› Keskustelut › Luonto › Tarvittiinhan sitä hyttysöljyä tänäkin kesänä.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)

  • Tarvittiinhan sitä hyttysöljyä tänäkin kesänä.

    Lähetetty: 7.7.2017, 20:28

    Merkitty: 

    Keskivikkona (5.7) piti narauttaa hyttysöljypullon korkki auki. Normaalisti se tapahtuu jo toukokuun puolella.

    Hartolassakaan ei Visakallon kuusikoissakaan ollut hyttysiä. Tosin hän paikkasi sen hyttyslupauksensa sunnuntai aamuna viemällä meidät luonnonsuojelualueelle, jossa niitä oli edes malliksi.

    Minä en tälläistä luonnonoikkua kyllä muista. Se on toki jäänyt mieleen että hyttyskesissä on suuriakin eroja ollut, mutta onko tälläistä vuotta ollut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli
    Teema Luonto Luonto
  • arto 7.7.2017, 20:57

    juhannusviikolla meillä päin ilmaantui mäkäräiset ja hyttyset. Ihan niin kuin aina ennenkin.

    jees h-valta 7.7.2017, 21:01

    Aika vähän on hyttysiä ollut. Taimetuksen loppuaikoina hiukan mäkäräisiä. Ei ole tarvittu hyttysmyrkkyä muinakaan vuosina

    Petkeles 8.7.2017, 09:01

    Syöpäläisten huomioiminen riippuu varmasti siitä onko liikkunut metsässä aikuisten oikeasti ensinkään. Kesäkuun alussa oli ekat itikat lievästi häiritsemässä Savossa. Mäkäräiset/pulliaiset heti haukkana perässä, väittäisin että jopa tavanomaista aikaisemmin.

    Korpituvan Taneli 8.7.2017, 14:28

    Syöpäläisiä on huomioitu aikuisten oikeasti, nimenomaan olkoilmssa, jo yli 70 vuotta. Ei kaikkina vuosina tosiaankaan tarvitse edes mennä metsään, kun jo tulee syödyksi.

    Onhan noissa vuosissa ollut itselläkin suuria eroja miten on ollut metsässä tai edes ulkoilmassa hyttysiä havainnoimassa. Osaan kyllä ottaa havaintomahdollisuuksien vaikutuksenkin huomioon arvioinneissani.

    Joku sanoi että on ollut jopa tavallista aiemmin tänä vuonna. Juuri tämä oli tarkoituskin katsoa, että kuinka suuria paikkakuntakohtaisia eroja esiintymissä nyt on.

    Meillä täällä on kyllä kevät ollut niin kuiva ja tuulinen, että se saattoi olla esteenä ensimmääiselle hyttysten sukupolvelle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

     

    jees h-valta 8.7.2017, 16:18

    Nyt ainakin pohjois-satakunnan palstalla oli isoja hevospaarmoja niin maan p….leesti. Nekään ei aivan mukavampia kavereita kuumalla iholla ole. Kun puree se todella sattuu. Mutta muutaman tunnin sieti kun aitoja taas vähän tarkastelin ja parsein vähän kasaankin. On tuo hirvieläinshow taas aika rankkaa tänä kesänä. Yhtään ei sietäisi pliisuja akkuja. Joka paikasta änketään. Onneksi aika hyvin on syönti pysynyt kurissa kun puutkin alkavat olla jo senverran isoja pääosin ettei kauheata tuhoa enää tule. Pihlajat lähinnä oli maittanut. Ne oli syöty tyyni. Aitoja vain saa keräillä ympäri tannerta kun oikein porukalla rynnitään.

    Pete 13.7.2017, 10:57

    Osaatko Jeesi arvioida kuinka monta tuntia per haapahehtaari olet vahimmilla istutuksilla aikaa viettänyt aitojen kohenteluun ja tarkastuskäynteihin? Kuinka monta kilometriä olet ajanut per haapahehtaari tähän mennessä?

    jees h-valta 13.7.2017, 20:14

    Vastaan nyt vähän myöhässä peten kysymykseen kun ei ole tullut tänne kurkattua. Mielestäni kysymys on turha koska ongelma ei ole itse aiheutettu. Kysy hirvipoppooltasi miksi hirviä suomessa pitää kasvattaa yli lehtipuun kasvatuksen sietokynnyksen. Silti olen aitaamalla saanut hybridihaavikot joka puolella Satakuntaa kasvuun joka muuten olisi mahdotonta. Ja kulutan silti niiden huoltoon ja käynteihin tunteja ja kilometrejä todella vähän. Pisimmällä eli juuri Pohjois-Satakunnan palstalla olen käynyt kerrasta-kahteen kuukaudessa. Sekin olisi helposti vielä vähennettävissä tehokkaalla aurinkokennolla. Mutta haluan ihan muuten vain kulkea metsissäni ja tarkastaa samalla aidat. Aivan yleisin tapa on kuitenkin että vaihdan vain akut ja kurkkaan jostain korkean kiven päältä miltä aidat yleisilmeeltään näyttää. Tänä kesänä olen koko kolmen aidan alueet siellä kiertänyt kertaalleen kaikki ympäri ja tämän pahimman jouduin juuri viime käynnillä selkeän rikkopaikan havaittuani kiertämään toistamiseen ja korjaamaan. Useimmiten nämä alueloukkaukset tulee kun akku on kolme viikkoa tai yli vaihtamatta ja on huonoja ilmoja jolloin aurinko auttaa huonosti. Koska en elä niiden mukaan vaan rytmitän niin että muu elämä ensin ja hirviaitakierros vasta sitten. Noita akkujen vaihtoja useimmiten myös linkitetään sinne suunnille suuntautuvan kierron yhteyteen. Ei aina pelkästään sitä asiaa hoitamaan. Edelleen toistan että hirvet ja niiden runsaus on ongelma ja aita on siihen ongelmaan lääke. Erittäin helppo ja tehokas lääke.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)