› Keskustelut › Metsänhoito › Tukea taimikon varhaishoitoon?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)

  • Tukea taimikon varhaishoitoon?

    Sent on: 8.7.2012, 10:27

    Uusi metsälaki saattaa tuoda mahdollisuuden suunnata tukea taimikoiden varhaishoitoon . (ML MAKASIINI n:o 5 /Mikko Riikilän kommentti) . Tämä olisi mahdollista , kun taimikoiden vakiintumisraja alennetaan 1,3 metristä 0,5 metriin. Tällä hetkellä voimasssa oleva laki ei mahdollista tukea vakiintumattoman taimikon hoitoon.

    Yllä olevaa ajatusta on varmasti moni metsäammattilainen hautonut mielessään jo pitkään . Tähän asti voimassa olleet tukiehdothan ovat vain heikentäneet ”hoidokin” tilaa , kun on ollut pakko (??) odotella tukiehtojen tätyymistä. Tämän odottelun aikana työkustannukset ovat saattaneet jopa tuplaantua . Energiavaihtoehtoa odotellessa työkustannusten /-määrän kerroin on kasvanut jopa 3:een tai 4:ään.
    Jälkimmäinen vaihtoehto on puolestaan heikentänyt nuoren metsän tulevaisuusennustetta jo kymmenillä prosenteilla.

    Kun / jos tuki suunnataan 1/2-metristen taimikoiden hoitoon , säästetään valtavasti työkustannuksissa . Mahdolliset taimikoiden täydentämistarpeetkin on helpompi havainnoida tässä vaiheessa ja korjaavat toimet tapahtuvat ajallaan.

    Onnistuneella taimikonhoidolla luodaan tukeva perustus tuottavalle metsätaloudelle. Elinvoimainen taimikko kehittyy vuosia nopeammin terveeksi nuoreksi metsäksi . Taimikon varhaishoidon tuki edistää taloudellista toimintaa . Samalla se edistää myös mahdollisuutta päästä ilmastopolittisiiin tavoitteisiin.

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • T.Pihlaja 8.7.2012, 10:59

    Tätähän Kemeran kohdalta on odoteltu jo pitkään…

    Toivottavasti lakiin ei tule mitään rajaa pituudelle tai muillekaan nykyisille rajoillle. Mielestäni tuen saisi hakea 1. kerran kiertoajalleen ja isäntä päättäisi milloin se tapahtuu…

    Mutta, mutta… Mitäs sitten tehdään MK:n tarkastajille? Voisikohan tätä resurssia suunnata vaikka hakkuiden valvontaan, jotta korjuulaatu saataisiin paranemaan?

    Pähkäillen…

    Tuomas Pihlaja

    Leevi Sytky Leevi Sytky 8.7.2012, 11:03

    Eihän puolimetrinen taimikko (kuusen) tarvinne muuta hoitoa kuin heinän torjuntaa? Kun mahdollinen lehtipuuvesakko alkaa uhata taimien hyvinvointia, ovat ne jo yli metrin mittaisia.

    Rane 8.7.2012, 11:26

    Ilmeisesti ajatus on että nämä kitkevien taimikonhoitokoneiden työt tulisi tukien piiriin?Tehtäisiin vain varhaisperkaus?

    suorittava porras suorittava porras 8.7.2012, 13:01

    Kitkevät koneet tuskin ratkaisevat varhaisperkauksen ongelmia. Perattavaa pitää olla paljon ja palstojen pinta-ala yli 2ha , jotta kone peittoaa miehen kustannustasoltaan ( ,jos vielä sittenkään).

    Se , että toimitaan taimikossa riittävän varhain , on se ydinajatus. Jos samassa ajassa pystytään perkaamaan kaksikin hehtaaria yhden asemasta , ollaan lähestymässä oikeaa suuntaa . Tällä hetkellä ani harva tekee perkaukset silloin , kun toiminta on edullisinta ja siitä saadaan paras kokonaishyöty. 10 vuotta myöhässä tai ei ollenkaan , on taimikonhoitojen osalta karua todellisuutta tänä päivänä. Lisää syvyyttä ongelmaan tuo energiantuottamiseen kannustava tukiporkkana , jolla houkutellaan viivyttämään hoitotoimia vielä tästäkin.

    Rane 8.7.2012, 13:37

    Jos menet puolimetriseen taimikkoon heilumaan raivaussahan kanssa joudut todennäköisesti tekemään homman uudestaan.
    Kitkemällä siellä joutuu käymään vain kerran.Ainakin periaatteessa.
    Tämä kokonaiskustannus on tietenkin konekitkennällä edullisempi.

    suorittava porras suorittava porras 8.7.2012, 16:29

    Metsälehti n:o 12 sisältää artikkelit sekä koneellisesta kitkennästä , että manuaalisesta varhaisperkauksesta. Koneellinen kitkentä maksaa n. 450 euroa hehtaarilta , kun taas ”manu” kustannus ruotsalismallin mukaisessa kaksivaiheisessa varhaisperkauksessa on reilusti alle tämän. Vain 10 % raivauskannoista tuottaa uutta kasvustoa kaksivaiheisen raivauksen jälkeen . ”Manu” aiheuttaa varmasti myös vähemmän puustovaurioita koneseen verrattauna. Sateilla koneella ei ole asiaa taimikoihin lainkaan.

