Keskustelut Metsänhoito Tehtävä palstalaisille

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)
  • Tehtävä palstalaisille

    Laitanpa tänne taas metsänarvio tehtävän lukijoille.

    Ostin vuonna 2003 metsäpalstan, jonka pinta-ala on 21 ha.
    Puuston määrä oli tuolloin arvioitu 830 k3.ksi.
    Palsta on maapohjaltaan hyväkasvuinen tuorekangas, jossa 10 vuotiasta taimikkoa oli 6 ha ja loput 15-40 vuotiasta nuorta metsää.

    Palstalta on nytten harvennuksina hakattu puuta suurin piirtein tuo arvioitu määrä, eli reilut 800 k3.

    Paljonko siis arvioitte nytten olevan palstalla puuta ?
    Palsta sijaitsee Itä -Suomessa Pielisen rantamailla.

  • pikkutukki

    Jätkä ja Kepa asian ytimessä . Ajatusleikkiä : mamma ja pappa myy palstan suunnitelman mukaan ja valveutunut ostaja korjaa potin . Omistaja myy leimikon ja puumäärä karsuu , tässä firman mies sanoo : olisin maksanut enemmän jos olisin tiennyt lisäksi korjuuaikataulut sekaisin . Harvennukset myöhästyy ja metsä kärsii .! Kyllä suunnitelman oikeellisuus on tärkeä !

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Puun takaa:
    ”Jos kasvupaikka on suotuisa ja varhaishoito ja taimikonhoito on tehty ajallaan, niin paras ensiharvennusajankohta on useimmiten jo alle kahdenkymmenen vuoden ikäisenä.”

    Minulla on 1995 kylvetty männyntaimikko, joka tosin sai minut tekemään päätöksen ettei enää ikinä männyn kylvöä. No se olisi kuitenkin täystiheä ellei meillä olisi tuota vapaata sorkkaeläinlaidunnusta. Siihen tehtiin taimikonhoito 2015, siis 20-vuotiaana, eikä ollut myöhässä.
    Nyt on muutaman vuoden vanha, ensimmäinen pottitaimilla istutettu männikkö, joka olisi muuten kovassa nosteessa, mutta ne hirvet. olen sanonut että se ehtii päätehakkuuseen ehkä aiemmin kuin tuo kylvötaimikko. Silti sitä tuskin juuri alle 30v ensiharvennetaan, vaikka kaikki olisi tehty ajallaan.

    Näin erilaisissa olosuhteissa me sitä puuta kasvatamme, eikä nuokaan kuitenkaan ole missään hiekkakankaalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Petkeles Petkeles

    Ite oon sammoo mieltä sen kartano Jalakasen kansa että enskat on meellä liijan myöhäsijä. Suunniteltu mehtäkonneen toeminnan kannalta optimiks vuan metän kasvu on jo piässy vähän hiipummaan mistä kirivaehteen piälle laeotto kestää ja viep kalliita vuosija. Toesena varsinnii enska männiköessä tuultuhoriski on korkee jos harvennettaan vasta mallien mukkaan.

    MJO

    Metsässä on tällä hetkellä 100m3/ha enemmän puuta. Joten 2900m3.

    torppari

    kyllähä sawokii kuuluu itäsuomeen ja puu kasvaa..istutin hypriiti koevua männä kevväänä ja jänikset meinas syyvä. ol nii kova kasvu ettei myyrät eikä hirvet kerenny. nyt syksyllä possautin tuolla 7,62 latvasta ku luuli jotta oes ollu ukko töyr..jänishän sieltä pätkähti alas..nii ol noppee kasvu jotta pupu jäe latvaan ku ei uskaltannu alas hypätä

    A.Karttunen

    ”monen lienee vaikea uskoa tätä, mutta nämä kasvualustat rehevine rinteineen lienevät tällä korkeudella Suomea aivan huippua.”

    Ei itseasiassa. Höytiäisen ympäristössä on samankaltaisia ”pienalueita” joissa puun kasvulle on otolliset suhteet. mm. Huhmarisen ympäristössä on vastaavaa paikkavaihtelua sen suhteen missä kasvaa hyvin ja missä huonommin…

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)