Keskustelut Puukauppa Tilan päätehakkuun ja harvennuksen puukaupat yhdessä vai erikseen?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
  • Tilan päätehakkuun ja harvennuksen puukaupat yhdessä vai erikseen?

    Itse olen aina myynyt yhdessä, ajatuksena isompi kertymä ja helpompi itselle tehdä yhtenä kauppana, siis silloin kun molemmille on tarvetta samaan aikaan. Tietysti joskus voi olla kesäpäätehakkuu ja talviharvennus jolloin ei onnistu samaan aikaan mutta voi silti myydä samassa kaupassa.

    MHY:n lehdessä oli vinkkejä puukauppoihin ja yksi niistä oli, että päätehakkuut ja harvennukset pitää myydä erikseen, koska harvennus voi karkottaa päätehakkuita haluavia ostajia. Tämä tietysti kärjistyy jos harvennus on ensiharvennus, omalla kohdallani päätehakkuun kyljessä myydyistä harvennuksistakin on yleensä saatu tukkia.

    Mitä mieltä olette?

  • Jovain

    Oli puukaupasta oman elinkeinotoiminnan kautta tienvarteen tehtynä tai teetettynä. Ei pystykauppaa kannolta. Jos omat avut eivät riitä, kannattaa ennemmin turvautua Mhy:n apuun, kuin uskoa sinisilmäisesti ostajan vakuutteluihin. Voi hävitä paljonkin. Toisaalta aina on myös luotto-ostajat.

    Tolopainen

    Eikö halukkuus maksaa myhistyksen jäsenmaksuja ole vähentynyt. Oliskohan kyse luottsmuspulasta vai mistä. Yleensä halutaan maksaa jollekin lahkolle, joka muka ajaa etujamme.

    Puuki

    Metsäänpistefin arvio onkin summittainen varsinkin sekametsissä. Tarjoukseen voi tulla esim. tukkia tai puulajia jota ei leimikossa olekaan. Mutta eihän se kovin paljon haittaa muuta kuin että kantohinta-arvio sitten  kutistuu pienemmäksi loppupelissä.

    Sahatavaran hinnat ja menekki on nyt hyviä joten tukin ottanevat talteen tavallista paremmin muutkin kuin sahat.   Silti runkohintakauppaa päätehakkuuleimikoissa olisi tarpeen lisätä ja arvontakauppatapaa vähentää.

    Jovain

    Puunmyyjä yleensä tietää tarkkaan mitä ja miten paljon on myymässä. Voidaan myös ostajan kanssa todeta. Ja kun kysymys on oman elinkeinotoiminnan kautta toteutuvasta kaupasta, puuston lähtötiedoilla on aika paljon erilainen merkitys kuin pystykaupassa.

    mehtäukko

    Kuka tietää ja kuka ei tiedä eikä ymmärrä. Lopputulos niin laadussa kuin määrässä ratkaisee, lähtötiedot on joskus mitä sattuu. Vai miten on selitettävissä esim. myhistyksen puukauppa-arvio jonka määrä tuplaantuu?

    Jovain

    Hyvin näyttää Mhy ei uskovaiset erottuvan. Usein voi käydä myös niin, että korjuun jälkeen lopputiedot ovat mitä sattuu.

    mehtäukko

    ”…ei uskovaiset..”

    Jovainin lahkossa ei kukaan pysy eikäpähän tarvitsekaan pysyä perässä. On se niin kummallista vatulointia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samoista kouluista valmistuu metsäammattilaiset niin yrityksiin kuin mhy:hyn, joten tuskin ne mhy:n metsäarviot sen huonompia ovat kuin muidenkaan.

    mehtäukko

    Oiskoon tuo niin, että seura tekee kaltaisekseen…!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    🙂 No vakavammin puhuen, on organisaatioissa tietenkin eroja. Mhy/MTK-ketjun pitäisi – kuten Metsälehden artikkelissa peräänkuulutettiin – tehdä laatutyötä ja toimia ketjuna niin että jokaisesta toimipisteestä saisi yhtä laadukkaat palvelut. Jotkut palvelut vaativat erikoisosaamista joten niitä voisi tarjota alueellisesti niihin erikoistuneet työntekijät (mm. metsänparannus, sukupolvenvaihdokset). Otsikkoon palatakseni: leimikon suunnittelun ja kilpailutuksenkin pitäisi sujua yhteisiä hyväksi todettuja periaatteita noudattaen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)