Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • jees h-valta

    Valitettavasti journalistinen taso nykyään on jossain alapuolella navan ja läheneee jo huolestuttavasti lähinnä kopioi-ja liitä periaatteen uutisointia. Mitään kritiikkiä juttulähteen suuntaan tai tarkistuksia ei tehdä. Ja kun on metsästykseen liittyvästä kyse niin vuodesta toiseen käytetään samoja Riistakeskuksen ja MTK:n hyväksi toteamia infokanavia. Eli näitä lähellä olevia ja jopa sisältä suoraan juttuja antavia tahoja. Vahinkoa kärsineiltä ei edes vaivauduta mitään koskaan kysymään saati ihan omaa juttua aiheesta tekemään. Samaan syyllistyy myös STT.

    Planter Planter

    Hirvitiheyden sääntelyn tarkoituksena on pitää kurissa hirvien aiheuttamat vahingot suurimpina hirvikolarit ja metsätuhot.

    Hirvikolarien määrä seuraa suoraan hirvikannan määrää, samoin metsätuhojen määrä seuraa suoraan hirvikannan määrää. Miksi ihmeessä ei käytetä suoraan mittareina hirvikolareja ja metsätuhoja. Niihinhän kannan sääntelyllä pyritään vaikuttamaan? Miksi se pitää veivata epätarkan ja epäselvän tiheyslaskentamallin kautta, jossa todellinen kanta
    voi olla mitä tahansa.

    Poliisilla/vakuutusyhtiöillä on tilastot hirvikolareista. On aika mautonta laittaa tavoitetasoksi esimerkiksi 3 kuollutta ja 10 halvaantunutta, ehkä on parempi käyttää euroja. Vakuutusyhtiöltä kustannukset löytyvät. Hirvieläinkolarien kustannukset pyörivät vuositasolla hiukan vajaassa 100 miljoonassa eurossa.
    Olisiko sopiva tavoitetaso esimerkiksi 100 miljoonaa euroa vuodessa?

    Samanlainen euroiksi kääntö voidaan tehdä metsätuhoista, ei liene kovin vaikea tehtävä. Esimerkiksi GPS älykännykälle olisi helppo tehdä sovellus, jolla ilmoitetaan suoraan taimikosta koordinaatit, pinta-ala ja tuhon määrä vaikkapa vielä valokuvin höystettynä. Kaikkien metsänomistajien
    ei tarvitse olla mukana, kunhan saadaan tasaisesti kattava otanta.
    Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että vuotuiset menetykset metsätaloudessa ovat ainakin 100 miljoonaa euroa. Hän tietänee jotain asiasta.

    Olisiko sopiva tavoitetaso hirvikannan aiheuttamalle kokonaisvahingolle vuositasolla jossain 200…250 miljoonan haarukassa? Kuulostaako varsin maltilliselta?

    Ainakin eräs päättäjä on hyvin tyytyväinen näin maltilliseen kustannukseen, koska on kommentoinut mediassa:
    ”Minusta hirvituhot ovat hyvin hallinnassa tällä hetkellä.”

    Tai onko hän ehkä kuvitellut, että hirvivahingot ovat sama, kuin metsänomistajille maksetut korvaukset 0,45 miljoonaa euroa vuodessa?

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuten jo aiemmin kirjoitin, sopiva tavoitetaso hirvieläintuhoille olisi nolla korvaushakemusta. Hirvieläinkolareissa ei varmaan päästä ihan nollaan, mutta aleneva suunta olisi saatava sinnekin. Hirvieläinten (ja villisikojen) tarkkaa määrää ei ehkä ollenkaan tarvittaisi, lisättäisiin vain lupien määrää joka vuosi hiljakseen. Hirvieläinten sukupuolijakaumaa voisi myös säätää niin että vasatuotto vähenisi (vähemmän naaraita). Talviruokinta pitäisi tietenkin lopettaa. Nämä toimet hillitsisivät myös punkkien lisääntymistä olennaisesti ja kansanterveys paranisi. Hirvikärpäsistä ei olisi enää riesaa loppukesällä. Kylläpä olisi mukava mennä marjaan ja sieneen.

