› Keskustelut › Metsänhoito › Tieverkoston laajentamisen kustannustenjako

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)

  • Tieverkoston laajentamisen kustannustenjako

    Lähetetty: 5.1.2016, 07:51

    Kuka osaisi neuvoa? Metsätien tiekunnalla on tietä yhteensä 50 kilometriä ja osakkaita useita satoja. Koko tielle laaditaan parasta aikaa perusparannussuunnitelmaa. Tie koostuu päätiestä, josta erkanee useita pistoteitä.

    Nyt suunnittelun kuluessa on osa yhden pistotien osakkaista esittänyt, että tuota pistotietä jatketaan kaksi kilometriä muuttamalla vanha piennartasannetie metsäautotieksi.

    Sanokaapa kokeneemmat miten menee kustannustenjako. Uutta hyötyaluetta ja uusia tieyksiköitä ei synny. Onko mitään perustetta, että kyseisen pistotien osakkaat maksaisivat kulut? Taitaisi mennä koko tiekunnan yhteiseen piikkiin?

    Tekijä
    Portimo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • savo’ttamies 5.1.2016, 09:20

    Yksityistielaki 23§ sanoo aika selkeästi

    ”Tienpitovelvollisuus on tieosakkaiden kesken jaettava sen hyödyn mukaan, minkä tien kullekin katsotaan tuottavan. Hyötyä arvioitaessa on otettava huomioon tieosakkaalla tien vaikutuspiirissä olevan alueen suuruus ja missä määrin tietä kunkin osakkaan kohdalta käytetään tai tullaan käyttämään erilaisiin kuljetuksiin sekä tieosakkaan ehkä harjoittamasta elinkeinosta johtuva asiakkaiden tien käyttö.”

    Uteliaana tekee mieli kysyä , minkä ikäistä tietä aletaan uudelleen rakentamaan ”peruskunnostamaan ”
    Aika iso hanke, jos 50 km.

    Portimo 5.1.2016, 10:34

    Tie on valmistunut muistaakseni vuonna 1979. Sen jälkeen on tehty vain normaalia kunnossapitoa. Alunperin sorastus jäi liian ohkaiseksi ja nyt ei enää oikein ole mitä höylätä. Kyllähän se on tosiaan iso hanke.

    Tuleepa aika kallis hanke niille jatkopätkän hyödyistä nauttiville. Hyötyalue jää kapeahkoksi, joska lähistön metsänomistajilla on omia penkkateitä, joiden kautta toimivat. Nämä eivät varmaan mielellään lähde hankkeeseen mukaan.

    Kivelänhanttu 5.1.2016, 11:07

    Ne metsänomistajat jotka tarvivat jatkotietä rakentaisivat sen keskenään se olisi oikeuden mukaista minun mielestä. Kunnostapidosta tultaisiin perimään sama maksu eteenpäin edellyttäen kunnossapidon tason ollessa saman. Vähimmäisvaatimus muilla tienomistajilla yksikkömaksu pidentyneen tien mukaan eli uusi yksikköjako.

    huithapeli 5.1.2016, 21:26

    Tien peruskorjauksen yhteydessä ainakin meillä laadittiin uusi yksikkölaskelma. Remontin yhteydessä tien osaksi liitettiin ja kunnostettiin mökkiläisten itse rakentama tieosuus.

    Liittäminen tapahtui tietoimituksessa, jonka yhteydessä laadittiin myös uusi yksikkölaskelma, jossa huomioitiin liitetty tieosuus. Ilmeisesti tämä piennartie ei kuulu yksityistiehen? Jos ei kuulu, niin silloinhan yksiköiden määrä kasvaa, koska osakkaiden käyttämän tieosuuden pituus kasvaa. Ja jos kuuluu, niin alhaisempi tien laatu pitäisi olla huomioituna alhaisempana yksiköintinä.

    Käytännössä tieosuuden kunnostamisen kustannukset menevät koko hankkeen kustannusarvioon mukaan joka sitten jyvitetään uuden laskelman mukaisesti osakkaiden kesken.

