Keskustelut Metsänomistus Tehojätkä Eco pienmetsäkone

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 43)
  • Tehojätkä Eco pienmetsäkone

    Tervehdys metsämökiltä.Hyvää syksyn jatkoa lukijoille.

    Tulipa käytyä taimikon raivaus näytöksessä.Tehojätkä siellä työskenteli.Ensimmäistä kertaa tämän koneen näin.
    Koneen työskentelyä voitte käydä katsomassa osoite:
    http://www.usewood.fi

  • jees h-valta

    Kyllähän raivauksesta maksetaan kunnolla. Ei vain haluta teettää koska se maksaa. Pitäisi uudelleen miettiä ja kehitellä koko uudistus.
    Tuo muokkaus teettää liikaa ryönää pohjaan. Joku paikastaan muokkaava ja nostava systeemi pitäisi kehittää. Tavallaan jyrsinkauha kaivinkoneeseen joka ottaisi vain maan kohdastaan käsittelyyn eikä pideltäisi pohjaa väleistä lainkaan. Paljon parannettavaa vielä.

    Gla Gla

    Pitkästä aikaa olen samaa mieltä tuosta muokkauksen kehittymättömyydestä. Onhan täysin järjetöntä, että työhön, jossa pieni kasa maata kipataan nurin, tarvitaan iso ja käyttökuluiltaan kallis kone+lavetti sen siirtelyyn. Ihan varmasti samaan lopputulokseen olisi mahdollista päästä aivan eri mittakaavan kalustolla, kunhan vain joku siihen älykkään menetelmän kehittäisi.

    Keväällä suunnittelit kannonnostoalan tasoittelua rikotun maanpinnan määrän pienentämiseksi. Oletko toteuttanut sen ja jos olet, onko tulos jo nähtävissä?

    jees h-valta

    Tulos on nähtävissä vaikka työ ei vielä valmis olekkaan. Eli kannot on vielä alalla pienläjissä.
    Kyllä muuten ok. eli asian oli kaivinkoneurakoitsija ymmärtänyt mutta jostain syystä hän oli kuitenkin mullannut lähes sen saran osan kuin pellontekijä konsanaan. Ilmeisesti hän oli vadelmaa kippaillut myös maan alle. Nyt siellä on tosi multaisa alue. Varmaan perunakin kasvaisi. Mutta kun lehtipuun sinne laitan taidan kuitenkin pärjätä senkin kaas. Mutta paljon, paljon rikottua pintaa.

    Pähkäilijä

    Voihan mätästyksen tehdä jollain kumitela tamakutzillakin, mutta

    – kone on hidas liikkumaan ja ulottuma kun raapaistaan 10 metristä kolmeen nousee ajomatka kolminkertaiseksi kuviolla.

    – pikkukoneiden maasto-ominaisuudet yleensä puuttuvat ja ”normi kokoluokassa” 13-15 tonnisissakin on erikseen mätästystöissä varustettu koneet oikealla metsäalustalla, parempi maavara, paksut ketjut, tehokkaat vetomoottorit ja pohjapanssari.

    Voimaahan ei mätästyksessä juurikaan tarvita mutta ulottuvuuden takia pitää massaa olla tasapainoittamaan menoa. Samalla laitteella pystyy tekemään myös metsätiet ja ojatkin kaivamaan, kannon nostoa varten enemmän puhtia on tarpeen.

    Toki Gla jos olet laskenut pikkukoneella työn kannattavaksi niin elä suotta pidä kynttilää vakan alla.

    Gla Gla

    Minä en ratkaisua nykyiseen systeemiin epäkäytännöllisellä kalustolla esittänyt, vaan peräänkuulutin aivan uudenlaista toteutustapaa. GSM-järjestelmäkin keksittiin suomalaisessa autotallissa ja sieltä se levisi koko maailman kattavaksi, vaikka monet vielä 90-luvun puolivälissä vannoivat nmt:n ja jotkut jopa verkkopuhelimen nimeen.

    suorittava porras suorittava porras

    Poikkesinpa minäkin taimikkoa kitkevää konetta ihmettelemässä. Kuulin ”keksinnön” olevan oikeissa töissä ihan palstani tuntumassa , joten en voinut vastustaa kiusausta käydä vähän vilkaisemassa…

    Kaskiraskas siistin näköinen motohan siellä vesakkoa tukisteli kokeneen kuljettajan ohjastamana. Homma kävi kuin elokuvissa. Virheetöntä , tarkkaa ja määrätietoista oli kuljettajan työskentely .
    (työ sujui jopa niin mallikkasti , että mieleeni tuli ajatus , että noin hyvälle kuskille kyllä löytyisi parempakin tekemistä )

