Ei se ainakaan kiellä itseä ajattelemasta. Sitä ainakin minä olen aina metsänkäsittelyissäni harrastanut. Siis Huom: Metsänkäsittelyissä, ei metsänhoidossa kuten monet päättelevät. Mielestäni oma ajattelu edellä ja Tapiolta voi katsoa mitä yleinen linja kohteella suosittaa.
Onko Tapio metsänomistajan vartija, pitääkö minun olla veljeni vartija. Jeesin kanssa sitä mieltä että jos ei osaa tai yritä tutkia jotakin ohjetta käy kuin suomen valtion, bisnekset kusee ja pahasti.
Tarkoittaako Tomperi että metsäntutkimus ja mittaukset kannattaa unohtaa ja miettiä ennemmin itse? Ne omat itse tehdyt ennustelaskelmat perustuvat juuri niihin samoihin tutkimuksiin ja kasvumalleihin kuin Tapion ohjeet. Ovat siellä sisäänrakennettuina.
Jos oma korkovaatimus poikkeaa paljon Tapion ohjeita laskettaessa usein käytetystä 3 prosentista, sitten voi olla tarpeen laskea itse.
Ei tarkoita. Kun tutkii ja mittaa itse niin oppii ymmärtämään ne. Sen takiahan arkkitehditkin suunnittelevat taloja, muutoinhan rakennusinsinöörit tekisivät ne piirustukset pelkästään ns valmiiksi laskettujen mallien mukaisesti. Tapion mallien sokea totteleminen hämärtää todelliset kustannukset ja kustannusten vaihtoehdot metsänkasvatuksessa.
Meillä on joitakin eturistiriitoja hallinnossa metsäpolitiikassa. Valtio rahastaa minulta riustanhoitomaksun, kun elätän valtion hirviä metsissäni. Miksi siitä pitää maksaa, että valtio vahtii hirvien etuja enemmän kuin metsänomistajan ja näyttää tuo suuntaus vain voimistuvat. Miksi on sallittua viedä suolakiviä metsiin hirvien houkuttelemiseksi. Sehän on haitallisempaa kuin salapyynti, josta ei ole mitään vahinkoa.
Tapio on vain yksi valtion rahoittama neuvontapulju, ei mikään minkään vartija. Metsä- ja vesilait,säännöt ja sertit asettaa rajat metsätaloudelle joiden sallimuksissa on pysyttävä.
Aloituksen ajattelumalli käytännössä on mehtäukolla sitä, että kaikki ent. Metlan tutkimustieto sekä niistä kehitetyt hyvät menetelmät ja käytänteet eivät tarvitse uusia laskelmia. Hienosäätöä vain omille toteutuksille. Kun kokemusperäistä tietotaitoa on ja hallinnassa, ei valinta toteutukselle ole vaikeaa.
”…jos ei osaa tai yritä tutkia jotakin ohjetta..” on selvitettävä ennen kuin mitään on aikomuskaaan tehdä.
Jos olisin valtion mallilla esim. juuri haavikon perustamisvaiheessa valinnut kuusen ( haapaa ei hyväksytty paikan syrjäisen sijainnin vuoksi) en tänä vuonna tekisi päätehakkuutiliä alalta joka silloin oli kaksimetristä ryönää kasvava peltoheitto. Eniten harmitti ettei asioista infota suoraan vaan kiemurrellaan. Hirvethän se todellinen ongelma oli mutta puhutaan vain syrjäisestä sijainnista. ikäänkuin ei haapa osaisi syrjässä kasvaa. Monesti muutenkin törmännyt samankaltaisiin epätotuudellisiiin venkoiluihin.
Minun havasintojeni mjukaan Tapion harvennusmallien noudattaminen johtaa usein puiden liialliseen karsiintumiseen ja sitä kautta myöhempään huonompaan tuottoon. Tietysti vähän pasrempaan harvennustuottoon.
Mitä sitten metsän kokonaisdtuottoon, saa jokainen päätellä.
Toloppa, älä aina sekoita asioita joista et mitään tiedä. En ole mistään Kemeroista tässä yhteydessä puhunutkan. Oli vain kyse siitä saanko pellon metsitystukea tai edes taimet mutta en kumpaakaan. Mutta siitä edelleen sisuuntuneena tein kaiken omalla kustannuksella.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.