Keskustelut Metsänhoito Syötyjen taimien jättäminen mäntytaimikkoon.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 38)
  • Syötyjen taimien jättäminen mäntytaimikkoon.

    Onkohan kyseisen videon tapahtumissa mitään hyvää? Itse olen kerran kantapään kautta oppinut, ettei syötyjä taimia kannata raivauksessa kaataa, sillä sen jälkeen syönnit jatkuu niissä ehjissä pystyynjääneissä. Videolla on jo valmiiksi paikoin harvahko taimikko, josta ronskisti kaadetaan vähänkin viottuneet maahan. Tuohan jää aivan liian harvaksi mäntyjen oksikkuuden kehittymisen kannalta ja altistaa loput hyvät taimet seuraavaksi suupalaksi. Mitä mieltä olette? Jos jäävät taimet olisivat pari metriä korkeampia, ymmärtäisin paremmin. Tuon olisin itse tehnyt vasta n. viiden vuoden päästä.

  • Arnold Layne

    Mitä tiedän ja olen katsonut osasaksilla saksittuja hirvituhoja en näe rungosta ulkoapäin onko saksittu vai ei. Eikä näy hirvien aikanaan järsimät puut ulospäin siltä että niitä on joskus järsitty.

    arto arto

    Eihän männikössä kannata muuta kuin lehtipuu poistaa. Antaa kasvaa 3-5m sitten oikeaan tiheyteen raivaus.

    Jätkä

    Aina silloin / tällöin tulee noita ”keskimääräistä viisaampia” – omasta mielestään, jotka vaahtoavat omien käsitystensä perusteella paremmista tavoista esim metsän / puun kasvatuksesta.

    Kuitenkin tänäkään päivänä ei kovin mullistavia uutuuksia ole tullut esiin. Toki elinvoimaisia taimia voi leikata, jos sillä voi korjata vaurioituneen puun sellaiseksi, että se pärjää edes ensiharvennukseen asti,, koska sen tehtävänä on parantaa ehjien puiden laatua.

    Da-Harjavalta Trollin suunnalta on tullut myös loputon määrä aivan ihmeellisisiä puuntuottamiseen liittyviä käsityksiä, joita hän pitää mullistavina käytössä oleviin verrattuna, mitä ne eivät suinkaan ole.

    Tuossa edellä arto esittää sen lyhyesti ja ytimekkäästi, mitä männyntaimikossa PITÄÄ tehdä. Lisäksi monen kokemus kertoo, että hirvet syövät samoja taimia, (Se on makuasia) – mutta jos ne on listitty pois, niin syödään pahemman makuisiakin.

    kmo

    https://yle.fi/uutiset/3-12469886

    -Joukko metsänomistajia on kannellut oikeusasiamiehelle, koska paikallisia hirvitihentymiä ei leikata Pohjois-Karjalassa

    Visakallo Visakallo

    Jos yleensäkään kuusen viljelyä halutaan Suomessa vähentää, niin hirvimääriin on oikeasti puututtava koko maassa.

    jees h-valta

    Edelleen Jätkän lässystä huolimatta on haavikossa erittäin elinvoimainen männikkö alla ja elää edelleen hyvässä kasvussa. Tosiasioita on turha kiistää vaikka vanhaa vammaa olisikin tullut ikänsä vinoutumista. Kaikki ei luonnossa ole mhy-standardia. Artollakin tuo perustuu vain yhden opin pakonomaiseen suorittamiseen. ”Leipäsusi ”nk.

    arto arto

    Meillä haapa vihatuin puu. Käy vaan jäniksille ja hakkeeksi. Männiköitä meillä paljon kaikki ne kasvattaa pelkkinä männiköinä.  Saa parhaan tuoton reippaalla kasvulla. Eli se perustuu sinullakin yhteen oppiin haaapaaaa.

    Gla Gla

    Aika moni muukin pitää haavasta kuin jänikset ja tuossa porukassa on paljon metsänomistajan kavereitakin. Sikäli vihaaminen on tästä vinkkelistä katsottuna typerää.

    Jos Jees puhut kuviosta, jonka kuva löytyy lukijoiden kuvista, ei vielä kannata julistaa kaksijaksoista mänty-haapakasvatusta toimivaksi. Ylempi jakso on nyt vaiheessa, jossa varjostus kasvaa nopeasti ja toisaalta männyllä kasvaa valon tarve. Sen yhtälön kanssa pitäisi sinnitellä aika monta vuotta, jotta kaupallinen harvennus on ajankohtainen eli voidaan alkaa puhua siitä, onko tuo hyvä tapa kasvattaa vai ei ja onko mhy-standardin taustalla yli satavuotinen kokemus aiheesta.

    Itseäni huimaisi, jos tällaista alkaisi kyseenalaistaa. Varsinkin, kun taustalla on puhtaasti biologia ja eri lajien ominaisuudet kasvupaikkavaatimuksineen, ei selluteollisuus tai suorittavan asenteen rajoitteet moton puikoissa.

    jees h-valta

    Ei huimaa. Jos ei tämän ainutkertaisen elämän aikana tällaista haapariskiä uskalla ottaa niin kovin tasapäistämisen ideologiaa suositaan. Mielestäni metsiimme mahtuu uskaliaita ja rohkeita kokeiluja paljon enemmänkin. Jos yksi ala karahtaa nk. kiville voi toisessa tulla ilonpurkauksia. Tylsäähän täällä metsiin tupataan. Taidamme metsäkansana ollakkin aika tylsäpäisiä.

    Visakallo Visakallo

    Sen käytännön ongelman olen sekapuina olevien suurien haapojen kanssa kohdannut, että ne vaativat erittäin paljon elintilaa itselleen. Lähes jokaisen ison haavan juurella on 10-20 metrin halkaisijan ympyrä, jossa ei juuri muut puut menesty, koska iso haapa imee maasta vedet sekä ravinteet.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 38)