› Keskustelut › Tekniikka › Toiset vain puhuu ilmastonmuutoksesta, toiset tekee

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)
1 2 3

  • Toiset vain puhuu ilmastonmuutoksesta, toiset tekee

    Lähetetty: 14.6.2018, 20:19

    Ponsse on mukana EU-rahoitteisessa hankkeessa, jossa kehitettiin tela-alustalla kulkeva metsäkone. Hanke on saanut kokonaisuudessaan yli puolitoista miljoona euroa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta, kertoo Business Finland verkkosivullaan.

    Ilmastonmuutos on leudontanut talvia, eikä havumetsävyöhykkeellä ei ole enää talvella aina kunnon routaa. Silloin puukorjuutöitä ei pysty tekemään entisenlaisella kalustolla.

    ”Korjuutöitä ei yksinkertaisesti voi tehdä, jos kone jää leimikolle kiinni. Koneet myös jättävät maahan ajourapainaumia, mikä on koneellisen puunkorjuun yksi haaste, joka on ratkaistava. Lähivuosina Suomessa on paljon turvemailta korjattavia kohteita, ja siellä olosuhteet ovat erityisen hankalia perinteisille ratkaisuille – etenkin, kun korjuutyön tuottavuus halutaan pitää hyvällä tasolla ja kuormakoosta ei juuri voida tinkiä”, Ponssen tuotekehityspäällikkö Kalle Einola sanoo Business Finlandille.

    Kansainvälinen konsortio on kehittämässä puunkorjuutöihin ratkaisua, joka vastaisi muuttuvien olosuhteiden aiheuttamiin haasteisiin. Metsäkonevalmistaja Ponsse lähti mukaan konsortioon, koska siinä oli mukana merkittävä ja kokenut telastoratkaisujen toimittaja sekä metsäteknologian tutkimukseen sitoutuneita tutkimuslaitoksia Euroopan johtavista metsätalousmaista.

    ”Ilmastonmuutoksen vuoksi on löydettävä alustaratkaisuja, jotka toimivat uudessa toimintaympäristössä: koneen alustaratkaisu ei saa rikkoa maastoa ja siinä pitää olla kosketuspintaa niin paljon, että kone voi toimia tuottavasti pehmeälläkin maalla”, projektin EU-vastuuhenkilönä toimiva Einola kuvailee.
    Telaratkaisu alentaa pintapainetta
    Yhdessä tutkimuskonsortion kanssa Ponsse on kehittänyt uudenlaisen metsäkoneen, jossa pyörien sijaan pohjana ovatkin kumiset telat. Konseptikone muokattiin tavanomaisesta kuormatraktorista niin, että sen keinuteleihin ja ilmakumipyöriin perustuva alustarakenne korvattiin neljällä modulaarisella telayksiköllä.

    Teräsvahvisteinen, kumirakenteinen telamatto muotoutuu kantavien rullastojen alla maaston muotojen mukaan, jolloin koneen paino jakautuu tasaisemmin ja suuremmalle pinta-alalle kuin tavanomaisissa metsäkoneissa. Tela-alustan idea on pitkälti samantapainen kuin esimerkiksi sotilasajoneuvoissa.

    ”Telaratkaisu on hellävaraisempi maastolle. Kun telat muotoutuvat maaston mukaan, pintapaine saadaan alas. Uusi ratkaisu vähentää merkittävästi pintapainetta. Lisäksi erittäin heikosti kantavilla kohteilla tai esimerkiksi syvässä lumessa telastorakenteen avulla voidaan edetä helpommin ja taloudellisemmin kuin pyöräalustoilla”, Einola sanoo.

    Konseptikonetta on testattu jo yli 1 500 tuntia, esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Latviassa. Testauksen perusteella telastoratkaisua on kehitetty vaiheittain paremmaksi.

    Kauppalehti

     

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Puuki 14.6.2018, 20:53

    Ilmastonmuutoksesta tuli mieleen tämän päivän uutinen, jonka mukaan turvemaiden metsittämiseen (entiset turvesuot ja kait muutkin avoimet turvemaat?)  on saatu mittava EU rahoitustuki .

    Kumitelakone varmaan sopivin juuri pehmeille maille. Armeija-ajoista jäi mieleen Bandwagen, joka meni märällä suolla kevyesti ja tais sillä pystyä vedessäkin etenemään.

