› Keskustelut › Metsänhoito › Tapion uudet metsänhoidon suositukset

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 47 total)
1 2 3 4 5
  • Hiluxmetsuri 3.2.2014 at 06:47

    Lueskelin pikaisesti sieltä täältä ja positiivinen kokemus oli. Kuvitusta oli varsin paljon.

    Lisäksi minulla kun sattuu olemaan yhdellä kuviolla onkivapatehdas, niin löysin siihenkin käsittelyohjeita. Löytyy varmaan muutakin mukavaa kun malttaa lukea kokonaan.

    Reima Ranta 5.2.2014 at 20:56

    Tapio-yhtiön tehtävä varmistaa biotalouden kasvu. Tapion johtajan mukaan sen missio on edistää kaikkien metsäalan toimijoiden menestystä. Tavoitteena on biotalouden arvon nosto kymmenessä vuodessa 60 miljardista 100 miljardiin euroon.

    Uusia metsänhoitosuosituksia metsänomistajille on ollut laatimassa alansa huippuosaajia, jotka eittämättä edustavat myös hyvin erialaisia intressejä. Minkälainen on sitten Tapion yhteenveto näistä näkemyksistä, joka edistää kaikkien metsäalan toimijoiden menestystä? Metsänomistajahan haluaa metsillään edistää lähinnä omaa etuaan – ei muiden intressiryhmien etua, jos se on ristiriidassa hänen etunsa kanssa.

    Vanhan metsälain hyvin selkeä tavoite oli liiketaloudellisen kannattavuuden ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Tätä pyrkimystä myös valtaosan suosituksen laatijoista on kaiketi katsottava edustavan. Sama pyrkimystä näyttäisi edustavan myös em.
    biotalouden arvon raju kasvattaminen, vaikka puuvaranto antaisikin edellytyksiä jossain määrin lisätä puunkäyttöä.

    Metsäjohtaja Mäntylän mukaan Tapion vahva kilpailuvaltti on puolueettomuus. Mikä puolueettomuus ja kenen kassa Tapio kilpailee? Eikö puolueettomuus olisi lähinnä sitä, että edistettäisiin kaikin keinoin markkinoiden aitoa toimivuutta. Eikö markkinoiden toimimattomuutta osoita mm. se, jos metsäyhtiöt myyvät metsiään kannattavuusongelmien vuoksi, vaikka niille olisi omasta pystyvarannosta eittämättä etua markkinoiden vaihteluissa. Markkinoiden toimivuutta on tähän saakka pyritty kaikin keinoin lähinnä estämään, ei edistämään.

    Metsänomistaja voi perustaa näin pitkäjännitteisen tuotantonsa vain aitoon kannattavuuteen aidosti toimivilla markkinoilla ja se on tässä tilanteessa kova haaste.

    Puun takaa 5.2.2014 at 21:10

    ” Eikö markkinoiden toimimattomuutta osoita mm. se, jos metsäyhtiöt myyvät metsiään kannattavuusongelmien vuoksi, vaikka niille olisi omasta pystyvarannosta eittämättä etua markkinoiden vaihteluissa. Markkinoiden toimivuutta on tähän saakka pyritty kaikin keinoin lähinnä estämään, ei edistämään.”

    – Voisiko Reima selventää edellistä lausumaansa.
    Mitkä seikat ovat huonontaneet metsäyhtiöiden metsien kannattavuutta?

    raivuri 5.2.2014 at 21:24

    ”Eikö markkinoiden toimimattomuutta osoita mm. se, jos metsäyhtiöt myyvät metsiään kannattavuusongelmien vuoksi, vaikka niille olisi omasta pystyvarannosta eittämättä etua markkinoiden vaihteluissa. Markkinoiden toimivuutta on tähän saakka pyritty kaikin keinoin lähinnä estämään, ei edistämään. ”

    Voitko hieman selventää?

    1. suurin osa palstoista alueilla, joilta (pitkät matkat tehtaille/satamiin) metsäteollisuus näyttäisi vähitellen vähenevän. Esim. Itä-Suomi

    2. pieniä hankalia tilkkuja siellä täällä. Oikeasti mitä iso firma hyötyy 10 ha hankalan muotoisista tiloista?

    3. rantatontteja, joiden tuotto mökkeinä taatusti parempi.

    4. tiloja, joista yli puolet suota

    5. suojelualueita lähellä tai tilalla (riski lisäsuojeluun)

    Firmat eivät kaikkea myy. Hyvä varanto säilyy. Huonot maat muille, hyvät itselle.

    metsänvartija 5.2.2014 at 21:32

    Kyllä Bonvestan tiloisa tämä on nähtävissä.

    Huonot pois, hyvät jää itselle.

    Gla 19.3.2014 at 12:36

    Tiedote: ”Kun metsänomistaja tekee päätöksen eri-ikäis­raken­teisen metsikön kasvattamisesta, kannattaa ensim­mäiseksi varmistaa, että kasvupaikka on vapaa juuri­käävästä.”

    Miten tuo varmistaminen käytännössä tapahtuu?

    A.Jalkanen 19.3.2014 at 21:26

    Palataanpas taas aiheeseen. Juurikääpäriski on aina huomioitava vakavasti kun harjoitetaan jatkuvaa kasvatusta:

    http://www.metla.fi/uutiskirje/metpro/2014-1/uutinen-1.html

    Kiitos tästä!

    Tuo otsikon termi vähän kyllä mietityttää. Tarvitaanko termejä oikeasti näin monta:

    jatkuva / jaksollinen kasvatus
    erirakenteinen / tasarakenteinen kasvatus
    eri-ikäisrakenteinen / tasaikäisrakenteinen kasvatus

    jees h-valta 20.3.2014 at 15:10

    Helppohan tuo on todeta ensimmäisellä hakkuulla.

    Puun takaa 23.3.2014 at 09:00

    Asian toteaminen ei aina ole kovinkaan helppoa.
    Jos jk-hakkuussa jätetään aliskasvoskuusia, eikä poistettavien puiden joukossa kuusia juurikaan ole, saattaa juurikääpä jäädä huomaamatta.
    Aliskasvoskuusia vähemmäksi raivatessa asia saattaa kyllä paljastua, mutta huonommalla tuurilla ei, sillä tauti ilmenee siinä vaiheessa vain yksittäisissä puissa.
    Lopputuloksena saattaa myöhemmin olla läpilaho kuusikko.

    Gla 23.3.2014 at 11:32

    Ajatus oli varmistaa asia ensimmäiseksi eli ennen päätöstä jk-hakkuusta.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 47 total)
1 2 3 4 5