    Portimo 6.1.2016, 08:30

    Tässä tapauksessa piennartasannetie ei kuulu metsäautotiehen vaan se on yksityisten metsänomistajien tekemä. Sen piirissä olevat alueet kuuluvat kuitenkin jo nyt varsinaisen metsätien hyötyalueeseen, joten tieyksiköt eivät muuttuisi miksikään, jos penkkatie muutettaisiin tiekunnan metsäautotieksi. Kai se on, että ylläpito menisi tiekunnan yhteiseen piikkiin.

    huithapeli 6.1.2016, 09:15

    Kyllä se yksiköinti muuttuu, jos tuo pisto päätetään liittää osaksi tiekuntaa. Metsähehtaarien määrä ei tietenkään muutu, mutta muutos tulee kahta kautta.

    Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa osakas A päästäkseen 50 ha metsäpalstalleen ajaa ensin 5 km yksitystietä ja sitten jatkaa 2 km piennartietä, jonka hän on itse myöhemmin rakentanut yhdessä rajanaapuriensa kanssa vanhan kulkureitin paikalle.

    Yksitystien rakentamisyksiköinnissä on aikoinaan A:lle määritelty tienkäyttömatkaksi (siis sen yksityistien) 5 km. Koska tien varresta on kuitenkin matkaa 2 km osakkaan A tilalle on yksiköinnissä käytetty todennäköisesti sivuetäisyyden korjauskerrointa, joka alentaa yksiköitä jonkinverran. Kerrointa on käytetty koska tiestä ei ole A:lle ollut yhtä paljon hyötyä kuin sellaiselle osakkaalle, jonka tilan läpi tie kulkee.

    Uudessa tilanteessa osakkaan A yksiköt määräytyvät 7 km tienkäyttöpituuden perusteella ja lisäksi sivuetäisyyden korjauskerroin jää pois, koska tie tulee osakkaan maalle. Jos uuden piston rakentamisesta aiheutuu jotain erityisiä kustannuksia, voidaan rakentamisyksiköitä korottaa näiden osakkaiden osalta perustellusta syystä. Rakentamisyksiköt määritellään tietoimituksessa, jossa piston liittämistä yksityistiehen käsitellään. Näin isossa hankkeessa toimitus tehdään varmaan muutenkin.

    Rakentamisen jälkeen laaditaan erillinen kunnossapitoyksiköinti, jonka perusteella hoitokustannukset jaetaan. Huomattavaa on, että kaikkia tienosia on hoidettava yhtä hyvin ja tien kunnon on mahdollistettava se liikenne, josta osakas maksaa yksiköitä. Jos näin ei ole, niin se pitäisi näkyä yksiköinnissä.

    pihkatappi 6.1.2016, 09:48

    Ei tiekunnan tarvitse muuttaa yksiköitä, sehän olisi varmastikin jonkun konsultin tehtävä ja maksaisi rahaa. Tiekunta voi jatka vanhoilla yksiköill jos niin päättää, isoistahan tuossa ei ole kyse, tietysti taas yksi riidan aihe.

    Portimo 6.1.2016, 13:14

    Yksiköinnissä ei ole tässä käytetty sivuyksikkökerrointa lainkaan. Kylmän rauhallisesti on vain vedetty hyötyalueen raja ja kaikki sisään jääneet jyvitetty samoilla pisteillä. Tienpätkän tekeminen ei siis muuttaisi yksiköintiä.

    Olen asiaa itse mielessäni vähän ihmetellyt mutta tullut sitten siihen tulokseen, että yhtä paljon kuljetukset rasittavat tietä oli palsta lähell tai kaukana. Itseni kannalta ei ole ollut merkitystä, kun omia palstoja on tien varressa ja kauempan

    A.Jalkanen 11.1.2016, 14:29

    Yksikkömäärä kasvaa hieman, jos uuden tien rakentamisen ja yksityistiehen liittämisen jälkeen tieosakkaan käyttämän tieosuuden pituus kasvaa, vaikka hyötyalueen pinta-ala pysyisi samana.

    Kuten edellä onkin jo kommentoitu, uuden tien tekeminen pitäisi budjetoida ja laskuttaa erillään perusparannushankkeesta.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)