     

    Rane2 14.6.2018, 23:37

    Kehitystyön tässä vaiheessa ajetaan puolilla kuormilla.

    harrastelija 15.6.2018, 20:45

    Paljonko tuo ponssen ajokone painaa itsessään – yli 20 tonnia? Itse puut painavat alle tonnin / m3. Eli vaikka 10 m3:n kuormasta 70 % on koneen painoa ja 30 % kuorman painoa.

    Eikö se onnistuisi jotain 5 tonnin koneella ja 5 tonnin kuormalla vähemmällä pintapaineella? Kokonaispaino olisi vain 30 % ison koneen painosta.

    Aikaa menee pienellä koneella varmaankin enemmän, kuskin palkka olisi suurempi, mutta investointikulut taas pienemmät pienellä koneella.

    Jätkä 16.6.2018, 06:21

    Koneen hankintahinta ei ole ratkaiseva. Koneen tuottavuus on tärkein kriteeri, eli pitää pystyä ajamaan niin paljon esim tunnissa, että muuttuvien kustannusten lisäksi sadaan kiinteät kustannukset peittoon.

    Kuljettajan palkka sivukuluineen maksaa joka tapauksessa yli kolmekymppiä, polttoaineet ja huolto toisen mokoman. Koneella pitäisi siis ajaa 15 kiintoa tunnissa ja täysiä päiviä, että pysyttäisiin nollatuloksessa.

    Kun tuolla kevyellä koneella rampataan kolme kuormaa tunnissa ja kolminkertainen määrä telanjälkiä maastoon/ tunti, tuo täysikokoinen metsäkone samassa ajassa kaksi kuormaa ja yli kolmekymmentä kiintoa.

    Meillä on ollut metsässä aina noita pikkuritsoja, joita urakoitsija on käyttänyt jonkin aikaa, eikä toista hommaa. Oli Harmi-track, oli Terri, oli Telakarhu, oli Pontus jne. Jos koneella saa viisi mottia tunnissa ja joka päivä tehdään remonttia kalliimmalla kuin ajopalkkaa on tullut, niin eihän se touhu vetele.

    Valmet esitteli takavuosina kumiteloilla liikkuvan metsäkoneensa. Eipä ole jatkoa näkynyt. Ponsse taitaa EU-rahat hakata pyörään, joka on ollut keksittynä jo tuhansia vuosia.

    Pro Silvalla on kunnon tela-alustaisia ajo – ja hakkuukoneita. Pitäisi ottaa aina järki käteen ja huomioida pintapaine. Se vaikuttaa kaikkein eniten koneen painumiseen ja sen välttämiseen.

    Puuki 16.6.2018, 11:18

    Pintapaineen lisäksi maan tiivistymiseen vaikuttaa koneiden kokonaispainokin, joten pienemmillä koneilla on oma etunsa olemassa ensiharvennusmetsissä varsinkin, joissa liian leveät ajourat laskee metsän kasvatuksen tuottoakin.

     

    Jätkä 16.6.2018, 11:38

    Kun keskiraskaalla ajokoneella ajetaan yhden kerran ja tulee täysi kuorma, on pikkuruisella raaputtimella ajettav vähintään kolmin – kuusinkeretainen ajokertamäärä.

    Kun enskassa tehhdään hakkuu kolme metriä leveällä hakkuukoneella, pitää sen kulkureitin olla nelimetrinen. miksi ei sitä reittiä voi käyttää hakkuukoneen levyisen ajokoneen liikkumiseen.

    Ei kai kukaan ole enää niin tollo, että tekee kapeammat ajourat kuin mitä puuväli on palstalla? Hos on, niin kannattaisi ajellakin puuston seassa, eikä ylikapealla ajouralla.

    Onhan muuten jo kaikille muille selvinnyt, että nelimetrinen ajoura on vain metriä leveämpi kuin puuvälit palstalla.

    Vielä kun joku uskoisi puhetta ja ottaisi runkolukukoealoja ajouran keskeltä, kun ammattimies on ollut hakkaamassa.

    rööri roope 16.6.2018, 11:52

    Se on aika hupaisan näköistä,kun ajourat on kapeammat kuin puiden välit.Sekä ajourien vieripuut kolhiintuneet ja aikaa myöten lahoja tyvestä.

    Ottakaa järki käteen fortsonit.

