Onhan se hienonpaa kun nuo väitöksetkin tehdään lontoon murteella. Tyhmempikin juttu näyttää maallikolle hienommalta. Näin suomen juhlavuonna (itsenäistymisen muistovuosi) odottaisi väitöksien olevan suomeksi.

Tuosta että tiheä taimikko suojaisi hirviltä, en usko että ihan noinkaan. Tiheä ryteikkö houkuttelee hirvilaumat oikein pesimään alueelle ja tiheänä kituvat taimet ovat latvasyönnille kauemmin alttiina ja hoikat risut taipuu lumesta ja hirvien leuoista.

Alueilla missä hirvet viihtyvät niin nikkelivakuutus on ainoa joka metsiä suojaa. Hirvi voitaisiin alueittain julistaa lainsuojattomaksi tuhoeläimeksi, jota jokainen saa ampua.

Paljon käytetään rahaa luonnon mekanismien purkamiseen. Oikein kohdistetuilla toimenpiteillä saavutetaan kyllä hyviä tuloksia, mutta myös raskaita tappioita. Tuhonaiheuttajat ottavat vallan, jolloin niiden torjuminen onkin sitten jo vaikeaa ja tarvitaan hoivaa enemmän kuin oli odotettavissa. Kysymys voi olla myös hoidon laiminlyönnistä.

Luontaiseen pyrkivästä sanoisin että on turvallisempaa, tarvitsee hoivaa ja ohjausta sekin, mutta tuhouhkat ovat vähäisemmät ja puun tuottamisen kustannukset edullisemmat. Se, että nykyinen logistiikka torjuu, perustuu muihin lähtökohtiin, kuin esim. metsänomistajan elinkeinorakenteen tarpeeseen, vapaaseen puukauppaan tai korjuuseen. Sekään ei riitä, että on rajoittamattomat metsänkäsittelyohjeet.

Tarvitaan ja on vähän kuin tuolla edellä: Suomi ontuu puujalan varassa. Ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että myös puujalka ontuu. Jos ei ontuisi, ei niitä alijäämiäkään olisi. Puolustetaan mieluummin vaikka alihintaista puunhintaa?