    Voin sanoa , että näkemäni esitys saisi varmasti monen innostumaan koneellisesta taimikon perkaamisesta . Kuitenkin mieleeni nousi muutama kysymys .
    Ollaanko konetyöstä valmiita maksamaan riittävästi ? Riski metsuri tekee päivässä saman verran jälkeä , kun näkemäni kone vastaavissa olosuhteissa .
    Onko koneille tarpeeksi riittävän isoja työkokonaisuuksia ? Keskimääräinen aukkokoko tällä hetkellä alle 2ha.
    Onko kesäisin riittävästi poutasäätä ? Vettä tämä toimintatapa ei siedä yhtään .
    Mistä löytyy riittävän hermojen hallinnan ja hyvän koordinaatiokyvyn omaavia kuljettajia nyky palkoilla ? Parhaat tyypit häipyvät varmasti paremmin palkattuihin töihin . Hakkuutyöhönkään ei ole riittävästi ammattitaitoista väkeä tarjolla.

    Sillä työkoneyhdistelmän hinnalla saisi muuten muutaman sata raivaussahaa . Jos sama työ saadaan aikaan 1-3:lla sahalla ihmettelen kovasti insinöörien ajatuksen juoksua käyttää tätä satoja kertoja kalliimpaa vaihtoehtoa työn toteuttamiseen.

    jees h-valta

    Älä ny tressaannu suorittava, kerkiät eläkkeelle. Ei kukaan jaksa vanhaa jurmuttajaa alkaa uutta opettaa. Kuten huomasitkin siihen vaaditaan vain rauhallinen hermot omaava nuorempi koneenkuljettaja. Tee päätehakkuita, niihin sinun kykysi oivallisesti sopii ja iso firma saa niitä kyllä aina yhdelle taantumuksen airuelle järjestettyä. Meilläkin putkifirmassa tietyt hommat passaa tietyille parhaiten ja näissähän ei tietenkään mitään ”rasistista” ole, ei sinnepäinkään.

    jees h-valta

    Niinhän sitä joristaan. Paljon aina tarpeen ja henkilön suuntaumuksen mukaan. Sekin on sitä ammattitaitoa. Harvemmin on nuori putkimieskään uskaltanut vanhempaa ruveta neuvomaan.
    Sen verran itsesuojeluvaistoa aina pitää olla.

    suorittava porras suorittava porras

    …niin Jesse.. en tyytynyt pelkästään katselemaan , vaan aiheesta hiukan keskusteltiinkin kuljettajan (kokemusta yli viisi vuotta kyseisestä menetelmästä) kanssa . Ei pitänyt toimintaa kultakaivoksena ja totesi innostuksen menetelmään olevan enemmän insinööriosaston , kun suorittavan portaan puolella . Vähäinen innostus kohtuullisen kokemuksen jälkeen johtuu puhtaasti tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

    Tätä kannattavuusasiaa mietittiin myös sen kaverin kanssa , joka antoi vinkin työskenetelvästä kitkijästä . Hänellä on kohtalainen tuntuma siihen , mihin ihmisvoimin taimikossa pystytään . (on muuten se sama karpaasi joka pakkasta uhmaten saatteli raivurilla palstan hakkuukelpoiseksi lähes metrisessä hangessa)

    Minun ei onneksi tarvitse srtessailla tuon homman parissa , mutta täytyy kuitenkin uhrata pari ajatusta urhoolliselle motokuskille ja valmistella kyseistä työmuotoa havittelevia metsänomistajia varautumaan kohtalaiseen laskuun toimenpiteen jälkeen . Lasku kannattaa avata istualtaan käsin,

    Kone työskeneteli normaalissa Keski-Suomalaisessa maastossa , jonne otsikossa mainitulla koneella ei olisi mitään asiaa . Varhaisperkaus oli työmuotona .

    Vaikutti vähän hassunkuriselta , kun ”miljoonavehje” nyppi 10-25 mm läpimittaisia ja pituudeltaan 60- 150cm rasseja kuusentaimien seasta. Kyseessä on todellinen taitolaji ISOLLA T:llä. Siinä on kuskin hermot , silmät ja hartiat lujilla , vaikka työ ammattimiehen kysessä ollen helpolta näyttääkin. Myönteistä sävyä tilanteeseen toi se , että kerrankin oltiin tekemässä varhaisperkausta riittävän varhain . Jääkö käsittelykerta ainoaksi , onkin se mielenkiintoisempi asia. Ainakin näin menetelmää markkinoidan.

    Pähkäilijä

    Olikos se tuo?

    karkeesti kun työvoimakustannukset ovat 25% koneen kustannuksista tarttee saada aikaan 4 kertaa enemmän tuolla yhdistelmällä päästääkseen samaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 43)