Metsälehden mukaan viime vuonna tilakauppoja tehtiin 7% vähemmän kuin edellisenä vuonna. Reaalihinnat pysyivät ennallaan. Artikkelissa maanmittauslaitoksen asiantuntija epäilee syyksi talouden epävarmuutta.

Itse olen seurannut myytäviä kohteita suht tiiviisti muutaman vuoden ajan. Keskimäärin myytäviä kohteita olen huomannut noin 15 kpl vuodessa sillä alueella, jota tarkastelen. Viime vuonna oli vain 5 kpl.

Artikkelissa sanotaan, että tämä vuosi on käynnistyt vilkkaampana kuin viime vuosi samaan aikaan. Joku isompi ostaja on tosin ollut liikkeellä, mikä varmaan sekoittaa vertailua. Mutta enemmän kuin toteutuneet kaupat minua kiinnostaa tarjonta. Yhtään metsätilaa en ole huomannut olleen tänä vuonna omalla alueellani myynnissä. Toki otos on suppea, mutta silti herättää kysymyksiä.

Painottuuko tilakaupat epävarmana aikana sukulais- yms. kauppoihin, eli palstat eivät tule julkiseen myyntiin? Paljonko välittäjien kautta tiloja myydään suoraan sellaisille, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa ostaa palsta tietyltä alueelta? Ainakin asuntokaupoissa tätä tapahtuu jonkin verran, miksei siis tilakaupoissakin.

Koska omistajat vanhenee, ei talouden epävarmuuden luulisi selittävän tarjonnan vähäisyyttä. Kysyntää se saattaa hillitä, mikä ehkä näkyy hintatason kasvamisen rauhoittumisena matalista koroista huolimatta joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Ei kuitenkaan niin paljon, että metsän myyntiä kannattaisia siirtää.