Kerran muuten kasasin semmosen pyöröhirsikehikon , oisko ollu 190 tai 230 millinen. Siihen hirrenselekään oli jollaki rissarattaalla ajettu halakein. Oli meleko murheellisen näkönen ku kasassa.25-30 rosenttia halaki hirsistä valtaosa. Puumökin rakentaminen on tunneseikka – ei niinkää järijen.
Monesti miettiny nuita kivikauven luolamiehiäki. Joku sen tapane onkalo vois olla hyväki. Lauvottas torppasa , rauvottas ja valas lopuksi savupiipusta.
Sitte pukkis samallailla maata päälle ku kissaki jätöksesä niskaan.
Siinä ei tarvihtis pensselin kans heilua ja kestäs.
onhan noita tullut tehtyä reilu kolmekymmentä vuotta noin toistasataa erikokoista rakennusta alkuaikoina meni pyöröhirrestä veistetyjä mutta nykyisin pelkkahirsi on suositumpaa kummassakaan tapauksessa ei väliä onko kuivaa vai tuoretta parasveistoaika talvi ja kevät jolloin hirsi kuivaa seinässä ja kattopäälle juhannukseen mennessä ja hyvä tulee
Pyöreä puu halkeaa käytännössä AINA vapaasti kuivuessaan ytimeen asti. Siksi nuo koheltajat, jotka tekevät varauksen M-sahalla niin, että leikkaukset menevät ristiin jopa kymmenen sentin syvyydessä, sahaavat hirren pilalle. Monen hölmön hirsiä katseltuani olen päätynyt tulokseen, että kun se soiro sahaamalla irroitetaan, tulee mm. varauksen reunat sellaiseen kulmaan, että ne luisuvat allaolevan hirren päältä alaspäin. Jos ja kun varaus tehdään hyvin, tulee sahaukset vain noin kolmen sentin syvyisenä, mutta hirren asemointiin nähden pystysuoraan. Sen jälkeen soiro katkotaan ja lohkotaan irti varauksesta.
Hirressä varauksen pohja jää ehjäksi, mutta reunat pureutuvat allaolevan hirren selkään niin, että ne painuvat hirteen ja varaus ei pääse levahtamaan. Halkeamajohde tehdään sahalla ( esim moottorisahalla tai käsisirkkelillä) johdetta ei sahata nurkissa niin, että se jää näkyville. samoin ovien ja ikkunoiden pielissä voidaan jättää sahaamatta ihan loppuosa.
monissa hirsimökeissä näkyy myös sisäpuolella, kuinka hirteen on revennyt melkoinen halkeama ja aina alapuolelle. Ne ovat rumia, eikä ainakaan minun hirsiseinässä saa sellaisia näkyä.
Minä en ymmärrä, miksi monet alkavat tuhertamaan hirsirakennuksen kimpussa ilman lyhyttäkään koulutusta. Tuloksena ei voi olla muuta kuin sutta ja sekundaa.
tuolla jätkän kuvailemallahan se tapahtuu itse olen lohkonut varaus kohdan vänkärillä noin puolenmetrin pätkissä ja viimeistellyt reunat ja pohjan moottorisahalla hirren päiden varaukset muotoillaan tarkemmim mitään halkeamis ohjaus uraa en ole sahannut kun ei tarvitse
Meillä on ollut muutama erittäin kokenut ja arvostettu hirsirakentaja kouluttajina, kun on pidetty veistokursseja. Itse olen ollut siinä lähinnä juoksupoikana, eli hirsien kuljettajana, nostelijana ja sirkkelillä sahaajana, sekä M-sahojen kunnosta huolehtijana. Myös asiaan kuuluneet ruoka / kahvijärjestelyt ynnä muut juoksevat asiat.
Näillä ammattilaisilla on ollut miehekkäitä talttoja ja kourumaisiksi taotuilla terillä varistettuja kirveitä ja jopa kuokka, jolla varauksen pohjat saa sopiviksi.Kuitenkin pidän halkeamajohteen vaikutusta merkittävänä, jos halutaan varauksen säilyvän tiiviinä, eikä haluta halkeaman tulevan näkyviin.
Toki paras keino olisi kuumakuivata hirret kuorimisen jälkeen, jolloin ei tapahdu halkeamista, eikä seinä painu ainakaan kuivumis-kutistumisen takia.
hirsi halkeaa jokatapauksessa pyöröhirsi varauksen pohjalta kohtisuoraan ja pelkkahirsi sivulta yleensä toiseltapuolelta enemmän riippuen puun syistä mutta ihan luonnonlistahan se on hyvässä hirsimökissä pitää olla myös seinät suoria
Eihän se hirsi halkea. Olen tehnyt oman mökkini juuri tuohon tyyliin paitsi salvostanut nurkat koirankaulalle. Ei siellä mainittavasti halkeimia esiinny.
Heikkojen miesten hommaa pystytellä tuommoisia nostovehkeitä. Minä kävin syliksi ja nostelin tai työntelin ne hirret kehikolle. Pää edellä kehikolle työntämällä ja yläpäästä tukkisaksilla vähän kerrallaan kiskomalla. Pisimmät hirret ovat 8.60 metriä pitkiä. Täytyy myöntää että useammat housut niissä nostohommissa ratkeili. varsinkin kurkihirttä harjalle haalatessa kun oli kaksi noita 8,60 metrisiä pultattu yhteen niin siinä meni kahdet housut halki samana päivänä. Painaahan se semmoinen hirsi tuoreena liki 300 kiloa. Kyllähän se aikaa otti viikonloppuhommina käydä 150 kilometrin päässä aina muutama hirsi salvostamassa.
Mutta nyt voi ylpeenä katsella kättensä töitä. Savusaunan kuistilta löylyttelyn välissä kun semmoinenkin tuli salvostettua. Tulee muuten mökki noin aika halvaksi . Ostin tukkipuut tuulenkaatoina Valtion metsästä Mauri- vai olikohan se Mantamyrskyn jälkeen.. Taisi puutavara maksaa noin 10 000 markkaa, Oma hommansahan siinä oli . niitä röykkiöitä purkaessa. Tukkiahan siinä mökkiin menee väliseininnen likemmäs kilometri joten hintaa taisi tulla tukille noin 10 markkaa eli vajaa nykyrahassa pari euroa/metri + ajokulut metsätraktorimiehelle.
Ei ollut silloin omaa metsää ja myrsky osui hyvin lähelle tonttia oikeeseen lipputankopetäjikköön. Sen voi sanoa että halvemmatta ei mökkiä tee vaikka parista sahasta männän helmat tipahtivatkin. Kolmas kesti sentää homman loppuun asti. Se on aika raakaa hommaa sahalle tuo salvoksen pitkittäin sahaaminen. Kiinnostaisiko nähdä kuva mökista täällä.
Iliman muuta kiinnostaa. Pistä kuvia. Tuo puun kantaminen olokapäällä – siihen pittää totutella. Monesti oon nähäny kuinka edellämenevällä kaverilla pää tutisee ku kaikki pelissä. Siinä kun sattuu joku vahinko ja saa puun päällesä nii se oli siinä sitte. Tuuman suoli ulukona … siinä voi miettijä piruja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.