Kuuluuko kysymys , että kuormia olisi pienennettävä ? : )
Uraistet päällystetyt tiet ovat tuttu juttu minullekin . Lähti mihin suuntaan tahaansa , on edessä enemmän tai vähemmän urille kuluneet tai painuneet tiet .

Syyt uraisuuteen tai heikkoon kuntoon ovat moninaiset. Ikävintä on , jos tien heikko kunto johtuu rakennusvaiheen laiminlyönneistä .
Olosuhteet maassamme ovat toki haastavat , mutta uusi päällystetie ei saa muistuttaa pyykkilautaa muutaman käyttövuoden jälkeen.
Onko kilpailu tieurakoista liian kireää ?

Talvella pakkanen ja kesällä kova helle aiheuttavat murheita
tienpitoon . Painumat päällysteisiin pitkittäissuunnassa syntyvät usein hellejakson aikana asfaltin pehmenemisen vuoksi . Poikittaiset halkeamat ja painumat puolestaan johtuvat tien huonosta perustamisesta tai veden joutumisesta tien runkoon vaurioituneen pintaosan läpi . Tässä routa tekee tuhojaan . Tämä jälkimmäinen ongelma on kasvamassa hälyyttävästi . Teiden kunnossapidon laiminlyönneistä maksetaan tulevaisuudessa kovaa hintaa .

Näiden lisäksi tilannetta pahentaa kaluston ja kuormakokojen kasvattaminen . .
Tavaran on kuitenkin liikuttava niillä ehdoilla , mitä viisat ovat päättäneet ja sillä kalustolla , jota on edellytetty kuljetusyrittäjien hankkivan . Tämä on otettava tarkasti huomioon uusia teitä rakennettaessa ja vanhempia kunnostettaessa.

Teiden rakentamis-urakoiden kova kilpailutus on johtanut joillakin alueilla karmeaan lopputulokseen.
Yhtenä pahimmista voisi pitää E75-tien eteläpäätä Lusista pohjoiseen.
Kun tie muutama vuosi sitten peruskorjattiin, siitä tuli susi jo syntyessään.
Urakat oli pätkitty ja kilpailutettu vain muutaman kilometrin pituisiksi. Tien rungon laatu vaihtelee nyt jyrkästi erityisesti urakkarajojen kohdalla. Useita ryhmityskaistoja ja alikulkuja jäi puuttumaan, ja meinasipa ainakin yksi liittymätie jäädä kokonaan tekemättä.
Kaiken huipuksi koko matkalta jäi varsinainen kulutuspinta laskematta, eli nyt pintana on ollut ns. välikerros, joka on nyt pahasti rikki.
Tänä keväänä on muutama kilometri tätä varsinaista kulutuskerrosta jo tehty, tosin sinne missä tie oli parhaimmassa kunnossa.
Toinen firma jatkaa päällystämistä sitten joskus, saas nähdä miltä kohdalta!

Siltaongelmaa ei varmasti ole otettu riittävästi huomioon , kun päätettiin ajoneuvojen painojen korotuksesta . Alan ammattilaiset tosin näkivät ongelmat , mutta kaupan kassalta tempaistu liikenneministeri välttämättä ei .Ei silti , onhan meillä ollut liikenneministerinä henkilö , jolla ei ole edes ajokorttia . Varsinaisten ammattilaisten käytännön tietous ohitettiin sumeilematta .

Että miksi sitten on hankittu niitä isompia kuljetusvälineitä ? Kuljetuksista kilpaillaan ja urakanantaja laatii ehdot , joilla kilpailuun pääsee mukaan . Yhtenä ehtona on ollut kuljetuskapasiteetin kasvattaminen lain sallimalle tasolle . On siis ollut pakko investoida isompaan kalustoon , jos mielii osallistua urakkakilpailuun . Näin jodenkin mielestä arveluttavatkin hankkeet saadaan vetämään – puoliksi pakolla . Riskin homman onnistumisesta kantaa kuitenkin yrittäjä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tässä silta-asiassa on , että vasta tiedossa olevat painavammat ajoneuvot saivat siltatarkastuksiin vauhtia . Painorajoitettuja siltoja löytyi yllättävän paljon lyhyessä ajassa . Tuskin niitä olisi tarkastettu vuosikausiin ilman tulossa olevaa muutosta.

Omalle kohdalle sattui kerran tapaus , jonka yhteydessä sillan yli kuljetettiin raskaat korjuukoneet ja ajettiin tuhansia motteja puuta.
Välittömästi tämän jälkeen silta joutui rutiinitarkastuksen kohteeksi. Tarkastajan ehdoton vaatimus oli 3-tonnin painorajoitus viipymättä kyseiselle sillalle . Jos silta olisi sattunut särkymään sitä ylitettäessä olisi materiaalisten vahinkojen ohella tullut myös vakavia henkilövahinkoja. Onni oli matkassa tällä kertaa.

Pahinta huttua ovat nämä urapaikkaukset, joissa kosaanilla lämmitetään asfalttia ja liipataan siihen pari senttiä uutta täytettä.
Lopputuloksena on ruisleivän kokoisina paloina irtoavaa pintaa, joiden montuissa vesi tekee tuhoaan. Urapaikkaus pitäisi kieltää lailla.

Siinä olisi kehittelijöille sarkaa, kun keksisivät keinon jyrsiä vanha asfaltti kokonaan pois koneen sisuksiin, jossa siihen lisättäisiin uutta kamaa ja kone levittäisi tämän tavaran tasoittamattamalleen pohjalle.
Monissa paikoissa teiden rungot pettää siksi, että luiskien pohjia ei pidetä vettä virtaavina, kosteus muhii rungon sisällä ja vähälumisina talvina routa tunkeutuu syvälle tien alle. Keväällä sitten jyrätään 76 tonnisella hyllyvän vetkun rungon päällä, eipä ihme että rungot halkeaa ja valuvat alta pois.

AR, jep, eli että koneella voitaisiin kohentaa sitä alusrake netta samalla…eli geoverkkoa ja karkeaa mursketta lisäten.

Noita remix-koneita käytetään ilmeisesti enemmän päätieverkolla, jossa runko-ongelmia on vähemmän kuin niillä sivupäällysteteillä – jotka nyt ovat paljon heikommassa kunnossa.