    Koneellinen taimikoiden perkaus kaatuu mitä todennäköisimmin korkeisiin työkustannuksiin . Nykyisielläänkin raivausta pidetään liian kalliina toimenpiteenä ja työ siksi jää tekemättä. Maksuhaluttomien joukko kasvaa entisestään , kun siirrytään vielä kalliimpiin menetelmiin. Nykyistä aiemmin tapahtuva raivaus on sitävastoin kilpailukykyinen vaihtoehto ja lopputulos on aivan varmasti monin verroin parempi.

    Rane 8.7.2012, 18:29

    Minkä tyyppistä ja hintaista peruskonetta oli käytetty näissä laskelmissa? Entä työsaavutusta?Kallista on kitkentä jos tilanne on tuo.

    jees h-valta 8.7.2012, 20:00

    Kyllä se Miisu juuri noin on ettei niitä koneita sentään aivan joka touhuun tarvita. Tuo Umpin intoilema kitkemismasiina vain kuvastaa koko touhun älyvapautta. Ennen kuin tuon sortin arsenaalia ruvetaan taimikkoon tälläämään voitaisiin miettiä onko tässä kotimaan kuusettamisessa enää järjellä mitään tekemistä.
    Jos on rehevä, helposti lehtipuuta lykkivä pohja saattaisi olla hiukan järkeenkäyvämpää ottaa lehtipuu kasvatukseen kuin yrittää sitä kaikenmaailman rautaromuarsenaalilla estää.
    Pitäisi ison metsäherran ymmärtää mitä tästä touhusta seuraa.
    Kun tämä 70% viljeltyjä on isoa puustoa on kuusitukki kuidun hintaista ja sitä tupataan joka paikkaan missä kuluu. Polttoon, hiukan vielä selluun ja se mitä rak.tavaraksi ylibuukatuille menee.
    Ison firman etu on tätä mutta miksi ihmeessä yksityinen pieni metsänomistaja tukee tuollaista raaka-aineen hinnan romutuskehitystä?
    Saattaa kyllä olla että luontomme tekee näistä kuvitelmista lopun mutta siinäkin on jälleen kärsivänä tukilisäverkosto myös.

    Gla Gla 9.7.2012, 02:06

    Yllättävä muutos on taimikon vakiintumisrajan pudottaminen 0,5 metriin. Missä itse lakiluonnos perusteluineen on nähtävissä, kun siitä lehdissä kirjoitellaan, mutta googlella en sitä löydä?

    Kysymys taimikonhoidon tuesta on kiinnostava. Kemeran ehdoissa tosiaan mainitaan, että työ on tukikelpoista vasta taimikon vakiintumisrajan jälkeen. Mutta onko tässä nyt oleellista vakiintumisrajan saavuttaminen vai halu tukea huonoon kuntoon päästettyjen taimikoiden hoitoa? 0,5 metrisen taimikon perkuu ei yleensä ole pahasti ole myöhässä, eikä merkittäviä kasvutappioita ole syntynyt. Toisaalta nykyinen kemera edellyttää pääsääntöisesti myöhemmin kuin 1,3 m vaiheilla tehtävää hoitoa.

    Jos siis tuen tarkoituksena on saada hoitamatta jääneet pusikot kuntoon, vaatii uusi laki muutosta myös kemeran ehtoihin. Jos sen sijaan otetaan tavoitteeksi varmistaa ajoissa tehdyt toimenpiteet ja siten edistää kestävää metsätaloutta, ei tuelle pitäisi asettaa mitään ajallista rajaa. Korkeintaan takaraja. Koska metsälakiin on mahdollista tehdä ison mittakaavan remontti, lienee mahdollista viilata myös kemeran yksityiskohtia nuoren metsän hoidon osalta.

    Riikilän kommentti alhaisemmalla kustannustasolla tehtävästä työstä oli erittäin hyvä, mutta tähän liittyen tuen perusteet (miksi nuoren metsän hoitoa taimikkovaiheessa halutaan tukea) pitäisi ensin käsitellä. Muuttamalla metsälakia ei alkuperäinen tarkoitus enää täysin toteudu, koska tuen ehdot muuttuvat merkittävästi.

    Leevi Sytky Leevi Sytky 9.7.2012, 13:46

    Minä en ole kuullutkaan, että noihin Miisun luettelemiin valtioihin olisi mennyt tukea? Mistähän lienee kysymys?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)