Keskustelut Metsänhoito Todellinen hirvitiheys metsissä

Tämä aihe sisältää 350 vastausta, 27 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi suorittava porras 2 vuotta, 7 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 350)
  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Merkitty: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luonnonsuojelijoille pitää asia esittää ehkä heidän kielellään. Voi vedota vaikka siihen, että kasvinsyöjiä on liian paljon verrattuna lihansyöjiin, eli ravintoketju on epätasapainossa verrattuna luontaiseen tilanteeseen. Sitä paitsi hirvien eli ravinnon säästäminen suurpedoille ei paljon auta, kun suurpetojen kanta määräytyy vähintään puoliksi metsästyksen kautta.  Sorkkaeläimet vähentävät lisäksi suurin joukoin esiintyessään luonnon monimuotoisuutta, kun ne syövät pois mielikasvinsa.

    köyhälaulaja

    Ei auta vesakon poisto joka paikassa, joskus tuntuu olevan jopa päinvastoin, syövät, tai vähintään katkovat vittuunnuksisaan jokaisen männyn latvan kun muuta suuhunpantavaa ei ole. Ja joo, kyllä täkäläisten hirvien liikettä hidastaa jo kappaleen alle metri lunta kunhan siinä on jonkinlainen kuori päällä.

    Puuki

    Paksuun lumeen liittyy se seikka, että hirvet vähentää energian kulutusta  talvella, varsinkin kovilla pakkasilla. Ruokaa kun on vielä niukasti saatavilla, niin kyllä ne helposti majoittuu pienellekin alueelle eikä mielellään hötkyile ympäriinsä kuten kesäkeleillä.

    Visakallo Visakallo

    Metsänomistus on nyt samantapaisessa muutosvaiheessa, mikä maatalouden puolella on ollut jo aiemmin. Metsätilojen koko tulee jatkossa suurenemaan ja ammattimaistumaan nopeammin kuin on ehkä osattu odottaa. Tämä on toki ymmärrettävää, sillä kehitys on ollut juuri päinvastaista jo useiden vuosikymmenten ajan. Vero- ym. lainsäädäntöön tuli nyt niin suuri uudistuspaketti, ettei sen vaikutus jää vähäiseksi. Toinen syy muutokseen on yhä kiihtyvä muuttoliike kaikkein suurimpiin kaupunkeihin, ja samaan aikaan tapahtuva metsänomistajasukupolvien vaihtuminen. Jatkossa ei välttämättä asutakaan metsien lähikaupungeissa vaan vielä kauempana. Tätä voi meistä jokainen itselle osoitetulla kysymyksellä testata:  Jatkuuko metsiesi omistus ja hoito minun jälkeeni samaan tyyliin kuin se tähän asti on ollut?

     

    Metsuri motokuski

    Visakalliolla aiheellinen kysymys, jonka monen kannattaa pohtia ja ottaa keskusteluun jälkipolvien kanssa. Metsien hoito ei ole laiskanmiehen työtä. Se vaatii rahallista ja ajallista panostusta ja tulokertymä ei ole mikään vakio. Tuntipalkka metsänomistajalle ei ole mikään mahdoton joten helppo on luvata entisen menon jatkuvan mutta onko todellisuudessa asia näin.

    suorittava porras suorittava porras

    ”Visakallon ” esimerkki pätee myös metsästykseen . Maalikyliltä ei lähdetä korpeen palelemaan , kun on mukavampaakin tekemistä. Mieluummin vaikka etelän lämpöön pariksi viikoksi metsästyksen sijaan . Maaseudun autioitimisen seurauksena on jo muodostunut alueita , joilla ei metsästetä lainkaan . Tätä tilannetta on hankala millään mahtikäskyillä korjata . Nämä alueet ovat ehtymätön hirvipankki, jotka tarjoavat isojakin yllätyksiä kannan kokoa arvioitaessa .

    Gla Gla

    Metsuri motokuskin puheet vaikutusmahdollisuuksista ovat surkea vitsi. Juurihan Planter laittoi muistion, jossa tämä konkretisoituu.

