Pelkällä typellähän tuo metsä ei kasva. Lepällä on myös sellainen ominaisuus , jonka jokainen metsänkasvatta tietääkin, että liika typen määrä maastossa aiheuttaa ravinnetasapainon vääristymisen. Sen vuoksi leppä ja kuusentaimikko ei minusta ole hyvä yhdistelmä. Joutomaan puuna se menettelee ja on hyvä lisä metsän monimuotoisuuteen. Leppähän on monen linnun ravintokasvi.

Leppä ja kuusentaimikko on oikein erinomainen yhdistelmä. Kivennäismailla kasvua rajoittaa typen niukkuus ja jos leppäsekoituksella typen saatavuutta voi parantaa niin hyvä. Lepän karisato 60-100kg/ha lienee mahdollista vain kun leppä on selkeästi pääpuulaji. Tällaisia metsiä oli Itä-Suomessa paljon kaskikulttuurin ja metsälaidunnuksen jäljiltä. Näitä lepikoita uudistettiin vielä 60-70 luvuillakin kuuselle. Näillä kuvioilla boorinpuutos on hyvin tyypillistä ja paljon näitä on jo boorilla lannoitettukin. Isoon karikesatoon ei taimikon sekapuuna päästä, mutta pienempikin määrä tekee kasvulle hyvää. Asiat kannattaa kuitenkin pitää oikeissa mittasuhteissa. Vesakkoa ei kannata päästää niin suureksi, että se rajoittaa istutuskuusien pituuskasvua. Leppä jää kyllä kuusen jalkoihin ja pitääkin jäädä, mutta sopivaa raivausta se vaatii.

”Liikaa” typpeä ei kannata kivennäismailla pelätä tai välttää kun epätasapainoa on käytännössä vain boorin osalta. Boorilannoitus on niin halpaa ja lannoitusvaikutus pitkäkestoinen, että sitä ei kannata yrittää välttää.

Ruotsalaisten tutkijoiden Huss-Danellin ja Ohlssonin (1992) tekemässä tutkimuksessa vähätyppiselle maalle istutetut harmaalepät kasvattivat sekä omaa että ympäristön typpipitoisuutta nopeasti. Harmaalepän typpipitoisuus oli kasvanut ensimmäisen kasvukauden jälkeen 13-kertaiseksi, joka 13-kertaistui jälleen seuraavan kasvukauden aikana. Maaperän typpipitoisuus 25 cm syvyyteen asti oli lisääntynyt kahdessa kasvukaudessa noin 1,5-kertaiseksi lähtötilanteesta.

Gla: Hehtaarin harmaalepikko kykenee sitomaan 20-300 kg typpeä vuosittain riippuen puuston iästä, tiheydestä ja olosuhteista. Puu ei käytä kaikkea sitomaansa typpeä, joten myös ympäristö hyötyy harmaalepän läheisyydestä.

Mulla olisi yhdessä vetisessä paikassa tusinan verran viivasuoria n.30 metrisiä oksattomia tervaleppiä. Mahtaisivatko kelvata minnekään?

Hiluxmetsuri:-Mulla olisi yhdessä vetisessä paikassa tusinan verran viivasuoria n.30 metrisiä oksattomia tervaleppiä. Mahtaisivatko kelvata minnekään?

Kun ne ovat noin pitkiä, ne ilmeisesti ovat myös järeitä. Jos luonto kestää, niin kysäise ensin MHY:ltä: ”Onko tietoa”.

Seuraava vaihtoehto olisi ottaa esim Puukeskus – tai mikä sen nimi nyttemmin on – puoleen ja kysyä ostavatko sahatavarana ja mikä on hinta / mitat? Puusepänliike voisi olla hyvinkin kiinnostunut. Tuosta tulee sellainen määrä sahatavaraa, että luulisi kiinnostavan kaikkia alan yrittäjiä.

Vaikka ne tekisi itse tukeiksi, sahauttaisi ja höyläyttäisi paneliksi taikka 28 x 95 – 120 milliseksi laudepuuksi, niin alkaa olla kuutiohinta kohdallaan.