Keskustelut Metsänhoito Talvikorjuu

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 50 total)
  • Talvikorjuu

    Minulla on talvikorjuu leimikko, josta kauppa tehty pari viikkoa sitten. Kuusikon harvennus vaatii lumiset olosuhteet ja pakkasta. Ajattelin, että onkohan pakkanen ja pulverilumi sittenkään paras korjuu keli. Mitenkähän suvilumi suojaa juuristoa, luulenpa,että pakkaantunut märkä lumi voisi olla jopa parempi vaikka pakkasta ei olisikaan. Mitä mieltä?

  • oksapuu

    Niin…

    Täällä meillä (Tm), ollaan pahalla kuusen juurikääpä-alueella, jopa yksityiset sahurit hinnoittelevat kuusitukkileimikot alakanttiin…

    Oma nykyinen kuusikon kierto on nyt. Ensiharvennus taimikko-harvennuksena raivaussahalla, kakkosharvennus n. 100l roudan aikaan, (isot kyllä ostaa jos antaa vaikkapa 3v. sopimuksen). Päätehakkuu…

    Jätkä

    Rane2: -”Vastikään oli jossain lehdessä juttua saksalaisten puunkorjuusta.Siellähän harrastetaan paljon harsintahakkuita ja niin että isoja arvopuita vedetään kokorunkoina lanssiin.Jälki näyttää kuulema kovasti krouvilta ja jääviin puihin jää väistämättä jälkiä.Routaa ja pakkasta ei ole apuna juuri koskaan.”

    Kyllä siellä, missä me olimme savotoimassa, metsä oli sellaista, että siellä KASVATETTIIN vain niitä arvopuita. Arvopuut valittiin jo siinä vaiheessa, kun ne olivat rinnantaalta alle 15 senttisiä, niille annettiin tilaa kasvaa, mutta lähelle jätettiin harjaavia puita, jotka tekivät puhtaan tyvipöllin. Sitten tuli vaihe, jossa nuo puut rekisteröitiin ja niihin maalattiin numerot.

    Kun puun tyvipöllille tuli ostaja, se haettiin pois – Siis se tyvipölli. Loppu jäi metsään odottamaan mahdollista harvennushakkuukierrosta. Tyvipöllin hintaluokka oli noin 3000 € / kpl. Noita järeiksi kasvatettuja laatupuita oli muutama kymmenen kpl / ha. Kehittyviä oli useita satoja / ha.

    Hiluxmetsuri

    Tossa Jätkän esittelemässä korjuumallissa voisi olla ajatusta niille, jotka eivät halua olla bulkkikauppiaiden jalostusketjussa. Voisiko harvemmin tapahtuvan laatutavaran myyntimallissa tulos olla sama kuin vetää kaikki luo’oksi kerralla?

    Rane2

    Onkos Jätkällä tietoa miksi Saksassa ajellaan niillä traktorijyrsimillä metsässä ristiin rastiin?Liittyykö ajouriin vai uudistamiseen?

    Metsuri motokuski

    Ranskalaiset jyrsivät myös metsänsä hakkuun jälkeen. Heillä se oli sen vuoksi että sillä tavalla he hävittivät piikkipensaat totaalisesti. Muutoin koko maapohja täytyy pensaista hyvinkin nopeasti.

    Jätkä

    En tavannut niillä alueilla jyrsintää, missä meillä oli toimintaa. Ajourat olivat linjattu Bussolin kanssa ja ne olivat tasan määrävälein.

    Metsästys oli siellä yhtä tarkeässä asemassa kuin noiden erikoispuiden tuottaminen. Hakkuun jälkeen ajouria pitkin ajeltiin maastureilla jahtihommissa.

    Piikkipensaita ei näkynyt metsässä mielestäni lainkaan. Puusto oli käytännössä Pyökkiä ja tammea. Noissa poimintahakkuu-metsissä uudistuminen perustui ”jatkuvaan kasvatukseen”.

    Puuki

    Virossa on käytetty samanlaisia pysyviä suoria ajouria tasavälein ja niiden pituus saattaa olla useita kilometrejä.  Sopii sinne kun metsät on laajoja ja maaperä tasaista.

    ”Voisiko harvemmin tapahtuvan laatutavaran myyntimallissa tulos olla sama kuin vetää kaikki luo’oksi kerralla?”

    Varmaan, jos hinnat olisi lähellä tuota 3000 €/tyvipölkky. Tai vaikka 1/3 siitä.

     

     

    Visakallo

    Poimintahakkuut soveltuvat tammi- ja pyökkimetsiin, mutta ei havumetsiin Saksassa eikä Suomessa.

    pihkatappi

    Jos ylijäreä tyvipölli maksaisi edes 300 euroa, kannattaisihan ne poimia ja jättää 30 euron puut ksvamaan vielä muutaman kymmenen vuotta. Eli jos puun arvo kymmenkertaistuu kun saavutetaan mahdollisimman järeä oksaton tyvi, niin kylä siinä kannattaa jo menetelmä jos toinenkin tuon tuloksen saavuttamiseen ja korjuuseen eikä vaurioita tule, kun kaikki työt voidaan tehdä varovaisesti tuntityönä. Mutta eipä tuollaista utopiaa ole meille tarjolla.

    Jätkä

    Varmasti saisit täälläkin tyvipölkystä, joka on suora ja oksaton, 6 – metrinen , latvasta väh. 40 senttiä paksu ja tammi tai pyökki, vähintään tuon kolmesataa ja paraimmillaan ehkä tonnin – puolitoista.

    Toki se on vaatinut kasvaakseen sellaiseksi 500 vuotta, mutta aikaahan meillä on…

Viewing 10 replies - 41 through 50 (of 50 total)