Keskustelut Metsänhoito Taimikon hinta metsätilakaupassa

  • Tämä aihe sisältää 130 vastausta, 46 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Kuusiuskova toimesta.
Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 130)
  • Taimikon hinta metsätilakaupassa

    Kävin katsomassa lapsuudenmaisemissa taimikkovaltaista metsäpalstaa.Kuusentaimikkoa 12v oli raivaamatta,tiukassa koivupusikossa,hinnnoiteltu 2300e/ha.Kuusentaimikko 15v oli 1/3 raivattu,2/3 oli tiukassa koivuraipikossa.Luontaiset männyt hirvet olivat tuhonneet,samoin rauduskoivut,hinnoiteltu 2800e/ha.Onko hinnat OK ?

    Muutenkin taimikkovaltaisessa palstassa raha kiinni 15-20v,tuottaa vain kustannuksia

  • Panu Panu

    Kunta kai voi velvoittaa purkamaan huonokuntoisen rakennuksen.

    Juniori Juniori

    Huutokaupassa näkee välillä kaupattavan oma tonttisia purkukuntoisia rakennuksia syrjäkylillä ja niistä maksetaan (ainekin välillä) luokkaa 10 000€.

    jpjulku jpjulku

    Nykyisen rakentamislain mukaan jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, kunta voi asettaa käyttökiellon tai velvoittaa purkamaan rakennuksen. Ajattelisin tästä, että jos rakennusta ei ylipäätään enää käytetä, niin purkumääräys on harvinainen. Harva rakennus aiheuttaa ilmeistä vaaraa terveellisyydelle tai turvallisuudelle, jos sitä ei käytetä. Jos kunnat antaisivat purkumääräyksiä kaikille pitkään käyttämättä olleille (lue: joita ei tulla koskaan enää käyttämään) rakennuksille, puoli valtakuntaa olisi konkurssissa.

    Visakallo Visakallo

    Älähän hätäile jpjulku! Kunnat etsivät kiireisesti uusia tulonlähteitä. Vanhoille rakennuksillehan voidaan asettaa vuosittain perittävä purkumaksu, (kiinteistöveron lisäksi) josta voi vapautua ainoastaan purkamalla rakennus, ja toimittamalla kaikki purkujäte säädettyjä jätemaksuja vastaan kunnan jäteasemalle, joka antaa lopulta purkutodistuksen, kunhan kunnan rakennustarkastaja on ensin käynyt tarkastamassa, (maksua vastaan) että rakennus on oikein purettu! Purkajilta vaadittaisiin tietenkin ammattipätevyys ja sen osoittamat lupakortit.

    jpjulku jpjulku

    Enpä yllättyisi! Kuntien yhä paheneva rahapula muistutteli jälleen itsestään kun uutisoitiin rakennusvalvonnan vähentyneestä työmäärästä rakentamislain voimaantulon jälkeen. Isotkin kunnat olivat huolissaan, kun jää saamatta vuosittain ”useita tuhansia euroja” kun jokainen pikku tönö ei tarvitse enää rakennuslupaa. 🙂

     

    Panu Panu

    Ei jää saamatta. Uutisessa minkä minä näin kerrottiin, että maksuja on nostettu 30%, jotta tulovirta rakentamislupabyrokratiasta pysyy ennallaan. Näin ainakin jossain kunnassa, olikohan Sipoo.

    Visakallo Visakallo

    Kun rakennusta myydään purkukuntoisena, niin eihän se aina sitä tarkoita, että se olisi todellisuudessa purkukuntoinen. Myyjä vain vapautuu silloin kaupan jälkkeisistä vastuista, jos ostaja päättääkin remontoida talon.

    Petkeles Petkeles

    Keskustele otsikon aiheesta. Jos aihe vaihtuu, aloita uusi ketju.

    Jean S

    Lupatulojen laskuhan johtuu siitä, että rakentaminen on kyykännyt muutenkin. Ja jos rakennustarkastajalle ei ole töitä, silloin työn tarjoamisen edellytykset ovat vähentyneet pysyvästi, ja se tarkoittaa normaalimaailmassa jotain, mitä se nähtävästi ei tarkoita kunnan töissä.

    Sinänsä hyvä, että kunnalla on monopoli, jonka turvin hintoja voi nostaa, ilman, että tarvitsee irtisanoa. Siis kunnan kannalta, ei ehkä asiakkaan kannalta.

    Kertokaahan te, jotka tykkäätte ostella niitä päätehakattavia tiloja, jotka on minusta hirvittävän kalliita, että miten te hahmotatte näissä kannattavuuslaskelmissanne syntyvän laskennallisen verovelan? Onko sillä teille jokin arvo? Itse haluaisin ajatella, että voisi olla, koska jos jostain syystä päättää vaihtaa sijoituslajia ja myydä metsän pois, metsävähennyksen ”takaisinperinnällä” on kuitenkin ikäviäkin puolia. Kannattaako siis ostaa puut puun hinnalla, jäädä verot velkaa valtiolle ja saada maa itselle?

    Joskus olen ajatellut niinkin, että voi kun saisi ostettua säädylliseen hintaan juuri hakattua aukonpohjaa, niin ei tarvitsisi maksaa pinta-alaa kohti niin paljon varainsiirtoveroa, jota vastaan ei saa valtiolta oikein mitään palveluita.

    Sinänsä toki jos siirtää varat lopulta metsätalousyhtiöön tai tekee exitin yhteismetsän kautta, tätä ongelmaa ei samalla tavalla synny, mikäli olen ymmärtänyt palstan keskustelut oikein.

    jpjulku jpjulku

    Metsätilan ostajaprofiileja on erilaisia. Joku arvostaa taimikkoa, joku hakkuukypsää metsää. Joku haluaa ”kunnostaa” tilan raivaamalla ja luoda arvonnousua sillä. Joitakin tiloja markkinoidaan, että tilan metsät on juuri harvennettu kasvukuntoon. Jotkut preferoivat tätä, joillekin on punainen vaate kun ei pääse pitkään aikaan tekemään mitään. Itse suosin kohteita, joissa osan ja jopa pääosan sitoutuneesta pääomasta pääsisi kuolettamaan nopeasti. Kohteet, joissa koko metsä olisi uudistuskypsää, ei niinkään kiinnosta. Rahaa ei yleensä kannata ostaa rahalla. Toki näissä kohteissa voi olla sitä mainittua ”piilometsää”, mutta ammattilaisten tekemät arviot ovat yleensä aika hyvin kartalla. Erityisesti Pohjois-Suomessa on usein myynnissä tiloja, joissa uudistuskypsän metsän osuus on suuri. Ei ne oikein jaksa houkuttaa, jos esim 15 ha:n uudistusalalta kertyy alle 2.000 m3 ja 30 %:n tukkiprosentilla. Uudistamistyössä kuitenkin työ on jokseenkin sama kuin etelässä ja siinä pinta-ala ratkaisee, ei hakatun puun määrä. Toki pohjoisessa heinäämisen ja perkaamisen tarve on keskimäärin vähäisempää kuin etelässä.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 130)