Keskustelut Metsänhoito Tapion metsänhoito-ohjeet

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
  • Tapion metsänhoito-ohjeet

    Merkitty: 

    ”Päätöksenteossa auttavat Tapion metsänhoito-ohjeet. Siksi mitään omia ennustelaskelmia ei välttämättä tarvitse tehdä.”

    Onko tätä päivää tämän tapainen ajattelumalli?

  • Jätkä

    Olet siis sitä mieltä, että kasvatusasento ei saisi olla niin tiukka, kuin harvennusmallit ohjaa? Vai pitäisikö harvennuksia tehdä useampia / taajemmalla aikavälillä?

    Harvemmat harvennusmallit tuottavat huonolaatuisempaa puuta, kun oksat olisivat paksumpia kuin nykyisin. Jokainen harvennuskerta lisää korjuuvaurioiden riskiä, myös korjuukustannukset nousevat, ellei tekniikassa tapahdu kehitystä ystävällisempään suuntaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Harvennusmalleissa on haarukka jonka sisällä voi liikkua. Nyt kun tukkipuulle ei makseta laatulisää, voi olla järkevääkin panostaa oksien (maksimaalisen!) ohuuden sijaan siihen, että latvukset pysyvät pitkään vihreinä, ja saadaan kierron loppupäässä paljon tukkipuuta. Myös jos haluaa tehdä harvennuksia harvoin, voi suosia haarukan harvempaa päätä.

    Joka tapauksessa tukkipuun kasvatus on pitkäpiimäistä hommaa, joten yhden puun elinaikana moni asia ehtii muuttua. Mikä tahansa oma ennustelaskelma on siksi enintään suuntaa antava joten: ihan yhtä hyvään ennusteeseen voi päästä käyttämällä Tapion ohjeita.

    Jätkä

    Vanha totuus on, että kuiva oksa ei enää kasva paksuutta ja siinä tuttu 40 mm on raja, joka pudottaa järeänkin tukin kuitupuuluokkaan.

    Vaikka huippulaadusta ei makseta erittäin, on tukin oksaisuudella kuitenkin omat rajoituksensa. On turha vaalia pellonreunapuita niiden hyvän järeytymisen verukkeella, jos näyttää siltä, että oksat voivat liian hyvin. 70 mm on sellainen vika, joka elävänäkin oksana tekee puusta raakin.

    Tosin nyt, kun hätäisimmät tekevät päätehakkuunkin 25 senttiseen puustoon, ei oksien koko yleensä vielä ylitä rajoja.

    DA-Harjavalta on tehnyt ennätyksen, kun on pystykarsinut kuitu / energiapuumetsäänsä. Pystykarsintaa, jolle ei järkiperusteita löydy.

    ”Kaikkea se Piru hullulla teettää”:

     

     

     

     

    Tomperi

    Tapion ohje on kuin Katekismus, kyllää ohjeilla pärjää kunhan noudattaa ohjeita, ja jos ei noudata voi  pärjätä ihan yhtähyvin, huonommin tai jopa paremmin.  Jotta paremmin metsäpuolella pärjäisi vapaiutettiin metsänomistaja tahot ettei metsäherrojen tarvii mennä katselemaan ja laskemaan kannoista hakattiinko metsät liian nuorina.  Siinä jäi moni arvokas vakanssi tyhjäksi ja ansiokas ammattiura kruunua vaille.

    Timppa

    Kasvun kannalta ihanteellisin malli olisi kolme harvennusta, jolloin saataisiin kolme harvennusreaktiotakin.  Männikössä tehdäänkin joskus niin.  Kuusikon kolmas harvennus on riskirajalla, koska viimeisellä kerralla kuivuminen ja kaatumiset alkavat olla uhkana.

    Tomperi

    Tapion kasvumallit sopii hyvin kasvun ennakoitiin tai ainakin kohtuullisen hyvin ja ns pitempään kiertoaikaan mutta ei noteeraa riittävästi euroi, sama asia se koropstuu lisäksi näissä yhteiskunnan tuissa, metsäkasvatuksen kustannukset karanneet todellisuudessa käsistä. perustella sillä mitä näen tehdyn ja kustannukset saa kutakuinkin selville kyselemällä, tosin en tiedä tarkalleen mikä on vironpoikien taksat mutta ei kaikki pienyrittäjät piä liikesalaisuuksinaan taksojaan joilla toimivat ja joilla on ulkomaalaisia työntekijöitä.  Ennenvanhaan kertoivat  kun pystymitalla puita myivät että tukkiprosentit päätehakkuissa olivat 70 …95 prosenttia, motomies kertoi pari vuotta sitten ihan kasvavalla paikalla olevasta päätehakkuusta eikä mistään kiveliöstä  että rungon keskijäreys alle 400 litraa, hyvin hoidettu männikkö oli kyllä,  mikiä lie sen kokoisen männikön tukkipuuprosentti?

    Puuki

    Siksihän ne uudistumisrajat purettiin, että puun kasvatuksen kustannuksia voitaisiin laskea myös mo:en kannalta katsottuna.   Mutta edelleen puuttuu laatuhinnoittelu jolla voitaisiin lisätä parempilaatuisen tukin kasvatusta ja saantia.

    Tomperi

    Puuki, oletko nähnyt laskelmia kuinka on toteutunut? Pähkäilen hakkaisko aukoksi vai harventaisiko.

    Puuki

    Ne on kuvio ja leimikko -kohtaisia jos tehdään kasvatusketjuista kannattavuuslaskelmia.   Vaihteluvälit on isot mutta pääosin varmaan kulujen nousut on moninkertaisia kantohintojen nousuun verrattuna joten kannattavuus ei ole noususuunnassa.

    Timppa

    Myytiin 6 vuotta sitten päätehakkuukuusikko ja nyt lisää samaa kuusikkoa.  Myyntihinta oli nyt 33 % parempi.   Taimet maksavat suunnilleen saman.  Mätästys on kallistunut n 100 eurolla ja perkaukset samoin.  Tulot ovat lisääntyneet vuoteen 2016 verrattuna n 5000 euroa, kulut 300 euroa.  Minusta ainakin tässä tapauksessa kannattavuus on parantunut merkittävästi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)