    A.J:n kommentti luontoväen kielestä pitää paikkaansa. Siksi olenkin  korostanut monimuotoisuuden kaventumista ja metsätalouden yksipuolistavaa vaikutusta kuusen suosion kasvun takia. Mutta noille tuo valitettavasti on vähemmän tärkeää kuin mainitsemani asiat. Ja petojen metsästystähän he vastustavat. Runsaalla hirvieläinmäärällä halutaan vähentää petojen aiheuttamia vahinkoja, jotta petoviha ei kasvaisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Visakallon esiin tuoma, varmaan todellinen, kehitys suurempiin metsänomistusyksiköihin johtaa ehkä toivottavasti siihen, että hirvivahinkoja ei enää sallita. Pääomalle pitää saada tuottoa, ja huono puun laatu ei korreloi tuoton kanssa.

    Mitä tulee ravintoketjuihin, tuossa on varmaan ls-väellä ajatusvirhe. Tai vaihtoehtoisesti minulla! Minä ajattelen niin, että hirvieläinkanta määrää petojen määrän, ja petojen määrä niiden aiheuttamien oheisvahinkojen määrän. Aina joku petoeläin harhautuu paikkaan jonne se ei kuulu ja aiheuttaa hämmennystä ihmisissä. Vielä rautalankamalli: jos hirvieläinten määrää kasvatetaan, kasvaa myös petojen määrä, joten niitäkin on pakko alkaa metsästää (niillä kun ei ole luontaisia vihollisia).

     

     

    Timppa

    Metsuri motokuski kertoi hirvitilanteesta pohjoisessa Keski-Suomessa.  Yhteismetsällä on siellä päin maita.  Taitavat kuulua samaan hirvitalousalueeseen.  Meidän maat ovat eteläosassa.  Ovat kuusikoita.   Niitä eivät ole vahingoittaneet muut kuin pakkanen.  Siellä hirvitiheys on tosi suuri.  Metsästyksessä näyttää olevan ongelmana siellä päin, että kaatoluvat jaetaan pinta-alaperusteisesti.   Siis tälle tosi runsaan hirvikannan alueelle myönnetään samassa pinta-alasuhteessa lupia kuin karummille maille.  Hirvestykseen kuluu yleensä vain pari viikonloppua.  (en siellä metsästä, mutta siellä asuva kaveri kylläkin)  Kanta jää tietysti suureksi ja epäilemättä jossain vaiheessa purkautuu sitten yllättävä muuttona jonnekin.

    Lupakäytännöissä on todella järjenkäytöllekin sijaa.  Mutta kaiketi kateus ohjaa.

    suorittava porras suorittava porras

    ”Myös kokonaisten kylien yhteisöllisyys saattaa olla hirvestyksen varassa.”

    Tästä hyvänä esimerkkinä on kylä Jämsän ja Keuruun rajamailla . Kyläläiset rakensivat talkoolla asianmukaiset käsittelytilat hirvien teurastusta varten . Samalla joko korjattiin entistä rakennusta tai jopa rakennettiin kokonaan uusi rakennus kyläläisten ja metsämiesten toimintatiloiksi . Metsästäjät muodostivat talkoolaisten ydinjoukon . Hankkeeseen saatiin myös huomattava summa rahaa avustuksena EU:sta (ison omakotitalon hinta). Ilman sitä hanke ei olisi toteutunut . On  todennäköistä , että kylän vetovoima olisi hiipunut ja ihmisten siirtyminen suurempiin taajamiin kiihtynyt ilman yhteisin ponnistuksin aikaansaatuja toimintatiloja . Kyseinen projekti palkittiin myöhemmin ”vuoden kylä” kunniamaininnalla.

    Muitakin vastaavia tapauksia on ja kyseisten alueiden asukkaiden kanta hirviin ja hirvenmetsästykseen voi poiketa melkoisesti tämän palstan kriittisimmistä mielipiteistä . Hirvi on kylällä vetovoimatekijä ja niiden määrä on pidettävä sillä tasolla , että kiinnostus säilyy . Näin kyläkin pysyy hengissä .

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 350)