Taimikon hinta metsätilakaupassa

Kunta kai voi velvoittaa purkamaan huonokuntoisen rakennuksen.

Nykyisen rakentamislain mukaan jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, kunta voi asettaa käyttökiellon tai velvoittaa purkamaan rakennuksen. Ajattelisin tästä, että jos rakennusta ei ylipäätään enää käytetä, niin purkumääräys on harvinainen. Harva rakennus aiheuttaa ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, jos sitä ei käytetä. Jos kunnat antaisivat purkumääräyksiä kaikille pitkään käyttämättä olleille (lue: joita ei tulla koskaan enää käyttämään) rakennuksille, puoli valtakuntaa olisi konkurssissa.

Enpä yllättyisi! Kuntien yhä paheneva rahapula muistutteli jälleen itsestään kun uutisoitiin rakennusvalvonnan vähentyneestä työmäärästä rakentamislain voimaantulon jälkeen. Isotkin kunnat olivat huolissaan, kun jää saamatta vuosittain ”useita tuhansia euroja” kun jokainen pikku tönö ei tarvitse enää rakennuslupaa. 🙂

Kun rakennusta myydään purkukuntoisena, niin eihän se aina sitä tarkoita, että se olisi todellisuudessa purkukuntoinen. Myyjä vain vapautuu silloin kaupan jälkkeisistä vastuista, jos ostaja päättääkin remontoida talon.

Lupatulojen laskuhan johtuu siitä, että rakentaminen on kyykännyt muutenkin. Ja jos rakennustarkastajalle ei ole töitä, silloin työn tarjoamisen edellytykset ovat vähentyneet pysyvästi, ja se tarkoittaa normaalimaailmassa jotain, mitä se nähtävästi ei tarkoita kunnan töissä.

Sinänsä hyvä, että kunnalla on monopoli, jonka turvin hintoja voi nostaa, ilman, että tarvitsee irtisanoa. Siis kunnan kannalta, ei ehkä asiakkaan kannalta.

Kertokaahan te, jotka tykkäätte ostella niitä päätehakattavia tiloja, jotka on minusta hirvittävän kalliita, että miten te hahmotatte näissä kannattavuuslaskelmissanne syntyvän laskennallisen verovelan? Onko sillä teille jokin arvo? Itse haluaisin ajatella, että voisi olla, koska jos jostain syystä päättää vaihtaa sijoituslajia ja myydä metsän pois, metsävähennyksen ”takaisinperinnällä” on kuitenkin ikäviäkin puolia. Kannattaako siis ostaa puut puun hinnalla, jäädä verot velkaa valtiolle ja saada maa itselle?

Joskus olen ajatellut niinkin, että voi kun saisi ostettua säädylliseen hintaan juuri hakattua aukonpohjaa, niin ei tarvitsisi maksaa pinta-alaa kohti niin paljon varainsiirtoveroa, jota vastaan ei saa valtiolta oikein mitään palveluita.

Sinänsä toki jos siirtää varat lopulta metsätalousyhtiöön tai tekee exitin yhteismetsän kautta, tätä ongelmaa ei samalla tavalla synny, mikäli olen ymmärtänyt palstan keskustelut oikein.