› Keskustelut › Puukauppa › Taivekartonkitehdas Kaskisiin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
1 2

  • Taivekartonkitehdas Kaskisiin

    Sent on: 17.9.2022, 11:18

    Merkitty: 

    Metsä-group suunnittelee taivekartonkitehdasta Kaskisiin.

    Tietenkin täällä hurrataan hankkeelle, jonka toteuminen on kuitenkin vielä monen mutkan takana.

    Ihmeellistä kun tehtaan puuasioista ei ole sanottu halkaistua sanaa. Jos kerran on olemassa noin luku tuotannolle, niin pitäisihän vastaava luku olla myös puun menekille. Minkähänlaista puuta raivekartonkiin muualla käytetään?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 17.9.2022, 11:34

    Raaka-aineen saatavuutta mietin mutta saahan rannikolle tuotua muualta puuta. Enemmän sellun raaka-aineen vajaakäyttöä olisi varmaan ollut Kemijärvellä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 17.9.2022, 11:49

    Aikanaan MB lopetti vanhan tehtaan Kaskisissa raaka-aine pulaan vedoten.

    Uskokoon ken tahtoo, puu tuli parinsadan kilometrin säteeltä.

    Ei kai vain tällä palstalla kukaan usko siihen että jossain päin Suomea olisi pula puusta, se on pelkkää propakandaa.

    Tällä nurkalla oli Kasisten tehtaan lopetuksen jälkeen oikein vaikea myydä sellupuuta. No menihän se kaupan kun melkein ilman antoi. Jostain kumman syystä tänä vuonna on sellupuullekkin alkanut löytymään hintaakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 17.9.2022, 12:46

    Näin sanoo Wikipedia:

    Taivekartonkia (200–400 g/m²) käytetään erilaisten koteloiden valmistukseen. Se on käytetyn kuidun osalta kolmikerroksinen. Keskikerros on mekaanista sellua, pintakerrokset valkaistua sellua. Yläpinta on yleensä kaksoissavipäällystetty ja kiillotettu, ja joskus myös alapinta on ohuelti savipäällystetty tai pigmentoitu. Taivekartongin sileä pinta sopii hyvin offset- tai syväpainokäyttöön. Taivekartonkia voidaan päällystää muovilla tai laminoida alumiinilla.

    Ymmärrän tuolla ”mekaanisella sellulla” tarkoitettavan puuhioketta eli mekaanista massaa.  Jos jotain pitäisi arvata, niin luulisin, että sellu tulisi Kemistä ja mekaaninen massa valmistettaisiin paikallisesta puusta.

    Tomperi 17.9.2022, 13:30

    Kaaskinen on hyvä paikka, sinne menee sisämaasta myös rautatie jolla ei ole henkilöliikennettä.

    Tomperi 17.9.2022, 13:41

    Suomen pienin kaupunki on ns löysät lösähtäneenä botnian tehtaan lopettamisen takia ja nyt uutta tehdasta ajetaan ja päätetään 2024 rakennetaanko….  kaupungin ns infrakstuuri tuhoutunut ihmisten  osalta,  Voi täätinen ei hyvältä kuulosta mutta jos yhteiskunta jaksaa investoida ja investoida niin nouseehan se tehas yhteiskunnan tuella muttei muuten.  Paljonko laittoi Ääneskoskelle edellisen investoinnin yhteydessä yhteiskunta rahaa, paljon ja se oli helppo kohde yhteiskunnan näkökulmasta.

     

    Ei jatkoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.9.2022, 13:55

    Rauman sahalta sivujakeet raaka-aineeksi Kaskisiin?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 17.9.2022, 13:58

    Mitä normaalista poikkeavaa yhteiskunnan investointia tuo Kaskisten hanke muka vaatii? Rautatiekin on, mutta vaatii normaalia perusparannusta. Maantieverkosto hyvä, samoin satama. Viimeksikin tehtaan toimesta rakennettiin kerrostaloalue, jossa on nyt jo jonkinverran tyhjää tilaakin.

    Jos suomessa rakennetaan mikä tahansa yksityinen laitos, vaikka Helsinkiin, niin yhteiskunta on siinä aina mukana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 17.9.2022, 14:09

    Kyllä Taneli on oikeassa, vaikka kotiseuturakkauttakin on. Kaskinen puolustaa paikkaansa ja on paljon järkevämpi tehtaan paikaksi kuin esim Helsinki.

    Logistiikka ei ole ongelma raaka-aineen saamisen suhteen. Tehdas on niin kaukana Äänekoskelta, että hankinta-alueet eivä mene pahoin päällekkäin.

    Tomperi 17.9.2022, 15:17

    Koulut terveydennhoito yms semmoset jota kunta  kaupunki tarjoaa, Toisaalta voihan se olla työvoimatarpeeltaan niin pieni lisäys ettei se Kaskista hetkauta mihinkään suuntaan. Mielenkiintoista seurata.

    Timppa 17.9.2022, 15:41

    Koprien sahasuvun historiasta kertovassa kirjassa KUN NIIN -LEESTI SAHAA kerrotaan, että konsernit simputtivat 1980-luvulla Kopran veljeksiä. jotka omistivat silloin Pirkanmaan  Juupajoella olevan Korkeakosken sahan.  Kukaan ei ostanut sahahaketta.  Metsäliitto oli näiden simputtajien pääpukari.  Lopulta mediaa hyväksikäyttäen jonkin lainen ratkaisu löytyi.  Hake kelpasi Kaskisiin 250 km:n päähän.  Rekkamiehet saivat töitä.

    Hyvä kirja, kannattaa lukea.  Nimi on tämän lehden moderaattorille ongelma.  Yritin kirjoittaa täydellisenä, muttei mennyt teksti läpi.  Yritin kirjoittaa jutunkin aiemmin, mutta sana juttu.  Asiakaspalvelukaan ei vastannut, kun sinne purnasin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
1 2