisi Oregonin tai Stihlin insinööreiltä jonkin verran paneutumista.

    mehänpoika

    Kesällä hakattaville avohakkuualoille ei ilmeisesti saa Kemera-tukea kantojen käsittelyyn. Lähes kaikki kannothan voidaan korjata energiakäyttöön. Tuskin juurikääpä leviäisi lahoavista kannoista viljeltyihin taimiin.

    Ohutläpimittaisten harvennusaloilta poistettujen runkojen osalta ainetta on mennyt aina myös muualle kuin kantoon, mutta hakkuun yhteydessä tehtynä kantokäsittely on kuitenkin ylivoimainen kustannustehokkuuden kannalta. Kesällä hakattavilla harvennuskohteilla kantokäsittely on riskialueilla välttämätöntä, koska juurten yhteenkasvattumaa ja siten leviämisvaaraa on runsaasti.

    suorittava porras

    Vertailun vuoksi… 100 litraa kantokäsittelyainetta riittää aukolla noin 200 m3:n hakkuun kantojen käsittelyyn. Yhdistelmäkorjuussa pienten runkojen joukkokäsittelyä käytettäessä kuluu kantokäsittelyainetta jopa viisi litraa valmistettua puukuutioa kohden. Jos runkojen koko on pääsääntöisesti alle 10 cm rinnan korkeudelta voidaan päästä (?) tätäkin suurempiin kulutuslukuihin. Mitä enemmän keräilykaatoa , sitä enemmän aineen ohivirtausta . Nipun ensimmäisellä rungolla ohivirtaus on vähäisintä , viimeisellä puolestaan moninkertainen todelliseen tarpeeseen verrattuna.

    A.Jalkanen

    Käy mehänpoika lukemassa se ketju ”juurikäävän vaivaaman kuvion käsittely”. Kyllä kantokäsittely on ihan yhtä tärkeä avohakkuilla kuin harvennuksilla. Ei kantoja kannata korjata kuin hyvien kulkuyhteyksien varrelta läheltä käyttöpaikkoja eli voimaloita.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)