    Puuki 16.6.2018, 12:10

    Nykyään on käytössä leveätelaisia korjuukoneita, jolle tarvitaan 5 – 5,5 m leveät ajourat.

    Suomailla ne puoltaakin paikkaansa kantavuuden takia, jos ei ole mahdollista korjuuseen kunnon talvikeleillä. Mutta tutkimusten mukaan jo 4-4,5 m ajouraleveydellä kuusikon kokonaiskasvu vähenee n. 8 % seur. harvennukseen mennessä. Pääosin hakataan 2. harvennuksissa pikkutukkia ja myös tukkipuuta, joten tappio tulee siitä.

    Moneen kertaan on käyty läpi tälläkin palstalla ne konekorjuun aiheuttamat haitat ensiharvennuksilla. Huonomuistisimmat (tai jos ei ole tullut ennen luettua) voi kelata asiat muista ketjuista, niin asiat selviää melkein kaikille ainakin.

    Jätkä 16.6.2018, 13:33

    Hyvin usein ajourien suunnittelijat ja tekijät ovat asialla vasta toisessa harvennuksessa, jossa joudutaan paikkaamaan ja parsimaan enskassa tehtyä mokaa.

    Kun – varsinkin jääräpäinen hankintahakkaaja Fortsonninsa kanssa – on avannut siistin ja hienon 3 – 3,5 metrisen uran, jonka reunoille on tarkaan ja huolellisesti valittu parhaista puista sopivimmat ja varovasti ajellen 180 senttisellä  Fortsonnilla ja samanlevyisellä maatalousreellä ilman, että joka puuta olisi kolhittu: Onkin kakkoseen tuleva ajoura, joka on tehtävä nelimetriseksi – hakkuun jälkeen kuusimetrinen.

    Se se vaan on sillälailla, että tässäkin maassa kannattaisi luottaa ainakin metsäasioissa siihen, että 15 vuoden kuluttua tullaan uudestaan harventamaan, eikä silloin ehkä paras keino olekaan se, että levitetään kapoinen ura nykykoneille sopivaksi, vaan tehdään uudet urat uuteen paikkaan, vaikka vain metrin sivuun vanhasta, taikka vanhoihin nähden poikittain.

    Joka tapauksessa pitäisi pikkuhiljaa nielaista ajatus uraverkostosta, jossa on lyhyet keruulenkit ja siirtoura, joita pitkin ajetaan kaikki puutavara pois.

    Miksi rampata suollakin jopa kilometrien ajouria, kun on olemassa koneita, joilla ojien ylitys vahinkoa tuottamatta on mahdollista ja näin päästään lyhyellä ajomatkalla kantaville pohjille.

    Etelä-Pohjanmaalla on metsiä, joissa on samalla omistajalla satoja hehtaareita metsää ja tilan pituus voi olla esim kahdeksan kilometriä. Siellä helposti sorrutaan julman pitkiin lähikuljetusmatkoihin ja usein aivan turhaan. Kuitenkin on niin, että 70 sentin maavara ei riitä metsätraktorissa, vaan pohjapanssari kyntää syvältä maata.

    kuusessa ollaan 16.6.2018, 13:57

    Jos ensiharvennus on tehty kapeilla urilla ja pikkukalustolla, kannattaa mahdollisuuksien mukaan mahdollisesti keskiraskaalla varsinaisella metsäkoneella tehtävä kakkosharvennus tehdä poikittaisilla urilla, jos maasto sen sallii.

    Jätkä on hyvinkin oikeassa, kun 3-3,5 metrinen ura levennetään 4,5 metriseksi, onkin puuväleistä johtuen ura äkkiä 6 metrinen.

    Nyt ruotsissa takovat päätä puuhun oikein huolella. Kaksi konevalmistajaa on esitellyt 2,4 metrin leveyksiset ajokonemallit, ne on toteutettu mallistojen pienimmistä normimalleista, käyttämällä kapeampaa kuormatilaa ja vain 500 mm leveyden rengaskokoa. Niillä pystytään sitten korjaamaan kapeita uria käyttäen puuta, motoina nelipyöräiset pikkumotot (kuten sampo ja vastaava rottne).

    Ilmeisesti tarkoitus tehdä vain yksi harvennus uria käyttäen ja väljennys niin väljäksi, ettei uria käytännössä edes tarvita, vaan joka puuvälistä voi puikkia. Se, miten homma todellisuudessa kannattaa, onkin eri juttu.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)
1 2 3