    pihkatappi pihkatappi

    Keski-Suomessa yhdellä tilallani ei ole ollut hirviä viiteen vuoteen. Siellä on hyvät puolukkapaikat sekä rouskuja että kanttarelleja ja tänä syksynä ei syyskuussa ollut ensimmäsistäkään hirvikärpästä. Varmaan moni jättää syksyn kotitarve keruut vähemmälle hirvikärpästen takia, elokuussa katoaa sääsket, eikä Etelä-Suomessa sen jälkeen ole mäkäräisiä, joten hirvikärpästen merkitys on täällä melkoinen. Onhan se ihan eri käydä niitä sienipaikkoja tai poimia puolukoita mättäiltä, kun ei kutise kokoajan jossain. Hirvikärpäset pilaavat ihmisten luontokokemukset ja se on aikamoinen haitta.

    Timppa

    Ei meilläkään puolukassa ollut tänä syksynä hirvikärpäsiä, vaikka taatusti on hirviä paljon.  Kummasti näytti kärpästen määrät vaihtelevan pienenkin alueen sisällä, sillä jotkut muut valittivat lähitienoilla olleen niitä tosi runsaasti.

    Täällä hirvestäjät ovat useasti huomauttaneet, että kohtuullinen hirvikanta on välttämätön, jotta esimerkiksi hirvikoirien koulutus ja kasvatus olisivat mahdolliset.  Ilman kunnon koiria hirvenmetsästys on tosi hankalaa.  Annelin ja muidenkin kannattaa muistaa, ettemme ole missään saaressa.  Kuten tiedetään Itärajan takana on ollut suuria hakkuita, mitkä ovat epäilemättä mahdollistaneen hirvikannan kasvun siellä.  Kun näiden hakkuualueiden puusto kasvaa sellaiseksi, ettei tarjolla ole kunnon ruokaa, niin muuttopaine Suomeen kasvaa.  Ongelmissa oltaisiin, jos meillä ei olisi kyvykästä ”vastaanottokomiteaa”.

    Jätkä

    Ongelmissa ollaan, koska meillä ei ole kyvykästä vastaanottokomiteaa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Timppa se vaan jaksaa jurnuttaa!

     

    Venäjä on 54 kertaa suomi pinta-alaltaan ja siellä on 650000 hirveä joita sudet (65000) paimentavat. Meillä olisi samoilla parametreillä alle 10000 hirveä. Joka on se luontainen taso. Häthätää siedettävä. Tulee aika (eikä siihen mene edes kauan), jolloin täällä ei siedetä tuotakaan määrää.

    suorittava porras suorittava porras

    ”Tulee aika (eikä siihen mene edes kauan), jolloin täällä ei siedetä tuotakaan määrää.”

     

    Mutta mistä löytyy se porukka , joka pistää asiat Antonin unelmoimalle tasolle ? Ei ole vielä tähän mennessä löytynyt ja mahdollisuudet siihen vähenevät vuosi vuodelta . Tilanne on jo monin paikoin sellainen , että kaikki seurat eivät kykene käyttämään niitäkään lupia , jotka on annettu . Tälläkin palstalla on ollut kommentteja , että jahti keskeytetään , kun ei enää jakseta  . Jos porukoihin ei saada lisää virtaa , on vain tyydyttävä seuraamaan hirvikannan paisumista .

    Timppa

    Miten on Anton?  Ovatko hirvet siellä idässä tasan vaiko kuten sotien jälkeen kasapäissä?

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Sudet ”hoitavat” hirvikannan oikealle tasolle alle viidessä (5) vuodessa. Sudentappajille elinkautinen (pahimmat öykkärit kuohitaan muille malliksi). Sellaisille kunnille, joilla ei ole omaa susilaumaa, triplaverot. Järjestelykysymys.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 350)