Keskustelut Puukauppa Tilan päätehakkuun ja harvennuksen puukaupat yhdessä vai erikseen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
  • Tilan päätehakkuun ja harvennuksen puukaupat yhdessä vai erikseen?

    Itse olen aina myynyt yhdessä, ajatuksena isompi kertymä ja helpompi itselle tehdä yhtenä kauppana, siis silloin kun molemmille on tarvetta samaan aikaan. Tietysti joskus voi olla kesäpäätehakkuu ja talviharvennus jolloin ei onnistu samaan aikaan mutta voi silti myydä samassa kaupassa.

    MHY:n lehdessä oli vinkkejä puukauppoihin ja yksi niistä oli, että päätehakkuut ja harvennukset pitää myydä erikseen, koska harvennus voi karkottaa päätehakkuita haluavia ostajia. Tämä tietysti kärjistyy jos harvennus on ensiharvennus, omalla kohdallani päätehakkuun kyljessä myydyistä harvennuksistakin on yleensä saatu tukkia.

    Mitä mieltä olette?

  • MaalaisSeppo

    Viimeisimmän puukaupan (2018) kilpailutuksen tein itse. Tarjouspyynnön lähetin 3 firmalle. Arvioin puumääräksi 1200 m3, jonka ilmoitun ostajille. Firmojen tarjouksien puumäärät olivat n 900 m3. Näistä 2 kävi paikanpäällä ja yksi kai luurasi netistä. Vertailin tarjouksi oman puumääräarvioini mukaan ja tein sen perusteella kaupat. Loppumittauksessa puumäärä oli 1202 m3. Kyllä kannattaa itse olla jyvällä.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Yhdellä kertaa myydään, niin harvennukset kuin päätehakkuut. Ei merkitystä täällä tarjoajille, sillä suuret yksityiset sahayrityksetkin pystyvät päätehakkuuseen koplatuista harvennuksistakin maksamaan . Nelinumeroisia leimikoita on hyvä myydä, ostajatkin ovat paljon hanakampia kunnon tarjouksilla kauppaa käymään.  Itse olen puukaupat hoitanut ilman  välikäsiä ja  ei ole tarvinnut katua. Asia on toisin niillä, joilla ei ole välttämättä tietotaitoa ym, tähän joukkoon taitaa kuulua uskoakseni 90 % metsänomistajista.

    Metsuri motokuski

    Jonkun puukaupan olen itsekin tehnyt ja vielä useamman leimikon hakannut. Usein olen miettinyt mikä merkitys on kokonaispuumäärä myyjälle. Ostajalle sillä on tärkeäkin merkitys. Olen aina miettinyt että se tulee mikä tulee.  Kunhan katkonta on oikein suoritettu ja yksikköhinta on kohdallaan. Kerrankin eräs Isäntä jota avustin tarjouskäsittelyssä niin antoi aika suuren painoarvon paljonko kukin ostaja oli arvioinut kokonaiskerttymän ja tukkikertymän. Minusta sillä arviolla on aika vähäinen merkitys.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tukkikertymän määrällä voi vedättää kokematonta maallikkoa puunmyyjänä. Sanoo vaikka että meillä kertymä on suuri, koska otamme tukin tarkkaan. Näyttäähän se tarjous oikein hyvältä ja euroja tulee enemmän. Hakkuussa ei sitten kerrykään, kun laatu ei täyttänyt ehtoja.

    Metsuri motokuski

    Niimpä. Siltä se just tuntuukin. Ja onhan sillä itsetuntoa hivelevä vaikutus kun arvaa lähelle todellisuutta

    Tolopainen

    Puumääriä on turha ilmoittaa ostomiehelle, arvioivat usein määrän todellista kertymää isommaksi, vaikka tiedän oikeat luvut en koskaan niitä ala korjaamaan. Motomitasta näkee oikeat määrät, jos jokin laatu puuttuu tarjouksesta, se yleensä on jotain 0.1 kiintoa, männikössä on pari kuusikuitua.

    Visakallo Visakallo

    Aika erikoista puukauppaa siellä Tolopaisen suunnalla käydään, jos ostomiehet tekevät tarjouksia itse keksimillään puumäärillä. Meilläpäin ne olisivat niiden ostomiesten viimeiset tarjoukset. Toki, jos myyjällä eikä ostajillakaan ei ole mitään käsitystä leimikosta ja sen puumääristä, niin voihan sen tarjouksen niinkin tehdä, mutta turha on silloin kummankaan ainakaan valittaa jälkeenpäin yhtään mitään. Miten muuten sellaisia tarjouksia vertaillaan, saatika kilpailutetaan?

    Metsuri motokuski

    Onko olennaista että ostaja toteaa tarjouksessa kokonaismääräksi 1200 mottia. Toinen 1400 mottia ja kolmas jotain muuta. Mitenkä se vaikuttaa lopullisen tarjouksen paremmuuteen? Lopullinen määrähän kaiketi tulee motomitalla.  Ostajalle puumäärällä on todellinen merkitys koska kuukausi kiintiöt on jokaisella ostajalla ja mitä tarkemmin se osataan arvioida niin aina parempi.

    Usein ostaja arvio nuo määrät keskiarvojen mukaan mitä vastaavista metsissä on hakattu. Harva siellä käy relaskoopilla mittaamassa.

    MaalaisSeppo

    Jos kaupassa on useampia puulaatuja, voi parempi tarjous mennä sivu suun, jos kaupat tekee em 900 m3 mukaan, mutta puuta onkin 1200 m3. Itse tein oikean valinnan, koska koivutukit ratkaisivat lopullisen hinnan.

    Timppa

    Vuonna 2019 meillä päin tilanne oli sellainen, ettei konserneja päätehakkuuleimikot kiinnostaneet.  Päädyttiin tilanteeseen, että leimikko jaettiin kahteen osaan.  Konserni maksoi hyvän harvennuspuista ja saha tukkileimikosta.  Siihen harvennusleimikkoon kuullui pari hehtaaria suokuvion ensiharvennusta, joka tehtiin vasta nyt talvella.  Ikipäivinä en olisi saanut sitä harvennusta teetettyä muuten kuin yli 1000 m3:n kaupan yhteydessä-

    Jos harvennuspuiden osuus on suht pieni ja muuten helppo leimikko, niin kytkisin sen päätehakkuuseen.  Puunostajat ovat sellaisiin tottuneet ja joskus saattaa saada yllättävän hyvän hinnan.

    Tuollaiset hankalat suotapaukset pyrkisin liittämään isoon harvennuskokonaisuuden, jossa pitäisi mielellään olla myös hyviä ja helposti hakattavia palstoja.

    Voi siis todeta, ettei asiaan ole yksikäsitteistä vastausta.  Oikea vastaus riippuu siis paljon siitä, mitä myydään ja mikäon ajankohtainen markkinatilanne.

    Meillä on metsäsuunnitelma ja tarjouspyynnössä ilmoitan sen perusteella arvioidut määrät lajeittain.  Silloin tarjousten vertailu on Exelillä helppoa.  Tosissaan kiinnostuneet puunostajat pyrkivät usein parantamaan tilannettaan kokorunkotarjouksilla.  Silloin ostajia kiinnostaa vain tukin ja kuidun suhde.  Ainakin kerran ostajarouva valitti myöhemmin, että kuitua tuli liikaa.  Otti seuraavalla kertaa opikseen, mutta voitti silloinkin kisan

     

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)