Keskustelut Metsänhoito Tukien turhuus ?

Tämä aihe sisältää 175 vastausta, 26 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puuki 2 vuotta, 2 kuukautta sitten.

Esillä 5 vastausta, 171 - 175 (kaikkiaan 175)
  • Tukien turhuus ?

    Merkitty: 

    Metsälehdellä on viisas kolumnisti, Heikki Smolander, joka kirjoittaa 16.3.2017 Metsälehdessä:

    ”Nykyiset kemeratuet ovt noin kaksi prosenttia metsänomistajien tuloista. Tätä vastaan metsänomistajat joutuvat ajoittamaan metsänhoitotyönsä normien eikä käytäntöjen mukaisesti.

    Puuntuotannon kannalta ei ole kestävää, että vuotuisen taimikonhoitopinta-alan määrää todellisen tarpeen sijasta eduskunta hyväksyessään valtion tulo-ja menoarvion. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset taimikonhoitorästeistä kertovat tästä karua kieltä. Väitän, että metsänomistajat ovat maksaneet kohonneina kustannuksina ja menetettyinä hakkuutuloina enemmän kuin saaneet tukia.

    Ehdotukseni on metsänomistajille ja teollisuudelle yhteisesti: testatkaa hallituksen valmius normien purkuun tarjoamalla vastikkeeksi valtion budjettiin vajaan 100 miljoonan euron vuosisäästöt. Huolenpitoon hiilinielusta, matsäluonnon monimuotoisuudesta ja niukoista vesistöpäästöistä metsäalan on helppo sitoutua jos ala voi valita keinot itse.”

    Voiko asiaa enää viisaammin sanoa!

    Kannattaa miettiä, onko järkevää ajaa 40 kilometriä jonottamaan tunniksi ilmaista yhden euron muoviämpäriä, kun polttoaineeseenkin menee jo viisi euroa.

     

  • Timppa

    Kyllä lehtipuut joskus haittaavat mäntytaimikkoa vaikka siinä kasvaisi 10000 tainta hehtaarilla.  Joskus niitä ei kasva sellaisessa mäntytaimikossa lainkaan.  Ei ole yleispätevää tilannetta.  Joka taimikko on erilainen.

    sitolkka

    Onhan se hienonpaa kun nuo väitöksetkin tehdään lontoon murteella. Tyhmempikin juttu näyttää maallikolle hienommalta. Näin suomen juhlavuonna (itsenäistymisen muistovuosi) odottaisi väitöksien olevan suomeksi.

    Tuosta että tiheä taimikko suojaisi hirviltä, en usko että ihan noinkaan. Tiheä ryteikkö houkuttelee hirvilaumat oikein pesimään alueelle ja tiheänä kituvat taimet ovat latvasyönnille kauemmin alttiina ja hoikat risut taipuu lumesta ja hirvien leuoista.

    Alueilla missä hirvet viihtyvät niin nikkelivakuutus on ainoa joka metsiä suojaa. Hirvi voitaisiin alueittain julistaa lainsuojattomaksi tuhoeläimeksi, jota jokainen saa ampua.

    sitolkka

    Kovasti on luonnossa tuhonaiheuttajia taimille, mutta suurin osa tuhoista on vain sellaisia, jotka huonontavat puun laatua, eivät tapa. Suora virheetön tukkipuuhan onkin tavallaan hyvin luonnoton ja luonnonmetsissä harvinainenkin tapaus. Ei evoluutio ole mäntyä kehittänyt sahattavaksi. Ihminen siihen pyrkii.

    Jovain

    Paljon käytetään rahaa luonnon mekanismien purkamiseen. Oikein kohdistetuilla toimenpiteillä saavutetaan kyllä hyviä tuloksia, mutta myös raskaita tappioita. Tuhonaiheuttajat ottavat vallan, jolloin niiden torjuminen onkin sitten jo vaikeaa ja tarvitaan hoivaa enemmän kuin oli odotettavissa. Kysymys voi olla myös hoidon laiminlyönnistä.

    Luontaiseen pyrkivästä sanoisin että on turvallisempaa, tarvitsee hoivaa ja ohjausta sekin, mutta tuhouhkat ovat vähäisemmät ja puun tuottamisen kustannukset edullisemmat. Se, että nykyinen logistiikka torjuu, perustuu muihin lähtökohtiin, kuin esim. metsänomistajan elinkeinorakenteen tarpeeseen, vapaaseen puukauppaan tai korjuuseen. Sekään ei riitä, että on rajoittamattomat metsänkäsittelyohjeet.

    Tarvitaan ja on vähän kuin tuolla edellä: Suomi ontuu puujalan varassa. Ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että myös puujalka ontuu. Jos ei ontuisi, ei niitä alijäämiäkään olisi. Puolustetaan mieluummin vaikka alihintaista puunhintaa?

     

    Puuki

    Kylvämällä uudistettu mä-taimikko säilyy yleensä paremmin, koska taimet on kylvöksissä erimittaisia ja niitä on paljon. Lehtipuiden tuloa aukolle mä-kylvö ei estä muuten kuin juuri kylvötuppaiden kohdille.

Esillä 5 vastausta, 171 - 175 (kaikkiaan 175)