Keskustelut Metsänhoito Tammi ja Vaahtera yleistyy taimikoissa

Tämä aihe sisältää 9 vastausta, 10 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Burl 2 päivää, 14 tuntia sitten.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
  • Tammi ja Vaahtera yleistyy taimikoissa

    Tammen ja vaahteran taimet ovat arkipäivää taimikoissa ja paikoin tammet ottavat tilansa kuusikossa nopeasti paikkansa hallitsevaksi. Tammea on etenkin soistuneilla rehevän puoleisilla kankailla, missä heinät ei ole ihan peltomaisen tasoa. Metsälehmuskin levittäytyy yksittäisinä puina moneen paikkaan ja muodostaa pieniä Niinistöjä. Mutta tammi leviää mitä kumallisimpiin paikkoihin kenen levittämänä? Luontaisesti syntyneet tammet erottaa siitä, että niitä kasvaa paikoissa, joihin kukaan järkevä ei istuttaisi niitä. Ilmastonmuutosprofeetta esitti, että Suomessa kasvaa pyökkimetsiä 100 vuoden päästä, näinköhän on, että pyökki valtaa metsät. OMat saarnen taimet ovat säälittävän kokoisia, noin. 20 cm ja 5vuotta. Pian monimuotoisuus puiksi jätetyt tammet ja vaahterat alkavat siementää kun nykyinen sukupolvi syntyy lähinnä pihapuista. Sitä ei moni usko miten paljon löylyä tarvitaan kaatamaan vaahtera aliskasvos hakkuualueelta. #lisäälöylyä

  • Samses

    Miksi luontaisesti syntynyt vaahtera-alikasvos, tammesta puhumattakaan, pitäisi poistaa kokonaan? Arvopuita molemmat. Valkkaa sieltä parhaat taimet ja antaa kasvaa kuusten joukossa ja/tai ylispuina.

    Voi myös hyvin olla, että esim. 50 vuoden päästä kuusen kanssa ollaan sienitautien, hyönteisten ym. vuoksi helisemässä, silloin jalot lehtipuumetsiköt ovat arvossaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin: jalot lehtipuut ovat tulevaisuudessa arvokkaita ja monimuotoisuus lisääntyy, kun niitä suositaan. Hirvieläimet tykkäävät myös niistä, joten taimikon aitaaminen voi olla ensimmäisinä vuosina tarpeen. Jatkossa sitten taimien sivuoksien leikkaaminen ja/tai lisätiheyden ylläpito vähempiarvoisilla puulajeilla jotka poistetaan harvennuksissa.

    sitolkka

    Ei taida tukkipuita tulla jos peura/hirvikantaa ei saada kuriin. Pyökkimetsiä tuskin tulee koska talven pakkaset ovat niille armottomia. Vaikka ilmasto lämpenee, niin tilapäisesti voi tulla näin pohjoisessa -40c.

    puunhalaaja

    Mutta tammi leviää mitä kumallisimpiin paikkoihin kenen levittämänä? 

    Esim. närhet levittää. Mutta siis ei niistä meillä Urjalassa juuri puita kasva, sillä kuten edellä mainittiin, peurat syö ne tehokkaasti.

     

     

    Jean S

    Ainakin Vihdissä olen katsellut, että vaahteraa tulee kuusen taimikoihin ihan kiusaksi asti. Tammea olen nähnyt lähinnä hajayksilöinä vielä siellä sun täällä.

    Riippumaton ajattelija

    Olin muutama vuosi sitten istuttamassa kuusentaimikkoa hiekansekaiseen lehtomaiseen/lehtoon. Vaahterantaimia palstalla oli jo valmiiksi melko tasaisestikkin n. 800-1000r/ha. Ohiajaessa olen myöhemmin katsellut, että rojupuut ovat kasvattanut melkoisen vesakon palstalle, mutta jalopuiden tilanteesta en tiedä. Tämä siis Pirkanmaalla.

    kim1

    Minä taasen huomasin viimevuonna metsässäni (etelä-pirkanmaalla)…polvenkorkuinen luontaisen männynnyntaimen jota ei ollut hirvieläin vahingoittanut…,saatoi se näköhavainto olla toki vuodelta 2017 :kin…

    Scientist

    Kymenlaaksossa leviää myös  tammi nopeasti. Itse laskin niitä olevan hehtaarilla noin 80-100 puuta. Ei tarvita muuta kuin yksi isompi tammi, niin närhet levittävät terhoja tehokkaasti ja hautaavat niitä myös maahan. Hyvin näyttävät menestyvän, mikäli hirvi ei ehdi syödä.

    Burl

    Allekirjoittaneen arboretumissa puut eivät vielä ole ehtineet lisääntymisikään, mutta saarnet ja jalavat kasvavat ihan hyvää vauhtia, liki yhtä vauhdikkaasti, kun koivut. Toiveena tietysti on, että myös mm. pihdat puolivarjopuina ryhtyisivät lisääntymään luontaisesti ja esteettisesti satumetsämäinen, erikoinen puisto laajenisi ilman viljelyä.

    Joillain palstoilla on joko omalla tai naapurin puolella yleensä pihapuina varttuneita vaahteroita. Yllättävän tehokkaasti tosiaan pyrkivät leviämään, mutta maistuvat myös elukoille.

    Arboretumissa on kolme eri ikäistä ja eri alkuperää olevaa vaahterametsikköä. Kesän pituuskasvu saattaa olla huima, mutta talvipakkanen tappaa usein latvan. Vaahterakin menestyy puolivarjopuuna, verhopuusto ehkäisee pakkas- ja hallatuhoja.

    Kaiken kaikkiaan en näkisi jalopuita lisääntymispyrkimyksineen uhkana metsätaloudelle. Siinä ne katkeaa raivaussahalla kuin vaikka pihlaja. Ja pieninä metsikköinä tai yksittäisinä puinakin tuovat ilahduttavaa vaihtelua yleensä perin yksitoikkoisiin talousmetsiin.

    Lehmusta on pidetty haavan kaltaisena roskapuuna ja luontaisesti sitä kai olisi nykyistä enemmän Etelä-Suomessa. Haavan uudistuminen taas tyssää ylisuureen hirvieläinkantaan. Jos luontojärjestöt toimisivat rationaalisesti, olisi mittavat kampanjat aiheen tiimoilta käynnissä. Arboretumissa on yksi siirtoistutettu juurivesasyntyinen lehmus ja pari-kolme yksilöä on tarkoitus hankkia lisää. Samoin pähkinäpensaita. Jos vaikka tulee kovat ajat.

    Pyökinviljely-yritykset ovat epäonnistuneet, vaikea uskoa että tulevaisuudessakaan se järin hyvin menestyisi. Eikä pyökit Etelä-Suomen puulajipuistoissakaan häävisti ole kasvaneet. Hemlokit ja virginianpihdat kyllä kasvavat ilahduttavasti ja jos toimivat kuten vanhempansa, lisääntyvät ympäristöön aikanaan.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)